Filippiinien maakunnat ovat Filippiinien tärkeimmät poliittiset ja hallinnolliset alueet. Tällä hetkellä maakuntia on 80. Maakunnat jakautuvat kaupunkeihin ja kuntiin, jotka puolestaan jakautuvat pienimpiin yksiköihin, barangayeihin. Kansallinen pääkaupunkialue sekä tietyt itsenäiset kaupungit ovat hallinnollisesti erillään maakunnista. Jokaisella maakunnalla on valittu kuvernööri, joka johtaa toimeenpanevaa hallintoa yhdessä varakuvernöörin ja maakunnan lainsäädäntöelimen kanssa.
Hallinto ja tehtävät
Filippiinien maakunnat toimivat paikallishallinnon tasona, jonka vastuulla ovat monet julkiset palvelut paikallisella tasolla. Maakuntien hallinto koostuu toimeenpanevasta johdosta (kuvernööri ja varakuvernööri) sekä lainsäädäntöelimestä, joka tunnetaan filippiiniläisittäin nimellä Sangguniang Panlalawigan (maakuntaneuvosto). Maakunnat vastaavat muun muassa paikallisista teistä ja infrastruktuurista, terveydenhuollon tukitoimista, maatalouspalveluista, ympäristönsuojelusta sekä paikallistason kehittämisohjelmista. Lainsäädäntö ja paikallishallinnon periaatteet pohjautuvat vuoden 1991 paikallishallintolakiin (Local Government Code).
Aluejako ja erikoisalueet
Maakunnat on ryhmitelty seitsemääntoista alueeseen maantieteellisten, kulttuuristen ja etnologisten ominaisuuksien perusteella. Neljätoista näistä alueista on nimetty numeroin, jotka vastaavat niiden maantieteellistä sijaintia pohjoisesta etelään. Kansallisella pääkaupunkialueella, Cordilleran hallintoalueella ja Muslimimindanaon itsehallintoalueella ei ole numeroita. Huomattavaa on, että Muslimimindanaon itsehallintoalueen asema muutti muotoaan, ja alueen autonominen järjestely on uudistettu viime vuosina (esimerkiksi Bangsamoro-autonominen alue), mutta maakuntien perusrakenne säilyy.
- Kansallinen pääkaupunkialue (NCR) koostuu Metro Manilan kaupungeista ja kunnista eikä kuulu mihinkään maakuntaan.
- Cordilleran hallintoalue (CAR)
- Muslimimindanaon itsehallintoalue (ARMM/Bangsamoro) on suunniteltu vastaamaan alueen erityiseen historiaan ja etniseen monimuotoisuuteen.
Alueellisen hallinnon erityispiirteet
Maakuntien sisällä kaupungit on luokiteltu eri tavoin. On olemassa highly urbanized cities (erittäin urbaanit kaupungit), independent component cities (itsenäiset kaupungit) ja component cities (maakuntaan kuuluvat kaupungit). Erittäin urbaanit ja itsenäiset kaupungit ovat usein hallinnollisesti riippumattomia maakunnasta, minkä vuoksi ne eivät kuulu maakunnan aluehallintoon. Maakunnat muodostavat myös edustuksen lainsäädäntöön jakautumalla vaalipiireihin, jotka valitsevat edustajansa Filippiinien kansanedustuslaitokseen.
Maakuntien perustaminen ja muutos
Uusien maakuntien perustaminen tai rajojen muuttaminen tapahtuu yleensä kansallisen lainsäädännön kautta (esimerkiksi eduskunnan hyväksymä laki), ja usein muutoksiin liittyy paikallinen kansanäänestys (plebisiti). Maakuntien rajat ja hallinnollinen asema voivat muuttua poliittisten päätösten, aluekehityksen tai paikallisten toiveiden seurauksena.
Yhteistyö ja edunvalvonta
Kukin maakunta on jäsenenä Filippiinien maakuntaliitossa (League of Provinces of the Philippines), joka on järjestö, jonka tavoitteena on käsitellä maakuntien ja suurkaupunkien hallintoon vaikuttavia kysymyksiä, edistää yhteistyötä ja edunvalvontaa kansallisella tasolla. Liitto tarjoaa foorumin kokemusten vaihtoon, koulutukseen ja yhteisten tavoitteiden määrittelyyn.
Maakunnat vaihtelevat huomattavasti niin pinta-alaltaan, asukasluvultaan kuin taloudelliselta kehitystasoltaankin. Tämä monimuotoisuus heijastaa Filippiinien maantieteellistä laajuutta ja kulttuurista moninaisuutta, ja se vaikuttaa suoraan paikallishallinnon tarpeisiin ja käytännön ratkaisuihin.