Kalmykian tasavalta (Kalmykia) – Venäjä, sijainti ja Elista

Kalmykian tasavalta (venäjäksi Республика Калмыкия, kalmykki Хальмг Таңһч) on Venäjän federaation subjekti ja osa eteläistä federaatiopiiriä. Se on muodostettu 4. marraskuuta 1920. Pinta-ala on noin 76 100 km² ja asukkaita on reilusti alle 300 000 — alue on harvaan asuttua aro- ja preeriamaastoa, jossa paimentolaisperinteet ovat säilyneet vahvina.

Pääkaupunki – Elista. Elista on alueen poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen keskus; siellä sijaitsee mm. suuri buddhalainen temppeli Burkhan Bakshin Altan Sume ("Golden Abode of the Buddha Shakyamuni") ja tunnettu "shakkikaupunki" -hanke, joka on lisännyt kaupungin näkyvyyttä kansainvälisesti.

Sijainti ja rajat

Kalmykia sijaitsee Etelä-Venäjällä Kaspianmeren pohjoispuolella. Tasavalta rajautuu seuraaviin alueisiin:

• etelässä: Stavropolin krai;
• kaakossa: Dagestanin tasavalta;
• pohjoisessa: Volgogradin oblast;
• koillisessa: Astrakhanin oblast;
• lännessä: Rostovin oblast.

Luonto ja ilmasto

Alue on pääosin aroa ja steppeä, maaperältään osittain kuivaa ja suolaista. Ilmasto on mannerilmastoa, kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet kylmiä ja suhteellisen lumettomia. Kalmykian alueella on myös arojen sopeutuvaa karjanhoitoa ja laajoja viljelyalueita, joissa viljellään mm. viljaa ja rehuja.

Väestö, kielet ja uskonto

Kalmykiassa asuu eri etnisiä ryhmiä; merkittävin ryhmä ovat kalmykit, jotka ovat mongolian kielen heimoihin kuuluvia oirateja. Virallinen kieli on venäjä, ja kalmykin kieli on alueen toinen tärkeä kieli. Uskonnollisesti kalmykit ovat perinteisesti tibetiläiseen buddhalaisuuteen kuuluvia, ja buddhalaisuus näkyy alueen kulttuurissa ja seremonioissa. Lisäksi alueella on venäläistä ortodoksista perinnettä ja muita yhteisöjä.

Historia

Kalmykit ovat siirtyneet nykyiselle asuinalueelleen 1600–1700-luvuilla. Alueen historiaan kuuluvat sekä itsenäisemmät klaani- ja khanaattivaiheet että integroituminen Venäjään. 1900-luvulla Kalmykian asema vaihteli neuvostoviranomaisten reorganisaatioiden myötä. Toisen maailmansodan aikana monet kalmykit joutuivat pakkosiirtoon, ja myöhemmin 1950-luvulla alueen autonomiset instituutiot palautuivat. Nykyisin Kalmykia on Venäjän federaatiotasoinen tasavalta.

Talous

Taloudeltaan Kalmykia perustuu pitkälti maa- ja karjatalouteen: laajat aroalueet soveltuvat erityisesti paimentolaisen karjatalouden traditioille, lampaan- ja naudanhoidolle sekä viljelylle. Alueella on myös energian ja luonnonvarojen etsintää sekä teollisuuden ja palveluiden kehitystä Elistan kaltaisissa keskuksissa. Matkailu, erityisesti kulttuurimatkailu ja buddhalaiset kohteet, on kasvava ala.

Kulttuuri ja nähtävyydet

Kalmykin kulttuurissa yhdistyvät mongolipohjaiset perinteet ja buddhalaiset vaikutteet. Perinteiseen elämäntapaan kuuluvat hevosenhoito, paimentolainen ruokakulttuuri ja kansanperinne: laulut, tanssit ja käsityöt. Elista tarjoaa vierailijalle buddhalaisen temppelin lisäksi museoita, monumentteja ja kansallisia tapahtumia. Alueen aromaisemat ja lintubongausmahdollisuudet vetävät myös luonnonystäviä.

Hallinto ja liikenne

Kalmykiassa on oma hallinto ja lainsäädäntöelin (kansankhuraliin viittaavia rakenteita käytetään paikallisessa terminologiassa), ja tasavallan päämies johtaa alueen toimeenpanoa yhdessä aluehallinnon kanssa. Liikenneyhteydet koostuvat tieverkosta, Elistan lentoasemasta ja rautatieyhteyksistä lähimpiin suurempiin kaupunkeihin; etäisyydet ja harva asutus tekevät kuitenkin alueesta logistisesti väljästi yhteydessä olevan.

Kalmykian tasavalta on erityinen alue Venäjän sydänmaassa: sen kulttuurinen identiteetti, buddhalainen perintö ja aromaisemat erottavat sen muista federaation osista, ja samalla se osallistuu alueelliseen talouteen ja laajempaan venäläiseen hallintorakenteeseen.

Rajoja etelässä Stavropolin alueella, kaakossa - Dagestanin tasavallan kanssa, pohjoisessa - Volgogradin alueen kanssa, koillisessa - Astrakanin alueen kanssa, lännessä - Rostovin alueen kanssa.

Hae kirjaimella