Kuningas kreoli
King Creole on Michael Curtizin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva, jonka Paramount Pictures julkaisi 2. heinäkuuta 1958. Elokuvan pääosissa nähdään Elvis Presley, Carolyn Jones ja Walter Matthau. Se on Presleyn neljäs elokuva (kolmas ja viimeinen mustavalkoisena kuvattu). Se perustui Harold Robbinsin vuonna 1952 ilmestyneeseen romaaniin A Stone for Danny Fisher.
Tarina
Presley näyttelee Danny Fisher -nimistä teiniä, joka joutuu jättämään koulun kesken auttaakseen isäänsä (Dean Jagger). Aina vaikeuksissa olevan Dannyn pelastaa vankilatuomiolta New Orleansin saluunan pitäjä Charlie Le Grand (Paul Stewart), joka antaa pojalle töitä laulajana. Pian paikallinen jengipomo Maxie Fields (Walter Matthau), Dannyn rikollisesta menneisyydestä tuttu hämärähahmo, painostaa poikaa ja vaatii Dannya laulamaan hänen saluunassaan. Houkutellakseen Dannya Maxie luottaa tyttöystävänsä Ronnien (Carolyn Jones) viettelevään charmiin, kun taas Dannyn tosirakkaus Nellie (Dolores Hart) kärsii sivussa.
Näyttelijät
- Elvis Presley: Danny Fisher
- Carolyn Jones: Ronnie
- Walter Matthau: Matthau: Maxie Fields
- Dolores Hart: Nellie
- Dean Jagger: Fisher
- Liliane Montevecchi: Nina
- Vic Morrow: Morrow: Shark
- Paul Stewart: Charlie LeGrand
- Jan Shepard: Mimi Fisher
- Brian G. Hutton: Sal
Historia
Hal Wallis osti A Stone For Danny Fisher -elokuvan oikeudet, jotta hän voisi tehdä elokuvan, joka ei ole musikaalielokuva ja jonka pääosissa olisi joko James Dean tai Ben Gazzara. Deanin kuoltua vuonna 1955 projekti ei jatkunut. Tammikuussa 1957 tarinan Off-Broadwayn näyttämöversion menestyksen jälkeen Presleyn nimeä ehdotettiin mahdolliseksi korvaajaksi. Fisherin hahmo muutettiin nyrkkeilijästä laulajaksi ja tarina siirrettiin New Yorkista New Orleansiin.
Koska kuvaukset alkoivat tammikuussa 1958, Presleyn oli saatava erikoislupa lykätä liittymistään Yhdysvaltain armeijaan vasta kuvausten päätyttyä.
Projektiin palkattiin Michael Curtiz, Hollywoodin studiojärjestelmän kulta-aikana tunnettu ohjaaja. Hänen kuuluisiin elokuviinsa kuuluivat Robin Hoodin seikkailut vuonna 1938, Yankee Doodle Dandy vuonna 1942 ja samana vuonna Casablanca,
Nähtyään elokuvan varhaisen kopion Presley kiitti Curtizia siitä, että hän oli antanut hänelle mahdollisuuden näyttää ihmisille, että hän voisi olla näyttelijä. King Creolen sanottiin olleen Presleyn lempirooli koko uran aikana. Hänellä oli suuria toiveita palatessaan armeijasta jatkaa siitä, mihin hän oli jäänyt. Elokuvan menestyksestä huolimatta hän ei kuitenkaan koskaan enää saanut mahdollisuutta tulla otetuksi yhtä vakavasti näyttelijänä, lukuun ottamatta länkkäreitä Charro! ja Flaming Star. Tämä johtui osittain myöhempien elokuvien, kuten Blue Hawaii, G.I. Blues ja Viva Las Vegas, menestyksestä. Nämä kaikki olivat nopeasti tehtyjä, edullisia kassahittejä. Niissä oli tarpeeksi kappaleita myymään soundtrack-albumeita ja viihdyttämään tuhansia Presley-faneja, jotka halusivat nähdä hänen laulavan enemmän kuin näyttelevän.
King Creole oli Presleyn viimeinen elokuva 1950-luvulla, ja sitä pidetään usein hänen parhaana roolinaan.
Kuvaukset tapahtuivat 20. tammikuuta ja 12. maaliskuuta 1958 välisenä aikana. Kaksitoista päivää King Creole -elokuvan valmistumisen jälkeen Presley liittyi Yhdysvaltain armeijaan.
