Ohjeistus (tietojenkäsittelytiede)
Tietojenkäsittelytieteessä käsky on prosessorin yksittäinen toiminto, joka määritellään prosessorin käskykokonaisuudessa.
Ohjeen koko tai pituus vaihtelee suuresti, joissakin mikrokontrollereissa se on vain 4 bittiä ja joissakin VLIW-järjestelmissä (Very Long Instruction Word) jopa moninkertainen määrä tavuja. Useimmissa nykyaikaisissa prosessoreissa, joita käytetään henkilökohtaisissa tietokoneissa, suurtietokoneissa ja supertietokoneissa, käskykoko on 16-64 bittiä. Joissakin arkkitehtuureissa, erityisesti Reduced instruction set -tietokoneissa, ohjeet ovat kiinteän pituisia, tyypillisesti kyseisen arkkitehtuurin sanakokoa vastaavia.
Perinteisissä arkkitehtuurijärjestelmissä käsky sisältää op-koodin, joka määrittää suoritettavan operaation, kuten "lisää muistin sisältö rekisteriin", ja nolla tai useampia operandimääritteitä, jotka voivat määrittää rekistereitä, muistipaikkoja tai kirjaimellisia tietoja. Operandin määritteillä voi olla osoitustiloja, jotka määrittävät niiden merkityksen, tai ne voivat olla kiinteissä kentissä.
VLIW-arkkitehtuurissa, joihin monet mikrokoodiarkkitehtuurit kuuluvat, useita samanaikaisia operaatioita ja operandeja määritetään yhdessä käskyssä.
Ohjeita määritetään harvoin konekoodin muodossa; ohjelmoijat voivat määritellä ne assemblerikielellä tai yleisemmin kääntäjät voivat tuottaa ne.
On olemassa toinenkin yleisempi määritelmä "käskylle", joka ei liity ainoastaan prosessorin käskykantaan: Ohje voi olla mikä tahansa suoritettavan tietokoneohjelman elementin esitys.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on tietotekniikan opetus?
V: Tietojenkäsittelytieteessä käsky on prosessorin yksittäinen toiminto, joka määritellään prosessorin käskykirjassa.
K: Kuinka pitkiä ohjeet voivat olla?
V: Ohjeen koko tai pituus vaihtelee suuresti, joissakin mikrokontrollereissa se voi olla vain 4 bittiä ja joissakin VLIW-järjestelmissä (Very Long Instruction Word) jopa moninkertainen määrä tavuja. Useimmissa nykyaikaisissa prosessoreissa, joita käytetään henkilökohtaisissa tietokoneissa, suurtietokoneissa ja supertietokoneissa, käskykoko on 16-64 bittiä. Joissakin arkkitehtuureissa, erityisesti RISC-tietokoneissa (Reduced Instruction Set Computers), käskyt ovat kiinteän pituisia, mikä vastaa yleensä kyseisen arkkitehtuurin sanakokoa.
K: Mitä käsky sisältää?
V: Käsky sisältää op-koodin, joka määrittää suoritettavan operaation, kuten "lisää muistin sisältö rekisteriin", ja nolla tai useampia operandimääritteitä, jotka voivat määrittää rekistereitä, muistipaikkoja tai kirjaimellisia tietoja. Operandin määritteillä voi olla osoitustiloja, jotka määrittävät niiden merkityksen, tai ne voivat olla kiinteissä kentissä. VLIW-arkkitehtuurissa useita samanaikaisia operaatioita ja operandeja määritetään yhdessä käskyssä.
K: Miten ohjeet yleensä määritetään?
V: Ohjeet määritetään harvoin konekoodin muodossa; ohjelmoijat voivat määritellä ne assemblerointikielellä tai yleisemmin kääntäjät generoivat ne.
K: Onko "käskylle" olemassa toinen määritelmä?
V: Kyllä, "käskylle" on olemassa toinenkin yleisempi määritelmä, joka ei liity ainoastaan prosessorin käskykokonaisuuteen, joka on mikä tahansa suoritettavan tietokoneohjelman elementin esitys.
K: Ovatko kaikki ohjeet samankokoisia?
V: Ei, käskyjen koko tai pituus vaihtelee suuresti riippuen käytetystä prosessorityypistä. Se vaihtelee 4 bitistä useisiin tavuihin VLIW-järjestelmissä, ja useimpien nykyaikaisten prosessoreiden koko on 16-64 bittiä, kun taas RISC-arkkitehtuurissa on tyypillisesti kiinteän pituisia käskyjä, jotka vastaavat kyseisen arkkitehtuurin sanakokoa.
