Islanti – Pohjois-Atlantin saarivaltio: sijainti, väestö ja faktat
Islanti (islanti: Ísland; [ˈistlant] (
kuuntele)) on saarivaltio Pohjois-Atlantilla Grönlannin ja Norjan välissä, aiemmin Tanskan hallussa. Sitä pidetään kulttuurisesti osana Eurooppaa. Islanti sijaitsee 301 kilometriä Grönlannista itään ja 1001 kilometriä Norjasta länteen. Islannissa asuu noin 329 100 ihmistä. Islannin pinta-ala on 103 000 km².
Sijainti ja hallinto
Islanti on itä-länsi-suuntaisesti rikkonainen saari Pohjois-Atlantilla. Maan hallintomuoto on yksikamarinen parlamentaarinen tasavalta. Eduskunta, Alþingi (Althing), on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista parlamenteista. Tasavallan presidentti on valtionpäämies, mutta toimeenpanovaltaa johtaa pääministeri hallituksineen. Islanti ei ole EU:n jäsen, mutta kuuluu Euroopan talousalueeseen (ETA) ja on osa Schengen-aluetta. Maa on myös EFTA:n jäsen ja NATO:n jäsen.
Väestö, kaupungit ja kieli
Asukasluku on noin 329 100. Suurin osa väestöstä asuu etelärannikolla ja pääkaupunkiseudulla, jonka keskus on Reykjavík — Islannin suurin kaupunki ja kulttuurin, politiikan ja talouden keskus. Virallinen kieli on islanti, joka on säilyttänyt paljon vanhaa norjalaista sanastoa ja oman erikoisalfabetin (esim. kirjaimet þ ja ð). Useimmat islantilaiset puhuvat myös hyvin englantia ja monia muitakin kieliä.
Luonto ja ilmasto
Islannin maasto on vulkaaninen ja jäätikköjen halkoma: saarella on lukuisia tulivuoria, kuumia lähteitä, geysir-alueita ja yli 10 % pinta-alasta peittäviä jäätiköitä. Maan ilmasto on meren läheisyydestä johtuen suhteellisen leuto ottaen huomioon sijainnin lähellä napapiiriä; Golfvirta vaikuttaa ilmastoon ja tekee siitä leudomman kuin saman leveysasteen alueilla yleensä. Talvet ovat yleensä leutoja rannikoilla, mutta vuoristoissa ja pohjoisessa voi olla ankarampi sää.
Eläimistö ja kasvillisuus
Luonnon monimuotoisuus on rajoitetumpi kuin manner-Euroopassa: alkuperäisistä nisäkkäistä ainoa on naali (Arctic fox). Monet muut lajit, kuten hevoset ja lampaiden kantamuodot, ovat tulleet ihmisen mukana. Linnusto on runsas erityisesti rannikolla ja saarten kallioilla — puffini ja muut merilinnut ovat tunnettuja. Metsätalous oli historiallisen hirsien hakkuun seurauksena vähäistä, mutta uudelleenistutuksia tehdään nykyään.
Talous ja energia
Islannin talous perustuu perinteisesti kalastukseen, mutta viime vuosikymmeninä matkailun merkitys on kasvanut voimakkaasti. Islanti hyödyntää ainutlaatuista geotermistä energiaansa ja vesivoimaa: lämmitys ja suuri osa sähkön tuotannosta tulevat uusiutuvista lähteistä, mikä tekee energiantuotannosta ympäristöystävällistä. Virallinen valuutta on Islannin kruunu (ISK). Maa sijoittuu usein korkealle elämänlaadun, koulutuksen ja terveydenhuollon mittareissa.
Historia ja kulttuuri
Islannin asuttivat pääasiassa skandinaaviset viikingit ja kelttiläiset 800–900-luvuilla. Islanti on säilyttänyt rikkaan kirjallisen perinteen, esimerkiksi saagat ja runot kuuluvat kansalliseen kulttuuriin. Kristinusko tuli saarelle ympärivuosisatainen aikana, ja nykyisin suurin uskonnollinen yhteisö on evankelis-luterilainen kirkko (Church of Iceland). Kulttuuri arvostaa kirjallisuutta, musiikkia ja teatteria sekä perinteitä kuten Islannin hevoset ja kansanlaulut.
Mielenkiintoisia faktoja
- Alþingi (Althing) perustettiin 900-luvulla ja sitä pidetään yhtenä maailman vanhimmista parlamentaarisista instituutioista.
- Islannissa on aktiivista vulkaanista toimintaa — tunnettuja tulivuoria ovat mm. Eyjafjallajökull (jonka purkaus 2010 häiritsi lentoliikennettä) ja Hekla.
- Maan kuumat lähteet ja geotermiset kylpylät, kuten Blue Lagoon, ovat suosittuja matkailukohteita.
- Ilmiöt kuten revontulet (aurora borealis) ja pitkät kesäpäivät houkuttelevat vierailijoita eri vuodenaikoina.
Islanti on pieni mutta luonnoltaan vaikuttava kansakunta, jonka yhdistelmä modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, voimakasta luonnon läsnäoloa ja ainutlaatuista kulttuuriperintöä tekee siitä poikkeuksellisen kiinnostavan paikan.
Historia
Ensimmäisten Islannissa asuneiden ihmisten uskotaan olleen irlantilaisia munkkeja. He tulivat Islantiin noin vuonna 800.
Islannista tuli kristitty valtio vuonna 1000 jKr., jolloin kristinuskosta tuli lakisääteinen uskonto. Islanniksi tämä tapahtuma tunnetaan nimellä kristnitaka, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "kristinuskon ottamista".
9. vuosisadalla norjalaiset asettuivat asumaan Islantiin. Ensimmäinen Islannissa asunut norjalainen oli Flóki Vilgerðarson. Hän oli myös se, joka antoi Islannille sen nimen. Ingólfur Arnarsons oli saaren ensimmäinen pysyvä asukas. Tämä norjalainen päällikkö asettui asumaan Lounais-Islantiin ja perusti Reykjavikin kaupungin.
Vuonna 930 Islannin hallitsijat kirjoittivat perustuslain. He perustivat Althingin, eräänlaisen parlamentin Þingvellir-nimiseen paikkaan. Näin ollen Islanti on vanhin olemassa oleva tasavalta.
Vuonna 985 Erik Punainen lähetettiin pois saarelta, koska hän oli tappanut jonkun. Hän purjehti länteen ja löysi Grönlannin. Erikin poika Leif Ericson löysi Amerikan vuonna 1000. Hän antoi sille nimen Vinland. Ericin, Leifin ja muiden matkat kirjattiin saagoihin (pitkiin kertomuksiin).
Vuonna 1262 Islannista tuli osa Norjaa. Tämä kesti 400 vuotta. Vuonna 1662 siitä tuli osa Tanskaa. 1800-luvulla monet islantilaiset halusivat itsenäistyä Tanskasta. Vuonna 1918 Islanti sai monia omia valtuuksia, mutta Tanskan kuningas oli edelleen Islannin kuningas.
Kun Saksa valtasi Tanskan 9. huhtikuuta 1940, Althing päätti, että islantilaisten tulisi hallita maata itse, mutta he eivät vielä julistautuneet itsenäisiksi. Brittiläiset ja myöhemmin amerikkalaiset sotilaat miehittivät Islannin estääkseen saksalaisten hyökkäyksen. Vuonna 1944 Islannista tuli lopulta täysin itsenäinen.
Toisen maailmansodan jälkeen Islannista tuli Pohjois-Atlantin liiton (Nato) mutta ei Euroopan unionin jäsen. Vuosina 1958-1976 Islannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä käytiin kolme keskustelua turskanpyyntioikeuksista. Niitä kutsuttiin turskasodiksi.
Vuonna 1980 Vigdís Finnbogadóttir valittiin Islannin presidentiksi. Hän oli kaikkien aikojen ensimmäinen nainen, joka valittiin maan presidentiksi.
Vuonna 2016 Guðni Th. Jóhannessonista tuli Islannin presidentti.
Islannin kartta, joka julkaistiin 1600-luvun alussa.
Politiikka
Islannissa on monipuoluejärjestelmä. Vuoden 2013 vaaleista lähtien Islannin suurimmat poliittiset puolueet ovat olleet keskustaoikeistolainen itsenäisyyspuolue ja edistyspuolue. Muita vaikutusvaltaisia puolueita Islannissa ovat muun muassa keskusta-vasemmistolainen Sosiaalidemokraattinen liitto ja Vasemmistovihreä liike. Ks: Luettelo Islannin poliittisista puolueista.
Islanti on edustuksellinen demokratia ja parlamentaarinen tasavalta. Islannilla on presidentti (Guðni Th. Jóhannesson) ja pääministeri (Katrín Jakobsdóttir). Parlamentissa, Althingissa, on 63 jäsentä, ja kukin jäsen voi olla siinä vain neljä vuotta. Presidentin valitsevat islantilaiset, ja hän on hallituksessa neljä vuotta. Presidentti voidaan valita rajoittamattoman monta kertaa.
Islannilla ei ole pysyvää armeijaa. Yhdysvaltain ilmavoimilla oli tukikohta Reykjanesbærin lähellä, mutta ne lähtivät sieltä vuonna 2006. Vuodesta 2008 lähtien Nato-maiden ilmavoimat ovat satunnaisesti partioineet Islannissa. Islannin hallitus on pyytänyt tätä.
Divisioonat
Islanti on jaettu 8 alueeseen, 6 vaalipiiriin ja 74 kuntaan (vuodesta 2013). Alueita käytetään pääasiassa tilastointiin. Vaalipiirejä käytetään valitsemaan poliitikkoja, jotka edustavat niitä parlamentissa. Kunnat tarjoavat palveluja alueensa asukkaille. Näihin palveluihin kuuluvat koulutus, jätehuolto, julkinen liikenne ja niin edelleen.
Ennen vuotta 2003 vaalipiirit olivat samat kuin alueet, mutta tämä muutettiin, koska se tarkoitti, että ääni Reykjavikissa merkitsi vähemmän kuin ääni maaseudulla. Vaikka tähän puututtiin, ongelma on edelleen olemassa.
· 
Islannin vaalipiirit
· 
Islannin kunnat
Talous
Kalastus ja kalanjalostus on Islannin tärkein elinkeino. Huolimatta monipuolistamispyrkimyksistä, erityisesti matkailualan suuntaan, merenelävien vienti muodostaa edelleen lähes kolme neljäsosaa tavaraviennistä ja noin puolet kaikista valuuttatuloista.
Geoterminen energia tuottaa suurimman osan Islannissa kulutetusta sähköenergiasta, mikä johtuu pääasiassa siitä, että saari sijaitsee Keski-Atlantin harjun päällä ja siellä on runsaasti kuumavesivarastoja ja geysirejä. Tämä alentaa huomattavasti sähkön hintaa Islannissa, ja se on houkutellut useita energiaintensiivisiä teollisuudenaloja.
Alumiinisulatus (alumiinimalmien pelkistäminen alumiinimetalliksi) on Islannin suurin energiaintensiivinen teollisuudenala, ja maa tuotti vuonna 2013 yli 800 000 metristä tonnia vuodessa, mikä tekee siitä maailman kymmenenneksi suurimman alumiinimetallin tuottajan.
Maantiede
Islanti on geologisesti hyvin aktiivinen, ja siihen virtaavan Golfvirran lämpimien vesien aiheuttamien suurten sade- ja lumimäärien ansiosta on kehittynyt monia mielenkiintoisia ja epätavallisia maantieteellisiä piirteitä, jotka erottavat sen muista saarista, jotka ovat niin lähellä napapiiriä.
Islannissa on lukuisia vuoria, tulivuoria, kuumia lähteitä, jokia, pieniä järviä, vesiputouksia, jäätiköitä ja geysirejä. Sana geysir on itse asiassa peräisin Geysiristä, joka on saaren eteläpuolella sijaitsevan erityisen kuuluisan geysirin nimi. Jäätiköt peittävät noin 11 prosenttia saaresta, ja suurin, Vatnajökull, on jopa 1 km paksu ja ylivoimaisesti Euroopan suurin jäätikkö.
Vaikka Islantia pidetäänkin Euroopan maana, se sijaitsee osittain Pohjois-Amerikassa, sillä se sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välistä rajaa merkitsevän Keski-Atlantin selänteen päällä. Harju kulkee suoraan Reykjavikin ja Thingvellirin asuttujen historiallisten alueiden läpi, ja näiden mannerlaattojen erottamisen aiheuttama tektoninen toiminta on alueen runsaan geotermisen energian lähde.
Kolme erilaista maisemaa Islannissa.
Kaupungit ja kaupungit
Reykjavík on Islannin pääkaupunki. Reykjavík on myös Islannin tärkein satama. Muita tärkeitä kaupunkeja Islannissa ovat Akureyri, Kópavogur, Hafnarfjörður, Keflavík, Seyðisfjörður ja Vestmannaeyjar.
Reykjavik.
Ihmiset
Islannin asukkaat ovat enimmäkseen skandinaavista alkuperää. He puhuvat islannin kieltä. Kieli ei ole juurikaan muuttunut tuhannessa vuodessa, joten islantilaiset pystyvät yhä lukemaan viikingeistä kertovia saagoja ilman suurempia ongelmia. Suurin osa islantilaisista on kristittyjä. Suurin osa heistä on luterilaisia.
Islantilaisia pidetään maailman onnellisimpina ihmisinä. Islannissa on Euroopan korkein syntyvyysluku, korkein avioeroluku ja korkein osuus kodin ulkopuolella työskentelevistä naisista.
Nimet
Islannissa ei ole oikeita sukunimiä. Lapset saavat isänsä (joskus myös äitinsä) etunimen ja -s+son, jos kyseessä on poika, ja -s+dóttir, jos kyseessä on tyttö. Esimerkiksi miehellä nimeltä Jón Stefánsson on poika nimeltä Fjalar. Fjalarin sukunimi ei ole Stefánsson kuten hänen isänsä, vaan siitä tulee Fjalar Jónsson. Sama pätee myös naisiin. Jón Stefánssonin tyttärellä Katalla ei olisi sukunimeä Stefánsson, vaan Jónsdóttir. Useimmissa maissa ihmiset kutsuvat toisia ihmisiä heidän sukunimellään, mutta Islannissa ihmiset kutsuvat toisia ihmisiä heidän etunimellään. Kun ihmiset siis puhuvat Halldór Ásgrímssonista, he eivät kutsu häntä Ásgrímssoniksi vaan Halldóriksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Missä Islanti sijaitsee?
V: Islanti on saarivaltio Pohjois-Atlantilla Grönlannin ja Norjan välissä.
K: Kuinka kaukana Grönlannista ja Norjasta Islanti on?
V: Islanti sijaitsee 301 kilometriä Grönlannista itään ja 1001 kilometriä Norjasta länteen.
K: Mikä on Islannin väkiluku?
V: Islannissa asuu noin 329 100 ihmistä.
K: Mikä on Islannin pinta-ala?
V: Islannin pinta-ala on 103 000 km².
K: Oliko Islanti koskaan Tanskan hallussa?
V: Kyllä, se oli aiemmin Tanskan hallussa.
K: Onko Islanti kulttuurisesti katsottu kuuluvaksi Eurooppaan?
V: Kyllä, sitä pidetään kulttuurisesti osana Eurooppaa.
K: Onko nimellä "Islanti" jokin merkitys islannin kielellä?
V: Kyllä, "Islanti" tarkoittaa islannin kielellä ֽslandia.
