Neuvostoliiton presidentti 1990–1991 — Gorbatšov, tehtävä ja historia
Neuvostoliiton presidentti 1990–1991: Mihail Gorbatšovin rooli, valta ja päätökset — syvällinen katsaus tehtävään, uudistuksiin ja Neuvostoliiton taantumaan ja hajoamiseen.
Neuvostoliiton presidentti, viralliselta nimeltään Neuvostoliiton presidentti tai Sosialististen Neuvotasavaltojen Liiton presidentti, oli Neuvostoliiton valtionpäämies 15. maaliskuuta 1990 - 25. joulukuuta 1991. Mihail Gorbatshov oli ainoa virassa toiminut henkilö. Gorbatshov oli myös Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri maaliskuusta 1985 elokuuhun 1991. Hän oli Neuvostoliiton ensimmäinen ja viimeinen presidentti.
Virkan synnystä ja valintaan
Uusi presidentin virka luotiin Neuvostoliiton poliittisen järjestelmän uudistusten yhteydessä, kun valtakunnan keskushallinnon asemaa pyrittiin selkeyttämään ja vahvistamaan keskushallinnon johtoa kasvavien liittotasavaltojen itsenäistymispaineiden keskellä. Viran perustaminen hyväksyttiin Kongressissa ja virallinen presidentinvaali järjestettiin Kongressin kansanedustajille.
Mihail Gorbatšov valittiin Neuvostoliiton presidentiksi 15. maaliskuuta 1990. Presidentin tehtävänä oli toimia valtionpäämiehenä ja käytännössä johtaa unionin yhteen kokoavia toimia muutoskaudella.
Valta ja tehtävät
- Presidentillä oli toimeenpanevaa valtaa, joka täydensi tai korvasi perinteisiä kommunistisen puolueen johtotehtäviä.
- Tehtäviin kuului ulko- ja sisäpoliittinen johtaminen, liittovaltion toimivallan koordinointi ja voimassa olevien liittoelinten suuntaaminen uudistuksiin.
- Presidentin toimivaltaan kuuluivat myös valtion turvallisuutta ja ulkosuhteita koskevat asiat sekä mahdollisuus ohjata hallituksen ja ministeriöiden työtä.
Keskeiset tapahtumat kaudella 1990–1991
- Gorbatšovin johdolla etenivät perestroika (talous- ja hallintouudistus) ja glasnost (läpinäkyvyyden lisääminen), jotka muokkasivat Neuvostoliiton poliittista ilmapiiriä ja avasivat yhteiskunnan keskustelua.
- Monissa liittotasavalloissa kasvoi itsenäisyysliikehdintä, mikä heikensi keskushallinnon valtaa ja kasvatti jännitteitä Moskovan ja tasavaltojen välillä.
- Elokuussa 1991 tapahtunut yritys vallan kaappaamiseksi (ns. elokuun kuppiyritys, 19.–21.8.1991) oli käännekohta: kovemmat kommunistipiirit yrittivät syrjäyttää Gorbatšovin, mutta yritys epäonnistui ja johti hänen asemansa heikkenemiseen puolueen johdossa.
- Joulukuussa 1991 liittovaltiota koskevat poliittiset ratkaisut etenivät nopeasti: 8. joulukuuta Valko-Venäjän, Ukrainan ja Venäjän johtajat allekirjoittivat Belavezhan sopimuksen, jolla käytännössä todettiin Neuvostoliiton olemattomuus liittona ja perustettiin itsenäisten valtioiden yhteisö (CIS). Myöhemmin joulukuussa useimmat entisen liiton tasavallat hyväksyivät liiton purkamisen.
Lopetus ja jälkivaikutukset
Mihail Gorbatšov erosi presidentin virasta 25. joulukuuta 1991. Neuvostoliiton joukot ja liiton keskusorganisaatiot olivat käytännössä menettäneet merkityksensä, ja liiton virallinen purkamispäätös tehtiin 26. joulukuuta 1991 parlamentin toimesta. Koska Neuvostoliiton presidentin virka oli sidoksissa unionin olemassaoloon, se lakkautettiin ja Gorbatšov jäi ainoaksi sen haltijaksi.
Perintö
Gorbatšovin kausi ja presidenttiys ovat historiallisesti merkittäviä: hänet muistetaan laajoista uudistuksistaan, jotka vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen ja Euroopan poliittiseen uudelleenjärjestelyyn. Samalla hänen aikanaan tapahtunut liiton hajoaminen ja nopea poliittinen muutos ovat saaneet aikaan kiisteltyjä arvioita; joidenkin mielestä uudistukset olivat välttämättömiä ja vapauttavia, toisten mielestä ne johtivat hallitsemattomaan kaaokseen ja taloudelliseen kärsimykseen monissa entisissä neuvostotasavalloissa.
Mihail Gorbatšoville myönnettiin muun muassa Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1990 tunnustuksena hänen roolistaan kansainvälisen jännityksen lieventämisessä ja sisäpolitiikan uudistuksissa.
Etsiä