Ilmakehän kiertoliike
Ilmakehän kierto on ilmamassojen laajamittaista liikkumista. Näiden prosessien alkuperä on auringon säteily. Auringon aallot säteilevät lyhytaaltoista säteilyä. Maa absorboi vain osan tästä energiasta. Toinen osa säteilee takaisin ilmakehään ja maailmankaikkeuteen. Takaisin tuleva säteily on pitkäaaltoista. Lämpöenergia jakautuu ilman kierron ansiosta maan pinnalla.
Kiertokulku vaihtelee vuosittain, mutta ilmaston perusrakenne on lähes vakio. Tunnistamme kolme solua: Hadleyn solu, Ferrelin solu ja Polaarisolu. Ilmamassojen liikkeisiin vaikuttaa coriolisvoima. Se tarkoittaa, että ilma ohjautuu länteen.
Hadleyn solu
Maa ja valtameri säteilevät voimakkaasti päiväntasaajan alueilla. Kuuma ja yleensä kostea ilma nousee ylös. Sitä kutsutaan konvektioksi. Tämä prosessi synnyttää matalapainealueen päiväntasaajalle. Aluetta kutsutaan myös intertrooppiseksi konvergenssivyöhykkeeksi. Kuuma ilma siirtyy sekä etelään että pohjoiseen ja kylmenee. Kun ilma on tarpeeksi kylmää, se laskeutuu jälleen maanpinnalle. Näin syntyy subtrooppisten alueiden aavikoita ja puoliaavikoita. Kun ilmamassat saavuttavat 30 asteen leveysasteen, ne palaavat sateiselle päiväntasaajalle.
Polaarinen solu
Ilma 60 leveysasteen alueella on kylmempää ja kuivempaa kuin ilma päiväntasaajalla. Toisaalta nousuliikkeet ovat edelleen mahdollisia. Prosessien luonne on samanlainen kuin Hadleyn solussa. Lämpimämpi ilma nousee ylöspäin ja laskee alaspäin navoilla. Tämä ilma palaa takaisin päiväntasaajalle.
Ferrellin solu
Liikkeet 30 ja 60 asteen välillä ovat monimutkaisempia. Lämpötila ei ole tärkein syy tähän liikkeeseen. Ilma liikkuu tässä lauhkean vyöhykkeen solussa Hadleyn ja Polaarin soluissa liikkuvien massojen välisten erojen mukaisesti. Vallitsevat tuulet ovat yleensä läntisiä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on ilmakehän kierto?
V: Ilmakehän kierto on ilmamassojen laajamittaista liikettä.
K: Mistä ilmakehän kiertoprosessit ovat peräisin?
V: Ilmakehän kiertoprosessien alkuperä on auringon säteily.
K: Mitä tapahtuu auringon lyhytaaltoiselle säteilylle?
V: Maa absorboi auringon lyhytaaltoista säteilyä, mutta vain osa tästä energiasta absorboituu.
K: Mitä tapahtuu energialle, jota maa ei absorboi?
V: Energia, jota maa ei absorboi, säteilee takaisin ilmakehään ja maailmankaikkeuteen pitkien aaltojen säteilynä.
K: Miten lämpöenergia jakautuu maapallon pinnalla?
V: Lämpöenergia jakautuu maapallon pinnalla ilman kierron ansiosta.
K: Kuinka monta solua tunnemme ilmankierrossa?
V: Tunnistamme ilmakehän kiertokulussa kolme solua: Hadleyn solu, Ferrelin solu ja polaarinen solu.
K: Mikä on coriolisvoima ja miten se vaikuttaa ilmamassojen liikkeeseen?
V: Coriolisvoima on voima, joka saa ilman suuntautumaan länteen. Se vaikuttaa ilmamassojen liikkumiseen.
