Supertietokone | tietokone, jossa on suuri nopeus ja muisti

Supertietokone on tietokone, jossa on suuri nopeus ja muisti. Tällainen tietokone voi tehdä töitä nopeammin kuin mikään muu sukupolvensa tietokone. Ne ovat yleensä tuhansia kertoja nopeampia kuin tavalliset tuolloin valmistetut henkilökohtaiset tietokoneet. Supertietokoneet pystyvät tekemään aritmeettisia tehtäviä erittäin nopeasti, joten niitä käytetään sääennusteisiin, koodien murtamiseen, geneettiseen analyysiin ja muihin tehtäviin, joissa tarvitaan paljon laskutoimituksia. Kun kaikkien luokkien uudet tietokoneet tulevat tehokkaammiksi, tehdään uusia tavallisia tietokoneita, joiden teho on ollut aiemmin vain supertietokoneilla, kun taas uudet supertietokoneet päihittävät ne jatkuvasti.

Sähköinsinöörit tekevät supertietokoneita, jotka yhdistävät useita tuhansia mikroprosessoreita.




  Cray-2, maailman nopein supertietokone vuosina 1985-1989.  Zoom
Cray-2, maailman nopein supertietokone vuosina 1985-1989.  

Tyypit

Supertietokonetyyppejä ovat jaettu muisti, hajautettu muisti ja matriisit. Jaetulla muistilla varustettuja supertietokoneita kehitetään käyttämällä rinnakkaislaskentaa ja putkitusta. Hajautetulla muistilla varustetut supertietokoneet koostuvat monista (noin 100~10000) solmuista. CRAYRESERCHin CRAY-sarja ja VP 2400/40, HUCISin NEC의 SX-3 ovat jaetun muistin tyyppejä. nCube 3, iPSC/860, AP 1000, NCR 3700, Paragon XP/S, CM-5 ovat hajautetun muistin tyyppejä.


 ILIAC-niminen matriisityyppinen tietokone aloitti toimintansa vuonna 1972. Myöhemmin kehitettiin CF-11, CM-2 ja Mas Par MP-2 (joka on myös array-tyyppinen). Supertietokoneita, jotka käyttävät fyysisesti erotettua muistia yhtenä jaettuna muistina, ovat T3D, KSR1 ja Tera Computer.

Supertietokonekeskukset, organisaatiot

Organisaatiot

  • DEISA Distributed European Infrastructure for Supercomputing Applications, yksitoista eurooppalaista supertietokonekeskusta yhdistävä järjestelmä.
  • NAREGI Arkistoitu 2008-12-23 Wayback Machine -sivustolla Japanilainen NAtional REsearch Grid Initiative, johon kuuluu useita supertietokonekeskuksia.
  • TeraGrid Archived 2007-06-30 at the Wayback Machine, kansallinen laitos, joka yhdistää yhdeksän yhdysvaltalaista supertietokonekeskusta.

Keskukset

  • BSC Barcelona Supercomputing Center - Espanjan kansallinen supertietokonerakennus ja tutkimus- ja kehityskeskus.
  • CESCA Arkistoitu 2008-12-20 Wayback Machine:ssa Katalonian supertietokonekeskus - Centre de Supercomputacio de Catalunya
  • CESGA Galician supertietokonekeskus - Centro de Supercomputación de Galicia - Galician supertietokonekeskus (CESGA)
  • CeSViMa Madridin supertietokone- ja visualisointikeskus (CeSViMa)
  • CINECA CINECA Interuniversity Consortium, Italia
  • CINES Centre Informatique National de l'Enseignement Superieur, Ranska.
  • CSAR Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen supertietokonepalvelu, jota ylläpitää Manchester Computing.
  • EPCC Edinburgh Parallel Computing Centre. Sijaitsee Edinburghin yliopistossa.
  • GSIC Global Scientific Information and Computing Center Tokion teknologiainstituutissa.
  • EPCC:n, Crayn ja NAG:n (Numerical Algorithms Group) muodostaman konsortion tarjoama HECToR UK:n kansallinen supertietokonepalvelu.
  • HPCx Archived 2020-01-03 at the Wayback Machine Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen supertietokonepalvelu, jota EPCC ja Daresbury Lab ylläpitävät.
  • IRB Arkistoitu 2008-12-13 Wayback Machine -sivustolle.
  • Minnesota Supercomputer Institute (entinen Minnesota Supercomputer Center), jota hallinnoi Minnesotan yliopisto.
  • NASA Advanced Supercomputing facility
  • Kansallinen ilmakehätutkimuskeskus (NCAR)
  • Kansallinen supertietokonesovellusten keskus (NCSA)
  • Kansallinen energiatutkimuksen tieteellinen laskentakeskus (NERSC)
  • Ohion supertietokonekeskus (OSC)
  • Pittsburghin yliopiston ja Carnegie Mellonin yliopiston ylläpitämä Pittsburgh Supercomputing Center.
  • San Diegon supertietokonekeskus (SDSC)
  • SARA Archived 2006-02-08 at the Wayback Machine (Stichting Academisch Rekencentrum Amsterdam), Amsterdam, Alankomaat.
  • System X arkistoitu 2004-09-17 Wayback Machine:ssa osoitteessa Virginia Tech
  • Teksasin kehittynyt laskentakeskus (TACC)
  • DCSC Tanskan tieteellisen tietojenkäsittelyn keskus. Sijaitsee Kööpenhaminan yliopistossa.
  • PSNC (Poznan Supercomputing and Networking Center), Poznan, Puola.
  • NSC Ruotsin kansallinen supertietokonekeskus Linköpingin yliopistossa, Ruotsissa.

Erityiskoneet, yleiskäyttöiset

  • Linux NetworXin lehdistötiedote: Linux NetworX rakentaa "suurimman" Linux-supertietokoneen.
  • ASCI Whiten lehdistötiedote arkistoitu 2006-10-08 Wayback Machine -arkistoon.
  • MCR @ LLNL Linux NetworX Supermicro-pohjainen supertietokone "kolmanneksi suurin supertietokone vuonna 2004" Archived 2012-10-10 at the Wayback Machine
  • Artikkeli japanilaisesta "Earth Simulator" -tietokoneesta Arkistoitu 2008-12-23 Wayback Machine -sivustolla
  • "Earth Simulator" verkkosivusto (englanniksi) Archives connected 2007-04-10 at the Wayback Machine (englanniksi)
  • NEC high-performance computing information Archived 2003-02-07 at the Wayback Machine (arkistoitu 2003-02-07)
  • Suprajohtava supertietokone
  • Blue Waters Petascale Computing System arkistoitu 2008-12-11 Wayback Machine -sivustolle.

Erityiskoneet, erikoiskoneet

  • GRAPE-erikoistietokonetta koskevat julkaisut arkistoitu 2008-02-22 Wayback Machine -sivustolle.
  • Lisää tietoa erikoisvalmisteisista supertietokoneista Archived 2003-06-04 at the Wayback Machine
  • Tietoa APEmille-erikoistietokoneesta
  • Tietoa apeNEXT-erikoistietokoneesta
  • Tietoa QCDOC-hankkeesta, koneet Arkistoitu 2008-12-22 Wayback Machine -sivustolle.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Klusteri (tietojenkäsittely)
  • Grid-laskenta


 

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on supertietokone?


V: Supertietokone on tietokone, jossa on suuri nopeus ja muisti ja joka pystyy tekemään tehtäviä nopeammin kuin mikään muu sukupolvensa tietokone.

K: Kuinka paljon nopeampia supertietokoneet ovat tavallisiin henkilökohtaisiin tietokoneisiin verrattuna?


V: Supertietokoneet ovat yleensä tuhansia kertoja nopeampia kuin tavalliset, tuolloin valmistetut henkilökohtaiset tietokoneet.

K: Millaisiin tehtäviin supertietokoneita käytetään?


V: Supertietokoneita käytetään sääennusteisiin, koodien murtamiseen, geneettiseen analyysiin ja muihin tehtäviin, joissa tarvitaan paljon laskutoimituksia.

K: Miten sähköinsinöörit tekevät supertietokoneita?


V: Sähköinsinöörit tekevät supertietokoneita yhdistämällä useita tuhansia mikroprosessoreita.

K: Miten tavallisten tietokoneiden teho vertautuu teknologian kehittyessä aiempien supertietokoneiden tehoon?


V: Uusien tietokoneiden tehon lisääntyessä valmistetaan uusia tavallisia tietokoneita, joiden teho on ollut aiemmin vain supertietokoneilla, kun taas uudet supertietokoneet ovat yhä tehokkaampia.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3