Ponzi-huijaus – mitä se on ja miten sen tunnistaa
Ponzi-huijaus – opi tunnistamaan sijoitushuijauksen varoitusmerkit, estämään tappiot ja suojaamaan rahasi käytännön neuvoilla ja esimerkeillä.
Ponzi-huijaus on erityinen petos, joka perustuu luvattuun tuottoon ilman todellista ansaintalogiikkaa. Tässä valesijoituksessa yksi henkilö tai ryhmä kerää rahaa sijoittajilta ja käyttää tulevien sijoittajien varoja maksamaan tuottoja aiemmille sijoittajille — eikä järjestelmä tuota rahaa mistään liiketoiminnasta tai sijoitustoiminnasta.
Ponzi-huijauksessa järjestäjä yleensä lupaa poikkeuksellisen suuria ja/tai turvallisia tuottoja nopeasti. Aluksi järjestelmä usein maksaa lupaamansa tuotot, mikä rohkaisee sijoittajia ja houkuttelee uusia. Todellinen tuotto muodostuu kuitenkin ainoastaan uusien sijoittajien rahoista; jos uusien sijoittajien virta tyrehtyy tai sijoittajat vaativat laajamittaisesti takaisin rahojaan, järjestelmä ei pysty selviytymään.
Miten Ponzi-huijaus toimii
Yksinkertaisimmillaan Ponzi-huijauksen rakenne on seuraava:
- Uusia sijoittajia kerätään lupaamalla korkeat tuotot nopeasti.
- Varat kierretään uusilta sijoittajilta aiemmille maksujen ja vakuutuksen kannalta.
- Järjestäjä voi myös ottaa osan rahoista itselleen henkilökohtaisiin menoihin.
Kun Ponzi-huijaus saa liikaa sijoittajia tai liian monta sijoittajaa haluaa nostaa rahansa samanaikaisesti, järjestelmä kaatuu. Syyt kaatumiseen voidaan tiivistää seuraavasti:
- Juonittelija karkaa saamiensa rahojen kanssa.
- Juonittelijalta loppuu rahat; hän ei pysty lupaamaan rahaa takaisin heti. Tätä kutsutaan likviditeetiksi, ja se saa sijoittajat panikoimaan ja vaatimaan rahojaan takaisin, usein kerralla.
- Viranomaiset (tai joskus sisäpiirin ilmiantajat) saavat tietää järjestelmästä ja pysäyttävät sen.
Merkit, joista tunnistat Ponzi-huijauksen
- Epätavallisen korkeat ja/tai takuutut tuotot ilman selkeää selitystä, miten ne syntyvät.
- Paine sijoittaa nopeasti tai rajoitettu aika -tarjoukset.
- Läpinäkymättömät sijoituskohteet tai monimutkaiset "strategiat", joita ei pysty todentamaan.
- Vaikeus saada kirjallista tietoa tai riippumattomia tilinpäätöksiä ja todistuksia varojen sijoittamisesta.
- Tulot maksetaan uusien sijoittajien rahoista eikä todellisesta liiketoiminnan tuotosta.
- Sijoittajan on rekrytoitava muita tai järjestäjä painostaa tuomaan uusia sijoittajia.
- Toimija ei ole rekisteröity tai valvottu asianmukaisen finanssivalvonnan toimesta.
Erot Ponzi‑huijauksen ja pyramidihuijauksen välillä
Ponzi- ja pyramidihuijaukset muistuttavat toisiaan, mutta ero on käytännössä siinä, miten raha liikkuu. Pyramidihuijauksessa korostuu rekrytointi: osallistujien on usein rekrytoitava uusia jäseniä saadakseen tuloja. Ponzi-huijauksessa järjestäjä hallinnoi rahavirtoja ja maksaa takaisin aiemmille sijoittajille uusien sijoittajien varoilla — osallistujat eivät välttämättä tiedä muista sijoittajista tai rekrytointivaatimuksista.
Historia lyhyesti
Järjestelmä nimettiin Charles Ponzi -nimisen miehen mukaan. Hän käytti järjestelmää muutettuaan Italiasta Yhdysvaltoihin vuonna 1903. (Ponzi ei kuitenkaan keksinyt järjestelmää. Charles Dickens kirjoitti vuonna 1857 kirjan nimeltä Little Dorrit tällaisesta järjestelmästä. Järjestelmä on yksinkertainen ajatus, ja se on luultavasti hyvin vanha). Ponzin järjestelmä oli kuitenkin niin suuri, että siitä tuli suosituin. Hänen alkuperäinen järjestelmänsä perustui maiden rahanvaihtokurssien käyttämiseen rahan ansaitsemiseksi kansainvälisten postimerkkien perusteella. Raha lakkasi kuitenkin pian sijoittumasta kuponkeihin, ja se meni varhaisille sijoittajille ja paljon Ponzille itselleen.
Nykyaikaiset ilmenemismuodot
Ponzi-huijauksia harjoitetaan edelleen, usein nykyteknologian avulla: verkossa toimivilla "sijoituspalveluilla", kryptovaluuttoihin luvatuilla korkeilla tuotoilla, alustojen vale‑tuototiedoilla tai liian hyvillä kaupankäyntistrategioilla. Huijarit voivat käyttää sosiaalista mediaa, sähköpostikampanjoita ja suosittelujärjestelmiä saadakseen nopeasti suuren joukon ihmisiä mukaan.
Mitä tehdä, jos epäilet Ponzi-huijausta
- Lopeta rahansiirrot välittömästi ja yritä dokumentoida kaikki sopimukset, viestit ja maksutositteet.
- Kysy kirjallista selvitystä sijoituskohteesta, riippumattomia tilinpäätöksiä ja rekisteritietoja.
- Ota yhteyttä poliisiin ja tee rikosilmoitus, jos epäilet petosta.
- Ilmoita epäilystä myös Suomen Finanssivalvonnalle (Finanssivalvonta) ja kuluttajaneuvontaan; he voivat neuvoa jatkotoimissa.
- Harkitse oikeudellista neuvontaa ja yhteydenottoa asianajajaan, joka tuntee sijoituspetokset.
Ennaltaehkäisy ja varautuminen
Suojele itseäsi seuraavilla keinoilla:
- Tee taustatutkimus toimijasta: tarkista rekisteröinnit, aiemmat valitukset ja julkiset tiedot.
- Kysy yksityiskohtaisia laskelmia tuotosta ja mistä se syntyy; pyydä riippumattomien tilintarkastajien raportteja.
- Älä anna rahaa, jos tunnet painostusta, kiireen tai jos tarjouksessa on liikaa salailua.
- Hajauta sijoituksesi ja käytä vain sellaisia väyliä, joiden riskin ja toiminnan ymmärrät.
Ponzi-huijauksista on tullut esimerkkejä, joissa tuhannet ihmiset menettävät säästönsä (tunnetuimpana esimerkiksi Bernie Madoffin tapaus Yhdysvalloissa). Siksi huolellisuus, epäilyttävien merkkien tunnistaminen ja viranomaisten varhainen informoiminen ovat tärkeitä keinoja suojautua tällaisilta petoksilta.
Ponzi-huijauksia voidaan harjoittaa missä tahansa, jopa verkossa, ja niitä harjoitetaan nytkin.
Charles Ponzi vuonna 1920 työskennellessään vielä liikemiehenä Bostonissa.
Lisää esimerkkejä
Ponzi-järjestelmiä mainostavat ihmiset käyttävät usein vaikuttavia sanoja, jotka ovat itse asiassa hyvin epämääräisiä. Esimerkkejä ovat:
- Hedge Futures Trading (hyvän riskin ottaminen)
- Korkean tuoton sijoitusohjelmat (antaa sinulle paljon rahaa takaisin).
- Offshore-sijoitukset (tekee rahaa helposti muissa maissa)
Juonittelijat luottavat usein siihen, että sijoittajat eivät tiedä taloudesta mitään. Vuoden 2008 Madoff-skandaali osoitti, että jopa pankkiirien kaltaiset kokeneet ihmiset voivat langeta niihin. Ihmisiä huijaa se, että huijari vaikuttaa olevan taloudellisesti taitava tai maineikas.
Joskus juonittelijat väittävät, että rahaa voi saada vain, jos sijoitus pidetään salassa (viranomaisilta tai yleisöltä). Esimerkiksi Bernard Madoff antoi lankonsa johtaman tilintarkastusyhtiön tehdä tilintarkastuksia "hedge-rahastolleen" vain väittäen, että se oli pidettävä salassa, jotta se voisi ansaita rahaa.
Koska sijoitus on hyvin epämääräinen, monet sijoittajat eivät tule kovin nopeasti. Mutta järjestelmä saa usein vauhtia näin:
- Varhainen sijoittaja ansaitsee rahaa ja saa pitää sen. Se on itse asiassa myöhemmän sijoittajan rahaa, mutta varhainen sijoittaja ei tiedä tätä.
- Sijoittaja on hyvin tyytyväinen ja kertoo muille ihmisille "sijoituksesta" haluten auttaa "sijoitusta" tuottamaan lisää rahaa kaikille.
- Uudet sijoittajat kertovat uusille sijoittajille jne.
Juonittelijat yrittävät usein houkutella varhaisia sijoittajia "sijoittamaan" uudelleen "ansaitsemansa" rahat. Juonittelijat lähettävät joskus sijoittajille "laskuja", joissa he osoittavat, kuinka paljon he ovat "ansainneet" ja kuinka paljon he "ansaitsevat" jatkossakin, jos he jatkavat "sijoittamista".
Huijarit yrittävät myös varmistaa, että uudet sijoittajat eivät voi ottaa rahojaan takaisin, tiukentamalla sääntöjä. Tällöin huijari saa usein muutaman sijoittajan sanomaan, että he pitivät rahansa, jolloin sijoitus näyttää edelleen riittävän tuottavalta.
Mikä ei ole Ponzi-järjestelmä
- Monitasoinen pyramidijärjestelmä on kuin Ponzi-järjestelmä. Molemmat perustuvat valheellisiin taloudellisiin lupauksiin ja sijoituksiin, mutta niissä on eroja:
- Monitasoisessa järjestelmässä sijoittajien toinen "taso" löytää omat sijoittajansa, jotka muodostavat kolmannen "tason", ja kukin hyötyy suoraan seuraavalta tasolta. Ponzi-järjestelmät "keskittyvät" alkuperäisen juonittelijan ympärille.
- Monitasoiset järjestelmät vain kehuskelevat sijoittajien saamista rahoista, joita he saavat uusien sijoittajien hankkimisesta. Tämä saa monitasoiset järjestelmät näyttämään hyvältä köyhien ihmisten silmissä. Ponzi-järjestelmät kehuskelevat sillä, että niillä on erityisiä yhteyksiä vaikeasti löydettäviin lähteisiin. Tämä saa Ponzi-järjestelmät näyttämään hyvältä rikkaiden silmissä.
- Monitasoiset järjestelmät "kaatuvat" nopeammin. Tämä johtuu siitä, että monitasoiset järjestelmät ovat täysin riippuvaisia uusien uhrien löytämisestä. Ponzi-huijaajat voivat vain houkutella varhaisia sijoittajia sijoittamaan saamansa rahat uudelleen.
- Kupla: Kupla: "Kuplassa" on kyse jälleenmyynnistä. Kupla tarkoittaa sitä, että ihmiset ostavat kaiken mahdollisen tuotteen, jonka he voivat myydä uudelleen korkeampaan hintaan niin monta kertaa kuin mahdollista. Kupla "puhkeaa", kun ostajat lopettavat tuotteen ostamisen, ja jälleenmyyjät jäävät kiinni tuotteesta, josta he maksoivat liikaa. (Tuote voi olla mikä tahansa.) Niin kauan kuin ostajat maksavat enemmän, jälleenmyyjät voivat jatkaa rahan ansaitsemista. Kuplat eivät edes tarvitse keskitettyjä juonittelijoita, koska ihmiset voivat tehdä tämän vahingossa. (Esimerkiksi maan hinnat voivat "kuplia" tällä tavoin.) Hinnat voivat nousta, koska halutaan rakentaa lähelle suuria asuinalueita. Kun uutta maata ei enää ole, jälleenmyyjät jäävät kiinni maastaan). Kuplien sanotaan usein perustuvan "suuremman hölmöilyn" teoriaan (riippuen ihmisistä, joita "huijataan" maksamaan "suurempia" hintoja). Itävaltalaisen suhdannevaihteluteorian mukaan kuplat johtuvat kuitenkin siitä, että ostajille annetaan lainoja tietynlaista kauppaa varten, ja tässä tapauksessa kyseessä olisi Ponzi-järjestelmä. Tässä tapauksessa lainojen antajat ovat huijareita, jotka tienaavat rahaa tappiollisilta jälleenmyyjiltä.
- "Peterin ryöstäminen maksaakseen Paulille": Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset, joilla on velkaa, lainaavat rahaa maksaakseen velkansa ja lainaavat lisää rahaa maksaakseen velan takaisin. Tämä ei ole Ponzi-huijaus, koska velanottajille ei luvattu suuria tuottoja tai mitään. Lainanantajat eivät myöskään aina tienaa rahaa.
- Monitasoinen markkinointi: Monitasomarkkinointi (MLM) tarkoittaa sitä, että yritykset myyvät sijoittajille asioita, joita ne myyvät edelleen suoraan asiakkaille. Jälleenmyyjät voivat ansaita rahaa myös suosittelemalla uusia jälleenmyyjiä yritykselle. Tämä saattaa vaikuttaa samankaltaiselta kuin pyramidihanke, mutta kyse ei aina ole samasta asiasta. Rehellisiä ja laillisia monitasomarkkinoita on olemassa, ja monet niistä tekevät rahaa yksinkertaisesti ostamalla suuria määriä...
Aiheeseen liittyvät sivut
Lisää lukemista
- Dunn, Donald (2004). Ponzi: The Incredible True Story of the King of Financial Cons (Library of Larceny) (Paperback). New York: Broadway. ISBN 0767914996.
- Zuckoff, Mitchell (2005). Ponzi's Scheme: The True Story of a Financial Legend. New York: Random House. ISBN 1400060397.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Ponzi-järjestelmä?
A: Ponzi-huijaus on petostyyppi, jossa yksi huijari (tai huijariryhmä) saa muut ihmiset antamaan heille rahaa väärennettyä sijoitusta varten. Mitä enemmän sijoittajat antavat rahaa, sitä enemmän huijari lupaa ansaita. Kaikki raha tulee kuitenkin sijoittajilta eikä oikeista sijoituksista.
K: Miten Ponzi-huijaus päättyy?
V: Ponzi-huijaus kaatuu aina, kun siihen tulee liikaa sijoittajia, koska he kaikki odottavat enemmän rahaa kuin ovat sijoittaneet ja tulevat kärsimättömiksi. Se voi päättyä kolmella tavalla - joko huijari karkaa rahojen kanssa, rahat loppuvat likviditeetin puutteen vuoksi tai viranomaiset saavat tietää asiasta ja lopettavat sen.
K: Kuka oli Charles Ponzi?
V: Charles Ponzi oli italialainen mies, joka muutti Amerikkaan vuonna 1903 ja käytti tämäntyyppistä petosta saavuttuaan maahan. Hän tuli kuuluisaksi tällaisten järjestelmien laajamittaisesta pyörittämisestä, mutta hän ei keksinyt niitä, sillä Charles Dickensin kaltaiset kirjailijat olivat kirjoittaneet samanlaisista järjestelmistä jo ennen häntä.
Kysymys: Miten Charles Ponzin alkuperäinen järjestelmä toimi?
V: Hänen alkuperäisessä järjestelmässään käytettiin maiden valuuttakursseja rahan ansaitsemiseksi kansainvälisten postimerkkien perusteella. Rahat sijoitettiin pikemminkin kuponkeihin kuin varsinaisiin sijoituksiin, joista osa palasi varhaisille sijoittajille ja suuri osa meni suoraan hänen omaan taskuunsa.
Kysymys: Onko Ponzi-järjestelmiä vielä nykyäänkin käytössä?
V: Kyllä, valitettavasti monet ihmiset pyörittävät tällaisia huijauksia sekä verkossa että sen ulkopuolella vielä nykyäänkin.
K: Missä Charles Dickensin kirjoittamassa kirjassa esiintyi samanlainen huijaus?
V: Charles Dickens kirjoitti vuonna 1857 kirjan nimeltä Little Dorrit, jossa esiteltiin samanlainen huijaus kuin mitä nykyään kutsutaan Ponzi-huijaukseksi.
Etsiä