Attila (406–453) – Hunnien johtaja ja sotapäällikkö

Tutustu Attilan (406–453) elämään: Hunnien pelottava johtaja, sotaretket Galliaan ja Italiaan, Katalaunian tappio ja mystinen kuolema.

Attila eli Attila Hunni (noin 406–453) oli hunnien johtaja vuodesta 434 jKr. aina kuolemaansa 453 jKr. asti. Hän nousi nopeasti vaikutusvaltaiseksi hallitsijaksi ja on historiallisesti tunnettu sekä laajasta sotilaallisesta vallastaan että pelottavasta maineestaan läntisessä ja itäisessä Euroopassa.

Tausta ja valtaan nousu

Attilan tarkka synty- ja nuoruusaika on osin epäselvä. Lähteiden mukaan hän oli Mundzukin poika ja nousi yhdessä veljensä Bledan kanssa vallan päälle. Alkuvaiheessa Hunnien liittoutuneet tai alamaiset germaniset heimot olivat tärkeä osa hänen joukkojaan. Vuonna 434 Attilaista tuli Hunnien ainoa johtaja sen jälkeen, kun hän väitti tappaneensa veljensä, vaikka tapahtuman tarkat yksityiskohdat vaihtelevat lähteissä.

Sodat ja kampanjat

Attila johti Hunnien valtakuntaa ja tunnettiin taitavana ratsuväen johtajana ja nopeasti liikkuvien hyökkäysten käyttäjänä. Hän teki useita hyökkäyksiä länteen ja itään, yhdistäen sotilaallisen voiman ja diplomatian saadakseen etuja Rooman valtakunnilta. Hän solmi ajoittain rauhasopimuksia ja vaati usein suuria lunnaiden tai veronluonteisia maksuja Bysantilta ja Länsi-Roomalta.

Vuonna 451 hän hyökkäsi Galliaan ja marssi länteen. Tämän kampanjan merkittävimpiin tapahtumiin kuului taistelu, joka tunnetaan nimellä Katalaunian tasankojen taistelu (tai Châlons). Taistelun seuraukset ovat kiistanalaisia: perinteinen käsitys on, että Attila pysäytettiin eikä saavuttanut tavoitteitaan Gallian valloituksessa. Vaikka hän ei saanut täydellistä voittoa, hänen joukkonsa aiheuttivat laajaa tuhoa ja pelkoa.

Seuraavana vuonna Attila lähti hyökkäykseen Italiaan. Hän ryösti useita pohjoisitalialaisia kaupunkeja, mukaan lukien Aquileia, ja uhkasi Roomaa. Paavin, paavi Leo I:n, perinteisen kertomuksen mukaan välityksellä Attila perääntyi ja jätti Italian aikaan nähden ilman suurta hyökkäystä Roomaa vastaan; nykylähteet korostavat, että peräännyttämiseen vaikuttivat myös logistiset ongelmat, nälänhätä ja taudit hänen joukossaan.

• Merkittäviä tapahtumia: hyökkäykset Galliaan (451), Katalaunian tasankojen taistelu, hyökkäys Italiaan (452), Aquileian hävitys.
• Diplomatia: Attila käytti sekä sotilaallista voimaa että uhkauksia ja sopimuksia vaatiakseen lunnaita ja etuja roomalaisilta valtioilta.

Kuolema ja valtakunnan hajoaminen

Attila kuoli vuoden 453 yönä pian sen jälkeen, kun hänen sanotaan menneen naimisiin Ildiko-nimisen naisen kanssa. Perinteinen kertomus kertoo, että hän kuoli yllättäen verenvuotoon (nenäverenvuoto tai sisäinen vuoto) yön aikana, mutta aiheesta on esitetty myös muita teorioita: mahdollinen taputus, alkoholimyrkytys tai sairaus. Kuoleman yksityiskohdat ovat osin myyttisiä, ja lähteet antavat erilaisia selityksiä.

Attilan kuoleman jälkeen Hunnien valtakunta ei pysynyt koossa. Attilan pojat (kuten Ellac, Dengizich ja Ernak) perivät osia valtakunnasta, mutta he kohtasivat pian sisäistä erimielisyyttä ja kapinoita alistetuista heimoista. Vuonna 454 goottien ja muiden kansojen johtajat, kuten gepidi-johtaja Ardaric, palkkiorakenteiden murentuessa nousivat vastaan; perinteisesti mainittu Nedao-järven taistelu päätti Hunnien valtakauden läntisessä Euroopassa. Tämän seurauksena monet Hunnien hallitsemat alueet palasivat germaanisten heimojen haltuun ja hunniyhteisön vaikutus heikkeni nopeasti.

Perintö

Attilasta tuli myyttinen hahmo eurooppalaisessa muistinperinnössä. Häntä kuvattiin usein pelättyjen tuhon ja sodan johtajana; myöhemmissä legendoissa hän esiintyy esimerkiksi saksalaisessa ja pohjoismaisessa perinteessä nimellä Atli tai muinaissuomalaisissa tarinoissa. Keskiajalla hänet tunnettiin myös nimellä "Jumalan vitsaus" (Scourge of God), mikä kuvasti sitä pelkoa, jota hänen hyökkäyksensä herättivät roomalaisessa maailmassa.

Vaikka Attilan valtakaudesta on paljon kertomuksia, monet yksityiskohdat perustuvat vastakkaisiin ja osin puolueellisiin lähteisiin. Nykyhistoriassa häntä tutkitaan sekä barbaaristen liikekannallepanijana että strategisena johtajana, jonka toimilla oli pitkäkestoiset vaikutukset Euroopan poliittiseen maisemaan.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Attila Hunni?

K: Mikä oli Attila Hunnin yleisin rooli?

K: Mitä Attila Hunni teki Galliassa?

K: Milloin Attila Hunni hävisi taistelun Catalaunian tasangolla?

K: Mihin Attila Hunni hyökkäsi ja mitä hän teki?

K: Milloin Attila Hunni kuoli?

K: Mitä hunnille tapahtui Attilan kuoleman jälkeen?

Hae kirjaimella