Lakagígar on noin 25 kilometriä pitkä rivi näyttäviä kraattereita Islannin eteläisellä ylängöllä. Kraatteriketju muodostui Laki-halkaisulinjan purkauksissa kesällä 1783 ja jatkui talveen 1784 saakka. Rivit käsittävät kymmeniä — paikoin noin 130 — kraatteria, joiden synty yhdistetään lähialueen tulivuoritoimintaan ja erityisesti Grímsvötnin vulkaaniseen järjestelmään.

Purkaus ja luonne

Purkaus oli suuri ja pitkäkestoinen halkeamapurkaus, joka syttyi kesäkuussa 1783 ja jatkui helmikuuhun 1784. Purkauksesta virtasi runsaasti laavaa Lakin halkeamasta ja viereisestä Grímsvötn-tulivuoresta, jolloin laavamääräksi on arvioitu noin 42 miljardia tonnia eli noin 14 km3 basalttilaavaa. Samalla ilmaan purkautui suuria määriä myrkyllisiä kaasuja, erityisesti fluorivetyhappoa ja rikkidioksidipilviä, jotka levisivät tuulten mukana laajalle alueelle.

Välittömät vaikutukset Islannissa

Kaasu- ja tuhkapilvet sekä laavavirrat aiheuttivat tuhoja välittömästi. Kaasuista ja pölystä saastunut maaperä, happosateet ja fluoriyhdisteet johtivat laajoihin karjatappioihin: yli puolet Islannin karjasta kuoli. Saastunut ruoka ja juomavesi sekä fluorimyrkytys tekivät karjan myyntikelvottomaksi ja tappoivat eläimiä suorasti. Laavavirrat peittivät tai tuhosivat maatiloja ja noin 20 kylää sai vakavia vahinkoja.

Näiden seurauksena syntyi laaja nälänhätä, joka johti huomattavaan ihmisuhreihin. Arviot vaihtelevat, mutta nälkä ja sen aiheuttamat seurannaisvaikutukset tappoivat arvioiden mukaan noin 20–25 prosenttia Islannin väestöstä — joitakin arvioita mukaan noin 9 000 ihmistä.

Laajemmat ja globaali vaikutus

Lakin purkaus aiheutti myös laajempia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia Euroopassa ja Pohjois-Atlantilla. Rikkidioksidin ja muiden aerosolisellujen pitkäkestoiset päästöt muokkasivat ilmakehän kemiaa ja aiheuttivat ns. "kuivaa sumua" ja heikentynyttä auringonvaloa monin paikoin Euroopassa. Seuraavan vuoden sääoloissa ja satotuotoissa havaittiin poikkeamia, ja purkauksen vaikutuksia pidetään yhtenä 1700-luvun lopun sääpoikkeamien ja nälkäongelmien taustatekijänä.

Seuraukset ympäristölle ja ihmistoiminnalle

  • Maaperän fluori- ja happosaastuminen heikensi viljelymaiden tuottavuutta ja jatkoi vaikutuksia useita vuosia.
  • Kauaskantoiset kaasupilvet aiheuttivat eläinten ja ihmisten hengitystieoireita ja lisäsivät kuolleisuutta alueilla, joille pilviä levisi.
  • Taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset olivat pitkiä: asutuksen rakenteet, karjatalous ja elintarviketuotanto kärsivät vakavasti, ja väestörakenteeseen jäi pitkäkestoisia vaikutuksia.

Nykyinen merkitys ja opit

Lakin purkaus on yksi esimerkeistä siitä, miten pinta‑aaltainen halkeamapurkaus voi aiheuttaa sekä paikallista tuhoa että kauaskantoisia ilmasto‑ ja terveysvaikutuksia. Nykyinen vulkaanien seuranta ja tutkijat oppivat tällaisista tapahtumista paljon: kaasupäästöjen määrä, tuulten kuljetus ja paikalliset olosuhteet määrittävät vaikutusten laajuuden. Islanti on sittemmin kehittänyt valvontajärjestelmiä ja varautumista tulivuoririskien hallintaan, mutta Laki-muistutus korostaa edelleen sitä, kuinka voimakkaasti vulkaaninen toiminta voi muuttaa elinoloja nopeasti.