Happoisku | väkivaltaisen pahoinpitelyn muoto
Hapon heittäminen tai vitriolage on väkivaltaisen hyökkäyksen muoto. Joskus rikosta kutsutaan happohyökkäykseksi. Hyökkääjät heittävät uhrejaan hapolla tai muilla syövyttävillä aineilla. Yleensä he heittävät sitä kohteiden kasvoihin. He haluavat vahingoittaa ihokudosta, jopa paljastaa ja liuottaa luita. Hyökkäysten seurauksia ovat muun muassa sokeutuminen ja pysyvät arvet kasvoissa ja vartalossa.
Intiassa happohyökkäysten määrä on lisääntynyt. Pelkästään Karnatakassa (jonka pääkaupunki on Bengaluru) on tehty 68 happohyökkäystä vuodesta 1999 lähtien. Nämä ovat vain ilmoitettuja tapauksia. Toisin kuin Intiassa, Bangladeshissa on otettu käyttöön kuolemanrangaistus hapon heittämisestä ja happojen myyntiä tiukasti valvovat lait vuodesta 2002 lähtien. Tärkeä rooli tämän lainsäädännön käyttöönotossa oli Acid Survivors Foundationilla.
Hapon heittäminen on rikos useimmissa maailman maissa. Monissa islamilaisissa maissa on käytössä qisasin eli kostavan oikeuden käsite. Sen avulla uhri voi pyytää, että hyökkääjä runnellaan samalla tavalla. Näin iranilainen tuomioistuin määräsi, että myös tällaisen hyökkäyksen sokaiseman naisen hyökkääjä sokeutetaan.
Happoa heittänyt uhri, Kambodža
Haponheiton uhria hoidetaan sairaalassa Teheranissa vuonna 2018.
Epidemiologia
Tutkijoiden ja aktivistien mukaan happohyökkäyksiä on tehty muun muassa Bangladeshissa, Intiassa, Nepalissa, Kambodžassa, Vietnamissa, Laosissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Keniassa, Etelä-Afrikassa, Ugandassa, Pakistanissa ja Afganistanissa. Happohyökkäyksiä on kuitenkin raportoitu eri puolilla maailmaa, mm:
- Hong Kong S.A.R.
Lisäksi happohyökkäyksistä on todisteita muilta maailman alueilta, kuten Etelä-Amerikasta, Keski- ja Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Happohyökkäyksiä tehdään kuitenkin eniten Etelä-Aasian maissa.
Yhdistyneen kuningaskunnan poliisi on todennut, että monet uhrit eivät uskalla ilmoittaa hyökkäyksistä, joten kukaan ei tiedä, kuinka monta hyökkäystä on tapahtunut.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on haponheitto?
V: Hapon heittäminen, joka tunnetaan myös nimellä vitriolage, on väkivaltaisen hyökkäyksen muoto, jossa hyökkääjät heittävät uhrejaan hapolla tai muilla syövyttävillä aineilla tarkoituksenaan vahingoittaa ihokudosta ja jopa liuottaa luita.
K: Mitkä ovat happohyökkäyksen seuraukset?
V: Happohyökkäyksen seurauksia voivat olla sokeus ja pysyvät arvet kasvoissa ja kehossa.
K: Kuinka monta raportoitua happohyökkäystapausta Karnatakassa on ollut vuodesta 1999 lähtien?
V: Vuodesta 1999 lähtien pelkästään Karnatakassa on raportoitu 68 happohyökkäystapausta.
Kysymys: Mitä lainsäädäntöä Bangladesh on ottanut käyttöön happojen myynnin valvomiseksi?
V: Vuonna 2002 Bangladeshissa otettiin käyttöön lakeja, joilla happojen myyntiä valvotaan tiukasti. Tämä johtui suurelta osin Acid Survivors Foundation -säätiön ponnisteluista.
K: Onko hapon heittäminen rikos useimmissa maissa ympäri maailmaa?
V: Kyllä, se on rikos useimmissa maissa ympäri maailmaa.
Kysymys: Tunnustaako islamilainen laki qisasin eli kostavan oikeudenmukaisuuden happohyökkäysten uhreille?
V: Kyllä, islamilainen laki tunnustaa qisasin eli kostavan oikeuden, jonka mukaan uhri voi vaatia, että hyökkääjä runtelee hänet samalla tavalla kuin hyökkäys runteli hänet itse. Esimerkiksi iranilainen tuomioistuin määräsi, että uhrinsa sokeuttanut hyökkääjä olisi itse sokeutettava kostoksi teoistaan.
