Permin alue on Venäjän liittovaltion alue, joka syntyi 1. joulukuuta 2005 Permin alueen ja Komi-Permjakin itsehallintoalueen yhdistämisestä vuonna 2004 järjestetyn kansanäänestyksen tuloksena. Permin kaupungista tuli uuden federaatiosubjektin hallinnollinen keskus.

Permin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon itäpuolella ja Keski-Uralin länsirinteellä. Pituus pohjoisesta etelään on 645 km (401 mi); pituus lännestä itään on 417,5 km (259,4 mi).

Permin alueen joet kuuluvat Kama-joen vesistöalueeseen, joka on Volgan suurin sivujoki. Permin maakunnassa on yli 29 000 jokea. Niiden pituus on yhteensä yli 90 000 kilometriä, mutta vain kahden joen pituus on yli 500 kilometriä: Kama (1 120 km) ja Tšusovaja (592 km).

Maisema on enimmäkseen matalia kukkuloita, joita peittävät metsät ja pellot. Permin alueen itäosassa on Ural-vuoristo. Korkein vuori Tulysmsky Kamen (1 496 m) sijaitsee alueen koillisosassa.

Ilmasto ja luonto

Permin alueella vallitsee mannerilmasto: talvet ovat pitkiä ja kylmiä, kesät ovat kohtalaisen lämpimiä. Vuoden keskilämpötila vaihtelee alueen eri osissa ja korkeuserojen mukaan; vuoristoalueilla on viileämpää ja sateisempi ilmasto kuin länsiosissa. Sademäärät kasvavat yleisesti siirryttäessä itään ja ylängöille.

Alueen luonto kuuluu pääosin boreaaliseen vyöhykkeen taigaan ja sekametsiin. Metsät, suot ja järvet muodostavat laajoja ekosysteemejä; tavallisia puulajeja ovat mänty, kuusi ja koivu. Eläimistöön kuuluvat muun muassa hirvi, karhu, susi, kettu ja majava sekä lukuisat lintulajit.

Luonnonvarat ja ympäristö

Permin alue on luonnonvaroiltaan rikas. Alueelta löytyy öljyä ja maakaasua, hiiltä, suolaa sekä useita metallimalmeja ja mineraaleja. Metsäteollisuus on merkittävä taloudellinen toimiala. Teollinen toiminta on kuitenkin aiheuttanut paikallisia ympäristöongelmia, ja alueella toimii useita suojelu- ja kunnostushankkeita sekä luonnonsuojelualueita suojamaan herkkää luontoa.

Talous ja infrastruktuuri

Permin alueen talous perustuu teollisuuteen, energia-alaan, metsätalouteen ja maatalouteen. Tärkeitä teollisuudenaloja ovat öljynjalostus, kemianteollisuus, metallurgia, koneenrakennus sekä puu- ja elintarviketeollisuus. Maataloudessa viljellään viljaa ja perunaa sekä harjoitetaan karjataloutta ja maidontuotantoa paikallisille markkinoille.

Liikenneyhteydet ovat kehittyneet: alueella on laaja jokiliikenneverkosto (erityisesti Kama-joella), raideliikenne yhteyksineen Venäjän muihin osiin sekä kansainvälinen lentokenttä Permin läheisyydessä. Myös putkijohdot ja moottoritieyhteydet tukevat teollisuuden ja energian kuljetusta.

Väestö, hallinto ja kulttuuri

Permin alueen asukasluku on noin 2,5–2,8 miljoonaa ihmistä, ja suurin kaupunki sekä hallinnollinen keskus on Perm. Alue jakautuu useisiin piireihin, kaupunkeihin ja kunnallisiin yksiköihin. Komi-Permjakin itsehallintoalue säilyttää kraissa erityisasemansa kulttuuristen ja hallinnollisten oikeuksien kautta.

Kulttuurielämä on vilkasta: alueella on teattereita, museoita, taidegallerioita ja musiikkielämää. Permissä toimii muun muassa ooppera- ja balettitalo sekä useita kulttuuritapahtumia. Alueella on myös vahvat perinteet kansantaiteessa ja käsityöissä.

Matkailu ja vapaa-aika

Permin alue tarjoaa paljon luontopohjaista matkailua: patikointimahdollisuuksia Uralin rinteillä, koskenlaskua, kalastusta, talviurheilua ja luontoretkeilyä. Alueella on useita luonnonsuojelualueita ja kansallismaisemia, joissa voi tutustua taigaan ja Uralin erikoiseen geologiaan.

Yhteenveto

Permin alue on monipuolinen federaatiopiiri, jossa yhdistyvät teollinen toiminta, rikas luonnonvarapohja ja laajat metsä- ja jokimaisemat. Sen sijainti Itä-Euroopan tasangon ja Keski-Uralin rajalla antaa alueelle niin taloudellista merkitystä kuin luonnollistakin monimuotoisuutta. Samalla alueella on haasteena yhdistää talouskasvu ympäristönsuojelun ja paikallisen hyvinvoinnin kanssa.