Melatoniini – hormoni, joka säätelee unta ja vuorokausirytmiä
Melatoniini on hormoni, jota esiintyy eläimissä, kasveissa ja mikrobeissa. Eläimillä melatoniinitasoilla on päivittäinen sykli: pitoisuudet yleensä nousevat pimeän aikana ja laskevat päivänvalon aikana. Tällä tavoin melatoniini auttaa ohjaamaan useiden biologisten toimintojen vuorokausirytmiä, kuten univalverytmiä, lämpötilan säätelyä ja hormonierityksiä.
Miten melatoniinia muodostuu ja sitä säädetään
Suurin osa eläinten melatoniinista tuotetaan käpyrauhasessa, joka sijaitsee aivoissa veri-aivoesteen ulkopuolella. Synnynnäinen lähtöaine on tryptofaani: se muuntuu ensin serotoniiniksi ja siitä edelleen melatoniiniksi. Valoherkät silmän gangliosisolut välittävät tiedon valon ja pimeän vaihtelusta hypotalamukseen ja sieltä käpyrauhaseen, jolloin melatoniinin eritys seuraa ympäristön valoisuutta.
Toimintamekanismit ja vaikutukset
Melatoniini vaikuttaa aivoissa ja muissa kudoksissa sitoutumalla melatoniinireseptoreihin (melatoniinireseptorit, pääasiallisesti MT1 ja MT2). Näiden kautta se vaikuttaa unen käynnistymiseen, vuorokausirytmin ajoitukseen ja biologisten kellojen synkronointiin. Melatoniinilla on myös suoria solunsisäisiä vaikutuksia: se on voimakas antioksidantti, joka voi suojata solukkoa ja DNA:ta hapettumavaurioilta. Melatoniinin vaikutukset voivat olla sekä keskushermostossa että kehon periferisissa kudoksissa.
Käyttö lisäravinteena ja lääkkeenä
Ihmisille voidaan antaa melatoniinilisää unihäiriöiden ja vuorokausirytmin ongelmien hoitoon. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) luokittelee melatoniinin ravintolisäksi, ei lääkkeeksi, mikä tarkoittaa, että sen saatavuus, valvonta ja pakkausmerkinnät eroavat reseptilääkkeistä. Joissakin maissa on hyväksytty reseptivalmisteita: Euroopan lääkevirasto hyväksyi ajoitetun, pitkävaikutteisen melatoniinivalmisteen 55 vuotta täyttäneille vuonna 2007 (vaikutus oli pieni mutta kliinisesti merkityksellinen tietyissä tapauksissa) ja Australiassa vastaava hyväksyntä annettiin 2009.
Käyttöaiheet
- Lyhytvaikutteisesti melatoniinia käytetään usein unensaantiin ja jet lag -oireiden lievittämiseen.
- Se auttaa myös vuorokausirytmin säätelyssä, esimerkiksi siirretyissä työvuoroissa tai viivästyneen unen vaihe -oireyhtymässä.
- Pakotetun vuorokausirytmin häiriön (esim. näkövammaisilla ilman valoherkkyyttä) hoidossa melatoniini voi olla hyödyllinen.
- Ikääntyneillä ajoitetun pitkävaikutteisen melatoniinin on osoitettu parantavan unen laatua joissakin tutkimuksissa.
Turvallisuus, haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset
Melatoniini on useimmilla ihmisillä lyhytaikaisesti käytettynä melko turvallinen, mutta se voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Yleisimpiä ovat:
- päiväväsymys tai uneliaisuus
- päänsärky, huimaus
- ruoansulatusoireet, pahoinvointi
- mielialan muutokset tai ärtyneisyys harvinaisemmin
Mahdollisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa on huomioitava: melatoniini voi vaikuttaa veren hyytymiseen vaikuttaviin lääkkeisiin, immuunijärjestelmää lamaaviin lääkkeisiin, veren sokeria alentaviin lääkkeisiin sekä joihinkin masennuslääkkeisiin ja ehkäisyvalmisteisiin. Maksassa tapahtuva aineenvaihdunta muokkaa melatoniinia, joten maksan vajaatoiminta voi muuttaa pitoisuuksia. Alkoholin samanaikainen käyttö lisää uneliaisuutta ja voi heikentää unen laatua.
Raskauden, imetyksen ja tiettyjen sairauksien yhteydessä melatoniinin käyttöä ei suositella ilman lääkärin arviointia. Myös pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta nuorilla ja lapsilla on rajoitetusti tutkimustietoa.
Annossuositukset ja käytännön huomioita
Erilaisissa tutkimuksissa on käytetty hyvin monenlaisia annoksia, ja yksilöllinen vaste vaihtelee. Pienet annokset (esim. 0,3–1 mg) voivat riittää herkille henkilöille, kun taas useimmiten markkinoilla olevat valmisteet sisältävät 1–5 mg tai enemmän. Ajoituksella on suuri merkitys: unensaantia pyritään edistämään ottamalla melatoniinia ennen nukkumaanmenoa ja rytmin siirtoa tehdään yleensä myöhään iltapäivällä tai aikaisin illalla riippuen tavoitteesta. Koska valolla on voimakas tehoke, valoa välttävät toimet iltaisin ja kirkas valo aamulla auttavat melatoniinin vaikutusta.
Yhteenveto
Melatoniini on luonnollinen hormoni, joka säätelee unta ja vuorokausirytmiä ja toimii myös antioksidanttina. Sitä käytetään lisäravinteena ja joissain maissa myös lääkkeenä tietyissä unihäiriöissä. Vaikutukset ovat yleensä turvallisia lyhytaikaisesti, mutta haittoja ja yhteisvaikutuksia voi esiintyä, joten käytöstä kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, erityisesti pitkäaikaisessa käytössä, raskauden aikana tai kun samanaikaisesti käytetään muita lääkkeitä.
Melatoniini
13 CHNO1622
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on melatoniini?
V: Melatoniini on hormoni, jota esiintyy eläimissä, kasveissa ja mikrobeissa.
K: Mitä melatoniini tekee eläimissä?
V: Se ohjaa useiden biologisten toimintojen vuorokausirytmiä.
K: Missä melatoniinia tuotetaan eläimissä?
V: Sitä tuotetaan käpyrauhasessa, joka on veri-aivoesteen ulkopuolella.
K: Miten melatoniini toimii elimistössä?
V: Se toimii hormonina ja vapautuu vereen. Melatoniini vaikuttaa melatoniinireseptoreihin. Se vaikuttaa myös suoraan, koska se on voimakas antioksidantti, joka suojaa DNA:ta.
K: Voivatko ihmiset ottaa melatoniinilisää?
V: Kyllä, ihmisille voidaan antaa melatoniinilisää.
K: Pitääkö FDA melatoniinia lääkkeenä?
V: Ei, Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) luokittelee sen ravintolisäksi, ei lääkkeeksi.
K: Minkä tyyppisen melatoniinivalmisteen Euroopan lääkevirasto ja Australia ovat hyväksyneet käytettäväksi?
V: Euroopan lääkevirasto hyväksyi 55-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille tarkoitetun reseptilääkkeen, joka on tarkoitettu vain reseptillä myytäväksi, vaikka sillä oli vain vähäisiä vaikutuksia, ja Australiassa se hyväksyttiin käyttöön vuonna 2007 ja vuonna 2009.
