Nova
Nova (monikossa novat tai novat) on valtavan suuri ydinräjähdys valkoisessa kääpiötähdessä. Se aiheuttaa tähden äkillisen kirkastumisen.
Novoita ei pidä sekoittaa muihin kirkastuviin ilmiöihin, kuten supernoviin. Novat syntyvät valkoisen kääpiön pinnalla kaksoistähtijärjestelmässä. Jos järjestelmän kaksi tähteä ovat riittävän lähellä toisiaan, seuralustähden pinnalta vedetään ainetta valkoisen kääpiön pinnalle. Tämä vedyn kerääntyminen tähden pinnalle käynnistää karkaavan fuusioreaktion.
Väkivaltaisuudestaan huolimatta novae-ilmiöissä ulos heitetty ainemäärä on yleensä vain noin 1⁄10 000 Auringon massaa, mikä on melko vähän suhteessa valkoisen kääpiön massaan. Vain viisi prosenttia akkretoituneesta massasta fuusioituu voimapurkauksen aikana. Tämä energia riittää siihen, että novan ejekta lähtee ulospäin jopa useita tuhansia kilometrejä sekunnissa - joillakin novoilla nopeammin kuin toisilla. Tähti myös kirkastuu, muutamasta aurinkokertoimesta 50 000-100 000 aurinkokertaan. Vuonna 2010 NASAn Fermi-avaruusteleskooppia käyttävät tutkijat havaitsivat yllättäen ensimmäistä kertaa, että nova voi lähettää myös gammasäteilyä (>100 MeV).
Valkoinen kääpiö voi mahdollisesti synnyttää ajan mittaan useita novoja, kun sen pinnalle kertyy lisää vetyä sen seuralaiselta tähdeltä. Esimerkkinä tästä on RS Ophiuchi, jonka tiedetään leimahtaneen kuusi kertaa (vuosina 1898, 1933, 1958, 1967, 1985 ja 2006). Lopulta valkoinen kääpiö voi räjähtää Ia-tyypin supernovana, jos se lähestyy Chandrasekharin rajaa.
Toisinaan nova on tarpeeksi kirkas ja tarpeeksi lähellä, jotta se voidaan nähdä paljain silmin. Kirkkain viimeaikainen esimerkki oli Nova Cygni 1975. Se ilmestyi 29. elokuuta 1975 Cygnuksen tähdistössä noin viisi astetta Denebistä pohjoiseen ja saavutti magnitudin 2,0 (lähes yhtä kirkas kuin Deneb). Viimeisimmät olivat V1280 Scorpii, joka saavutti magnitudin 3,7 17. helmikuuta 2007, ja Nova Delphini 2013. Nova Centauri 2013 löydettiin 2. joulukuuta 2013, ja se on toistaiseksi tämän vuosituhannen kirkkain nova, joka saavutti magnitudin 3,3.
Tähtitieteilijät arvioivat, että Linnunradassa tapahtuu noin 30-60 novaa vuodessa, ja todennäköinen luku on noin 40. Linnunradasta vuosittain löydettävien novien määrä on paljon pienempi, noin 10. Andromedan galaksissa havaitaan vuosittain noin 25 novae-ilmiötä, jotka ovat kirkkaampia kuin noin 20 magnitudia, ja muissa läheisissä galakseissa havaitaan pienempiä määriä novae-ilmiöitä.
Taiteilijan näkemys valkoisesta kääpiöstä, joka vetää vetyä suuremmasta kumppanistaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on nova?
A: Nova on valkean kääpiötähden valtava ydinräjähdys, joka saa tähden kirkastumaan yhtäkkiä.
K: Kuinka paljon materiaalia novassa heitetään ulos?
V: Novassa ulos heitetty ainemäärä on yleensä vain noin 1/10 000 Auringon massasta, mikä on melko vähän suhteessa valkoisen kääpiön massaan.
Kysymys: Kuinka nopeasti novan ulostulot kulkevat?
V: Novan ulostulot voivat kulkea jopa useita tuhansia kilometrejä sekunnissa, ja joissakin novoissa jopa nopeammin.
K: Kuinka kirkkaiksi novat voivat muuttua?
V: Novat voivat olla jopa 50 000-100 000 kertaa kirkkaampia kuin aurinko.
K: Mikä oli kirkkain viimeaikainen esimerkki novasta?
V: Kirkkain viimeaikainen esimerkki Novasta oli Nova Cygni 1975, joka ilmestyi 29. elokuuta 1975 ja saavutti magnitudin 2,0 (lähes yhtä kirkas kuin Deneb).
K: Kuinka monta Novaa arvioidaan esiintyvän Linnunradassa vuosittain?
V: Tähtitieteilijät arvioivat, että Linnunradassa tapahtuu vuosittain noin 30-60 Novaa, keskimäärin 40 Novaa.
K: Kuinka monta Novaa havaitaan muissa galakseissa, kuten Andromedassa, vuosittain?
V: Andromedan galaksista löydetään vuosittain noin 25 magnitudia 20 kirkkaampaa Novaa, ja pienempiä määriä havaitaan muissa läheisissä galakseissa.
