Islanti (islanti: Ísland; [ˈistlant] (
kuuntele)) on saarivaltio Pohjois-Atlantilla Grönlannin ja Norjan välissä, aiemmin Tanskan hallussa. Sitä pidetään kulttuurisesti osana Eurooppaa. Islanti sijaitsee 301 kilometriä Grönlannista itään ja 1001 kilometriä Norjasta länteen. Islannissa asuu noin 329 100 ihmistä. Islannin pinta-ala on 103 000 km².
Sijainti ja hallinto
Islanti on itä-länsi-suuntaisesti rikkonainen saari Pohjois-Atlantilla. Maan hallintomuoto on yksikamarinen parlamentaarinen tasavalta. Eduskunta, Alþingi (Althing), on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista parlamenteista. Tasavallan presidentti on valtionpäämies, mutta toimeenpanovaltaa johtaa pääministeri hallituksineen. Islanti ei ole EU:n jäsen, mutta kuuluu Euroopan talousalueeseen (ETA) ja on osa Schengen-aluetta. Maa on myös EFTA:n jäsen ja NATO:n jäsen.
Väestö, kaupungit ja kieli
Asukasluku on noin 329 100. Suurin osa väestöstä asuu etelärannikolla ja pääkaupunkiseudulla, jonka keskus on Reykjavík — Islannin suurin kaupunki ja kulttuurin, politiikan ja talouden keskus. Virallinen kieli on islanti, joka on säilyttänyt paljon vanhaa norjalaista sanastoa ja oman erikoisalfabetin (esim. kirjaimet þ ja ð). Useimmat islantilaiset puhuvat myös hyvin englantia ja monia muitakin kieliä.
Luonto ja ilmasto
Islannin maasto on vulkaaninen ja jäätikköjen halkoma: saarella on lukuisia tulivuoria, kuumia lähteitä, geysir-alueita ja yli 10 % pinta-alasta peittäviä jäätiköitä. Maan ilmasto on meren läheisyydestä johtuen suhteellisen leuto ottaen huomioon sijainnin lähellä napapiiriä; Golfvirta vaikuttaa ilmastoon ja tekee siitä leudomman kuin saman leveysasteen alueilla yleensä. Talvet ovat yleensä leutoja rannikoilla, mutta vuoristoissa ja pohjoisessa voi olla ankarampi sää.
Eläimistö ja kasvillisuus
Luonnon monimuotoisuus on rajoitetumpi kuin manner-Euroopassa: alkuperäisistä nisäkkäistä ainoa on naali (Arctic fox). Monet muut lajit, kuten hevoset ja lampaiden kantamuodot, ovat tulleet ihmisen mukana. Linnusto on runsas erityisesti rannikolla ja saarten kallioilla — puffini ja muut merilinnut ovat tunnettuja. Metsätalous oli historiallisen hirsien hakkuun seurauksena vähäistä, mutta uudelleenistutuksia tehdään nykyään.
Talous ja energia
Islannin talous perustuu perinteisesti kalastukseen, mutta viime vuosikymmeninä matkailun merkitys on kasvanut voimakkaasti. Islanti hyödyntää ainutlaatuista geotermistä energiaansa ja vesivoimaa: lämmitys ja suuri osa sähkön tuotannosta tulevat uusiutuvista lähteistä, mikä tekee energiantuotannosta ympäristöystävällistä. Virallinen valuutta on Islannin kruunu (ISK). Maa sijoittuu usein korkealle elämänlaadun, koulutuksen ja terveydenhuollon mittareissa.
Historia ja kulttuuri
Islannin asuttivat pääasiassa skandinaaviset viikingit ja kelttiläiset 800–900-luvuilla. Islanti on säilyttänyt rikkaan kirjallisen perinteen, esimerkiksi saagat ja runot kuuluvat kansalliseen kulttuuriin. Kristinusko tuli saarelle ympärivuosisatainen aikana, ja nykyisin suurin uskonnollinen yhteisö on evankelis-luterilainen kirkko (Church of Iceland). Kulttuuri arvostaa kirjallisuutta, musiikkia ja teatteria sekä perinteitä kuten Islannin hevoset ja kansanlaulut.
Mielenkiintoisia faktoja
- Alþingi (Althing) perustettiin 900-luvulla ja sitä pidetään yhtenä maailman vanhimmista parlamentaarisista instituutioista.
- Islannissa on aktiivista vulkaanista toimintaa — tunnettuja tulivuoria ovat mm. Eyjafjallajökull (jonka purkaus 2010 häiritsi lentoliikennettä) ja Hekla.
- Maan kuumat lähteet ja geotermiset kylpylät, kuten Blue Lagoon, ovat suosittuja matkailukohteita.
- Ilmiöt kuten revontulet (aurora borealis) ja pitkät kesäpäivät houkuttelevat vierailijoita eri vuodenaikoina.
Islanti on pieni mutta luonnoltaan vaikuttava kansakunta, jonka yhdistelmä modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, voimakasta luonnon läsnäoloa ja ainutlaatuista kulttuuriperintöä tekee siitä poikkeuksellisen kiinnostavan paikan.
