Mandingo (elokuva)
Mandingo on vuonna 1975 valmistunut elokuva, joka perustuu Kyle Onstottin kirjaan Mandingo ja Jack Kirklandin siihen perustuvaan näytelmään. Elokuvan ohjasi Richard Fleischer. Elokuva kertoo tarinan plantaasiperheestä ja heidän orjistaan. Elokuva oli lipputulohitti, mutta kriitikkojen arvostelut olivat ristiriitaisia.
Pääosan esittäjä
- Warren Maxwell, plantaasin omistaja - James Mason
- Hammond Maxwell, hänen poikansa - Perry King
- Blanche, Hammondin vaimo - Susan George
- Mede, Hammondin orja - Ken Norton
- Ellen, Hammondin orja - Brenda Sykes
Tarina
Elokuva sijoittuu Falconhurstiin, joka on leskimies Warren Maxwellin ja hänen poikansa Hammondin omistama ränsistynyt plantaasi. Hammondin mandingo-orja Ganymede eli Mede on koulutettu taistelemaan muita orjia vastaan. Hammond laiminlyö vaimoaan Blanchea, jonka hän hylkää heidän hääyönään saatuaan tietää, ettei tämä ole neitsyt. Hammond sen sijaan raiskaa orjansa Ellenin, kun Blanche pakottaa Meden makaamaan hänen kanssaan. Nämä erilaiset, keskenään ristiriitaiset uskottomuudet yhdistyvät lopulta, jolloin elokuva päättyy traagisesti useimpien päähenkilöiden kuolemaan.
Vastaus
Kun elokuva julkaistiin vuonna 1975, kriitikot suhtautuivat siihen vaihtelevasti, mutta lipputulot olivat vahvat. Roger Ebert halveksi elokuvaa ja antoi sille "nolla tähteä". TIME-lehden Richard Schickel piti elokuvaa tylsänä ja kliseisenä. Elokuvakriitikko Robin Wood innostui elokuvasta ja kutsui sitä "hienoimmaksi Hollywoodissa koskaan tehdyksi rotuelokuvaksi". Leonard Maltinin vuosittaisessa julkaisussa Leonard Maltin's Movie Guide elokuva on luokiteltu "BOMBiksi" ja hylätty sanalla "Stinko!".
Jotkut tunnetut kriitikot, kuten New York Timesin kolumnisti Dave Kehr, joka kutsui elokuvaa "ohuesti verhotuksi holokaustielokuvaksi, joka ei säästä ketään päähenkilöistään" ja kuvaili sitä "Fleischerin viimeiseksi suureksi rikoselokuvaksi, jossa kasvottoman tappajan roolissa on kokonainen yhteiskuntajärjestelmä". Ohjaaja Quentin Tarantino on maininnut Mandingon olevan yksi niistä kahdesta tapauksesta, joissa "viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana suuri studio on tehnyt täysimittaisen, jättimäisen, suuren budjetin riistoelokuvan", ja verrannut sitä Showgirlsiin.
