Kirjepommi: määritelmä, historia ja tunnetut tapaukset
Kirjepommi on kirjeeseen tai pakettiin kätketty pommi, joka lähetetään tai jätetään vastaanottajan löydettäväksi. Usein paketissa on vastaanottajan nimi ja osoite, ja se on suunniteltu avattavaksi tai aktivoitavaksi niin, että se räjähtää joko avaamisen yhteydessä tai tietyn ajan kuluttua. Kirjepommit voivat sisältää pienen räjähdeannoksen ja laukaisevan mekanismin (esim. mekaanisen kosketinkytkimen, sähköisen virtapiirin tai ajastimen). Ne voivat sisältää myös sirpaloivia aineksia (naulat, metallirouhe) lisävahingon aikaansaamiseksi. Kirjepommin tarkoitus on yleensä vahingoittaa tai tappaa vastaanottaja, aiheuttaa pelkoa tai saada aikaan poliittista painetta.
Historia
Ensimmäinen tunnettu "modernin" kirjepommin tapaus oli ruotsalaisen pommintekijän Martin Ekenbergin pommi elokuussa 1904. Hän rakensi pommin ja lähetti sen tukholmalaiselle tehtaanomistajalle Karl Fredrik Lundinille. Pommi räjähti, mutta kukaan ei loukkaantunut vakavasti. Hän lähetti yhteensä neljä pommia vuoteen 1907 asti ennen kuin hänet löydettiin.
Erittäin kuuluisa kirjepommin tekijä on Ted Kaczynski, niin sanottu Unabomber, joka lähetti vuosina 1978–1995 sarjan kirjepommeja, joissa kolme ihmistä (kaikki miehiä) kuoli ja 23 loukkaantui. Yksi paketti kuitenkin räjähti lentokoneessa, mikä olisi voinut tappaa kaikki matkustajat ja henkilökunnan, mutta se aiheutti vain hätälaskun. Hän lopetti pommien lähettämisen sen jälkeen, kun New York Times suostui julkaisemaan hänen kirjoittamansa tekstin nimeltä Industrial Society and its Future. Hänen epäonnekseen hänen veljensä tunnisti kirjoitustyylin ja hälytti poliisin, joka lopulta otti Kaczynskin kiinni ja hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Pommit olivat erittäin hyvin tehtyjä, eikä niiden lähettäjästä ollut todisteita, mutta kirjepommeille tyypillisesti ne ovat liian pieniä aiheuttaakseen merkittävää vahinkoa, eivätkä ne useimmissa tapauksissa edes tappaneet paketin avannutta henkilöä (näin oli myös Ekenbergin tapauksessa, joka ei onnistunut tappamaan yhtään ihmistä). Tästä syystä ja koska useimmat tärkeät ministeriöt läpivalaisevat paketteja, menetelmä ei ole kovin tehokas.
Tunnettuja tapauksia ja valtiollinen käyttö
Kirjepommeja on käytetty sekä yksittäisten tekijöiden että järjestäytyneiden ryhmien toimesta. Useat valtion virastot ja poliittiset ryhmät ovat myös käyttäneet kirjepommeja kohdistamaan uhreja, joita he pitivät vihollisinaan. On raportoitu tapauksista, joissa tunnetut poliittiset järjestöt ja toimintaryhmät ovat lähettäneet kirjepommeja merkittävien henkilöiden kohdalle. Konrad Adenauer mainitaan joissakin lähteissä kohteena 1950-luvulla lähetetyille pommeille, ja samaan yhteyteen liitetään niin sanottu Stern-jengi sekä israelilainen poliitikko (ja myöhempi pääministeri) Menachem Begin — näistä tapahtumista on eriäviä kuvauksia ja ne voivat olla osittain kiistanalaisia. Sama ryhmä on raportoitu lähettäneen myös useita pommeja Yhdysvaltain presidentille Harry S. Trumanille.
Etelä-Afrikan apartheid-hallinto käytti kirjepommeja vastustajiinsa; esimerkiksi aktivisti Ruth First kuoli avatessaan kirjepommin vuonna 1982. Kirjepommeja on käytetty myös salamurha- ja sabotaasikeinoina monissa konflikteissa ympäri maailmaa.
Tunnistaminen, turvallisuus ja ensitoimet
Kirjepommien tunnistaminen on tärkeää turvallisuuden kannalta. Joitakin varoitusmerkkejä epäilyttävässä paketissa ovat:
- epätavallinen tai kärsivän näköinen paketti ilman selkeää lähettäjää,
- paineesta tai pulputuksesta kertova ääni, outo haju tai näkyvä johtojen/pienelektroniikan esiintyminen,
- epätavalliset liimaukset, liiallinen teippaus tai ylipainoinen kirjekuori,
- osoitteen väärinkirjoitukset, epätavalliset postileimat tai ulkomaiset merkinnät, jotka eivät vastaa lähettäjää.
Jos epäilet saavasi kirjepommin, älä avaa pakettia. Poista itsesi ja muut välittömästä vaarasta, eristä alue ja ilmoita asiasta hätänumeroon tai paikalliselle turvallisuusorganisaatiolle. Älä käsittele tai siirrä pakettia, äläkä käytä radiopuhelimia tai matkapuhelimia aivan paketin läheisyydessä, jos epäilet elektronisen laukaisimen olemassaoloa. Organisoidut työpaikat ja virastot kouluttavat usein postinkäsittelijöitä tunnistamaan epäilyttävät lähetykset ja käyttämään suojavarusteita.
Forensiikka ja tutkinta
Tutkijat pyrkivät selvittämään kirjepommin alkuperän useilla forensiikan menetelmillä. Tärkeitä tutkimuskohteita ovat:
- räjähdeainejäämät ja kemialliset analyysit (esim. massaspektrometria),
- mekaanisen rakenteen ja virtapiirien ominaisuudet, jotka voivat viitata valmistustapaan,
- käsialatutkimukset, postimerkinnät ja postitusreitit,
- DNA- ja sormenjälkijäljestöt esineissä tai liimassa,
- elektroniikkakomponenttien sarjanumerot tai komponenttityypit, jotka voivat johtaa valmistajaan.
Onnistunut tutkinta edellyttää ketjun valvontaa (chain of custody) ja kansainvälistä yhteistyötä, sillä materiaaleja ja komponentteja voi olla saatu useista eri maista.
Oikeudelliset seuraamukset ja ehkäisy
Kirjepommien käyttö on rikos useimmissa oikeusjärjestelmissä ja voi johtaa vakaviin syytteisiin, kuten murha-, terrori- tai murhan yritys -syytteisiin. Rangaistukset ovat ankarat, usein useiden vuosien tai elinkautisen vankeuden muodossa.
Ehkäisy perustuu mm. postintarkastuksiin (röntgenskannaukset, kemialliset seulonnat), postin turvaprosesseihin, työntekijöiden koulutukseen ja yleisön ohjeistukseen epäilyttävien lähetyksien ilmoittamisesta. Myös poliittinen dialogi ja konfliktien ratkaiseminen vähentävät motivaatiota käyttää tämänkaltaista väkivaltaa.
Kirjepommit ovat historiassa aiheuttaneet sekä fyysisiä vammoja että laajempaa pelkoa. Vaikka niiden taktiikka voi olla vaikuttava yksityisellä tasolla, nykyaikaiset valvontamenetelmät ja mailin turvakäytännöt ovat vähentäneet niiden tehokkuutta suurissa kohteissa. Silti yksittäiset tapauksenkirjat muistuttavat, että huolellisuus ja valppaus postin käsittelyssä ovat edelleen tärkeitä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on kirjepommi?
A: Kirjepommi on eräänlainen räjähde, joka kätketään kirjekuoreen tai pakettiin ja lähetetään aiotulle vastaanottajalle. Kun pommi avataan, se räjähtää joko välittömästi tai tietyn ajan kuluttua.
K: Kuka keksi ensimmäisen tunnetun "modernin" kirjepommin?
V: Ensimmäisen tunnetun "modernin" kirjepommin keksi ruotsalainen pommintekijä Martin Ekenberg elokuussa 1904.
K: Mitä Martin Ekenberg teki keksinnöllään?
V: Martin Ekenberg rakensi pommin ja lähetti sen tukholmalaiselle tehtaanomistajalle Karl Fredrik Lundinille. Pommi räjähti, mutta kukaan ei loukkaantunut vakavasti. Hän lähetti yhteensä neljä pommia vuoteen 1907 asti, kunnes hänet löydettiin.
Kysymys: Kuinka monta pommia Martin Ekenberg lähetti ennen kuin hänet löydettiin?
V: Martin Ekenberg lähetti neljä pommia ennen kuin hänet löydettiin.
K: Loukkaantuiko kukaan, kun ensimmäinen kirjepommi räjähti?
V: Ei, kukaan ei loukkaantunut vakavasti, kun ensimmäinen kirjepommi räjähti.
K: Minne Martin Ekenberg lähetti keksintönsä?
V: Martin Ekenberg lähetti keksintönsä tukholmalaiselle tehtaanomistajalle Karl Fredrik Lundinille.