Artemisia Gentileschi (1593–noin 1656) — italialainen barokkimaalari

Artemisia Gentileschi (1593–noin 1656) — voimakas italialainen barokkimaalari. Tutustu Judit ja Holofernes -teokseen, elämän tarinaan, uran nousuun ja merkittävään taideperintöön.

Artemisia Gentileschi (8. heinäkuuta 1593 – noin 1656) oli italialainen barokkimaalari, joka tunnetaan dramaattisista valo- ja varjokäsittelyistään sekä vahvoista naishahmoistaan. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on Judit mestaamassa Holofernesta. Hän syntyi Roomassa ja oli toscanalaisen taidemaalarin Orazio Gentileschin tytär. Artemisia sai ensimmäisen itsenäisen maalauksensa valmiiksi noin 17-vuotiaana ja työskenteli aluksi isänsä ateljeessa.

Elämä ja tärkeimmät käänteet

Vuonna 1611 Artemisia joutui henkilökohtaisen traagisen kokemuksen kohteeksi: hänet raiskattiin Agostino Tassin toimesta. Tapaukseen liittyi seuraavana vuonna laaja oikeusprosessi, jossa hänen isänsä haastoi syytetyn oikeuteen vuonna 1612. Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat säilyneet ja ne antavat harvinaisen suoran lähteen naisen kokemuksesta ja aikakauden oikeuskäytännöistä; prosessin yhteydessä Artemisia joutui myös todistuksensa varmentamiseksi kidutuksenkaltaiseen koetukseen, mikä kuvaa aikakauden kovia menettelytapoja.

Saman vuoden 1612 lopulla Artemisia avioitui Pietro Antonio di Vicenzo Stiattesin (nimenvaihtelu lähteissä: Stiattesi) kanssa ja muutti perheen myötä Firenzeen. Uraan mahtui työrupeamia myös muualla Italiassa: hän toimi eri vuosina Roomassa, Firenzessä, Venetsiassa, Napolissa ja vieraili todennäköisesti myös Englannissa. Myöhäisvuosina hän toimi erityisesti Napolissa ja sai useita tilaustöitä; hänestä on mainintoja vielä 1650-luvulla, ja kuolinajaksi arvioidaan noin 1656 (mahdollisesti ruton aikaan Napolissa).

Taide ja tyyli

Artemisia oli Caravaggion vaikutuksen alainen: hänen teoksissaan on voimakas chiaroscuro eli valon ja varjon kontrasti, dramaattinen tunnelma ja realistinen ihmiskuvaus. Erityistä huomiota herättää se, että hän usein kuvasi Raamatun ja mytologian naishahmoja aktiivisina toimijoina — esimerkiksi Judit, Susanna ja Lucretia — toisin kuin monet aikakauden miehisemmät näkemykset.

• Teemoja: Raamatun ja antiikin naishahmot, kostoon tai itsepuolustukseen ryhtyvät naiset, itsekuvat ja allegorialliset aiheet.
• Tekniikka: voimakas valon käyttö, luonnollinen anatomia, realistinen tunneteho.
• Tunnettuja teoksia: Judit mestaamassa Holofernesta (useita versioita), Susanna ja vanhukset, itsemaalaukset kuten allegoriset itsekuvat (esim. “La Pittura”).

Perintö ja uudelleenarviointi

Artemisia Gentileschi on 1900- ja 2000-lukujen tutkimuksessa noussut keskeiseksi esikuvaksi sekä taiteellisesta taituruudestaan että naisen asemasta kertovien elämäntarinoiden vuoksi. Hänen taiteensa on otettu uudelleen laajempaan näyttely- ja tutkimuskäyttöön; häntä pidetään tärkeänä esimerkkinä Barokin vahvasta naisnäkökulmasta ja yhtenä merkittävimmistä italialaisista barokkimaisista maalaustaiteilijoista.

Artemisia elää nykyaikaisessa keskustelussa myös symbolina: hänen elämäntarinansa ja taiteensa herättävät kysymyksiä sukupuolesta, vallasta ja luovuuden ehdoista. Vaikka osa hänen tuotannostaan on hävinnyt tai vaikeasti attribuoitavissa, säilyneet teokset ja oikeudenkäyntiasiakirjat tekevät hänestä harvinaisen hyvin dokumentoidun naistaiteilijan 1600-luvulta.

Hae kirjaimella