Armenian kansallisgalleria Jerevanissa, Armeniassa on maan merkittävin taideinstituutio ja yksi Etelä-Kaukasian laajimmista taidekokoelmista. Galleria esittelee armenialaista taidetta antiikista nykypäivään sekä laajan valikoiman venäläistä ja länsieurooppalaista taidetta.

Vanhassa armenialaisessa alajaostossa on keskiajan alun ja myöhempien kausien kuuluisien armenialaisten taiteilijoiden teoksia, ja kokoelma kattaa laajasti myös kirkollista taidetta, miniatyyrejä ja käsikirjoituksia.

Alun perin kokoelma kasvoi nopeasti: nykyään siinä on noin 26 000 museoesinettä (aiemmin mainittu luku yli 19 000), jotka sisältävät maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja soveltavaa taidetta eri maista. Kokoelma kattaa niin venäläisten, armenialaisten kuin länsieurooppalaistenkin mestareiden teoksia.

Historia

Gallerian juuret ulottuvat vuoteen 1921, jolloin se perustettiin valtionmuseon taideosastoksi. Osaston pohjan muodosti joukko teoksia, jotka ostettiin elokuussa 1921 järjestetystä armenialaisten taidemaalarien näyttelystä. Tärkeä käännekohta oli Armenian kulttuuripalatsin (entisen Lazarian Gymnasiumin) rikkaan kokoelman sekä armenialaisten taiteilijoiden lahjoitusten liittäminen osastoon.

Vuoteen 1925 mennessä taideosaston kuudessa salissa oli esillä noin 400 teosta armenialaisilta, venäläisiltä ja eurooppalaisilta mestareilta. Vuonna 1935 osasto muutettiin taidemuseoksi, vuonna 1947 se sai nimekseen Armenian valtionmuseo ja vuonna 1991 se nimettiin Armenian kansallisgalleriaksi. Vuonna 1978 käyttöön otettiin uusi kahdeksankerroksinen rakennus, joka mahdollisti näyttelytilojen laajentamisen.

Kokoelmat ja näyttelyt

Gallerian pysyvä näyttely muodostuu monipuolisista osioista:

  • Armenialainen taide: näyttely ulottuu antiikin ja keskiajan kirkollisesta taiteesta aina 1800- ja 1900-luvun mestareihin. Esillä on muun muassa urartulaisia frescoja, Garni-temppelin mosaiikkien kopioita, keskiaikaisia seinämaalauksia, miniatyyrejä sekä XVII–XIX vuosisatojen kirkollisia maalauksia, hopeisesti koristeltuja käsikirjojen kansia ja ristejä.
  • Armenialaiset klassikot ja 1900-luvun taide: teoksia mm. H. Hovnatanianista, H. Ayvazovskista (I. Aivazovskysta), G. Bashinjaghianista, P. Terlemezianista, V. Sureniantsista, V. Mahokianista sekä XX vuosisadan taiteilijoilta kuten M. Saryan, H. Kojoyan, H. Gurdjian, E. Chahin, G. Khanjian ja M. Avetisian.
  • Venäläinen taide: kokoelmassa on niin pyhiä kuvia XVI–XVII vuosisadoilta kuin XVIII–XX vuosisatojen merkittäviä teoksia tunnetuilta taiteilijoilta, kuten F. Rokotov, I. Argunov, F. Shubin, I. Repin, V. Serov, M. Gontšarova, I. Mashkov, S. Konenkov, W. Kandinski ja M. Chagall.
  • Ulkomainen ja antiikin taide: näyttely alkaa antiikin Egyptin ja Kreikan kulttuurista ja jatkuu italialaisen, hollantilaisen, flaamilaisen ja ranskalaisen koulun teoksiin. Kokoelmassa on mm. töitä F. Guercinolta, Jan van Goyenilta, P. Claeszilta, E. M. Falconet'lta, J. B. Greuzelta, T. Rousseaulta ja A. Monticellilta.
  • Itämainen ja Aasian taide: esillä on iranilaista, kiinalaista ja japanilaista posliinia ja fajanssia, esineitä kivestä, luusta ja metallista, veistettyjä huonekaluja sekä arvokkaita intialaisia keskiaikaisia freskokopioita (mm. S. Khatchatrianin tekeminä) ja iranilaisia maalauksia 1800-luvulta.

Gallerian näyttelytiloja on yhteensä 56 salia, ja siellä järjestetään sekä pysyviä että vaihtuvia näyttelyitä. Vuonna 2008 avattiin Hakob Gurjianin teosten paviljonki, ja samalla XVII–XIX vuosisatojen armenialaisen kirkollisen taiteen pysyvä näyttely avattiin uudelleen ja laajennettuna.

Palvelut ja tutkimus

Galleria ylläpitää restaurointi- ja konservointistudiota, kirjasto-arkistoa, kahvilaa, matkamuisto- ja kirjakauppaa sekä elokuva- ja luentosalia. Museo osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin näyttelyihin ja järjestää Armenian taiteen näyttelyitä eri maissa, mikä on merkittävästi edistänyt kansallisen taiteen tuntemusta ja tieteellistä tutkimusta.

Sivumuseot ja toimipisteet

Armenian kansallisgallerialla on useita sivumuseoita ja toimipisteitä Jerevanissa ja eri puolilla tasavaltaa. Näihin kuuluvat muun muassa:

  • Hakob Kojoyanin ja Ara Sargsianin kotimuseot (Jerevan)
  • G. Grigorianin ateljee (Jotto)
  • Echmiadzinin galleria (Echmiadzin)
  • Mher Abeghianin museo (Hrazdan)
  • Jermukin galleria (Jermuk)
  • Sisianin galleria (Sisian)
  • Alaverdin galleria (Alaverd)
  • Eghegnadzorin galleria (Eghegnadzor)
  • Akatemikko H. H. Buniatianin galleria (Gavar)
  • Martunin galleria (Martuni)
  • M. Avetissianin museo (Jajur)

Johtajat ja merkittävät panokset

Gallerian kehityksessä ja kokoelman laajentamisessa ovat vaikuttaneet useat johtajat ja taiteellinen henkilöstö. Eri vuosina galleriaa ovat ohjanneet mm. R. Drambian (1925–1951), R. Parsamian (1952–1962), A. Chilingarian (1962–1967), E. Isabekian (1967–1986), A. Ter-Gabrielian (1986–1990), Sh. Khatchatrian (1991–2002) ja P. Mirzoyan (2002–). Heidän työnsä on ollut keskeistä kokoelman kartuttamisessa, näyttelytoiminnan kehittämisessä sekä tieteellisen tutkimuksen ja popularisoinnin edistämisessä.

Armenian kansallisgalleria tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden tutustua maan rikkaaseen taidehistoriaan, seurata vaihtuvia näyttelyitä sekä hyödyntää gallerian tutkimus- ja koulutuspalveluja. Museota palvelevat säännölliset näyttely- ja tapahtumaohjelmat, ja se jatkaa aktiivista rooliaan kotimaisen ja kansainvälisen taidekentän välittäjänä.