Rikuzentakata, Iwate — kaupunki, 2011 tsunami ja jälleenrakennus
Rikuzentakata: Iwaten kaupunki, joka koki vuoden 2011 tuhon ja nousi jälleenrakennuksen, muistin ja toivon voimalla — tarina selviytymisestä ja yhteisön uudistumisesta.
Rikuzentakata (陸前高田市, Rikuzentakata-shi) on kaupunki Iwatessa, Japanissa. Se sijaitsee Tōhoku-alueen itärannikolla Tyynenmeren rannalla ja on perinteisesti ollut kalastukseen, maatalouteen ja merenrantaan liittyvään elinkeinotoimintaan tukeutuva yhteisö.
Sijainti ja väestö
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 23 302 ihmistä (vuonna 2005 luku oli 24 709). Kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1955. Ennen vuotta 2011 Rikuzentakata tunnettiin rannikkoniityistään, mäntymetsästään ja vilkkaista kalastus- sekä maatalouselinkeinoistaan. Väestö on 2000-luvulla supistunut iänrakenteen muuttumisen ja nuoremman väestön muuttoliikkeen myötä, ja vuoden 2011 katastrofi nopeutti osin tätä vähenemistä.
Vuoden 2011 Tōhokun maanjäristys ja tsunami
Suuri osa kaupungista vaurioitui pahoin vuoden 2011 Tōhokun maanjäristyksessä ja tsunamissa. Tsunami pyyhkäisi laajasti rannikkoalueiden yli, tuhoten rakennuksia, infrastruktuuria ja viljelymaita sekä aiheuttaen vakavia inhimillisiä menetyksiä: useita kymmeniä tai satoja perheitä menetti kotinsa ja useat asukkaat menehtyivät tai jäivät kadoksiin. Kaupunki sijaitsee matalalla rannikkoalueella, minkä vuoksi veden vyöry eteni kauas sisämaahan ja vahingot olivat laajat.
Kuuluisa Takata-matsubara-mäntymetsä kärsi myös vakavasti: suurin osa puista tuhoutui, ja yksi jäljelle jäänyt mänty, ns. "Miracle Pine" (ihmisten toivon symboli), herätti kansainvälistä huomiota. Puun eloonjäänti osoittautui väliaikaiseksi (suola ja muut vauriot tuhosivat sen myöhemmin), mutta sen runko on säilytetty muistomerkkinä ja sen ympäristöä kehitettiin muistopaikaksi.
Jälleenrakennus
Jälleenrakennus on ollut pitkä ja monitahoinen prosessi, johon ovat osallistuneet paikallishallinto, kansallinen hallitus, vapaaehtoisjärjestöt ja kansainvälinen apu. Pääpainopisteitä ovat olleet:
- suuren mittakaavan maansiirtotyöt ja maan korottaminen rannikkoalueilla
- uutta asutusta ja liiketoimintaa varten vapautettavien alueiden ja uuden kaupungin keskusalueen sijoittaminen korkeammalle maalle
- satama- ja tieinfrastruktuurin korjaaminen sekä elinkeinotoiminnan tukeminen, erityisesti kalastus- ja maataloussektoreilla
- muistomerkkien, puistojen ja opastuspisteiden rakentaminen tapahtumista muistuttamiseksi ja koulu- ja tiedotustoiminnan tukemiseksi
Prosessiin liittyi myös kiistoja ja vaikeita valintoja, kuten hautausmaiden siirtoja ja rannan käyttötarkoituksen muutoksia. Jälleenrakennus ei ollut pelkästään fyysistä rakentamista, vaan myös yhteisön sosiaalisen elämän ja talouden elvyttämistä.
Muistaminen ja kulttuuri
Rikuzentakata on nykyään myös merkittävä muistopaikka vuoden 2011 katastrofin vuoksi. Alueelle on rakennettu muistomerkkejä ja näyttelyitä, jotka kertovat tapahtumista ja ihmisten kokemuksista. Paikallinen historia ja perinteet pyritään säilyttämään osana toipumista, ja tapahtumia järjestetään sekä surun jakamiseksi että yhteisön elpymisen tukemiseksi.
Nykytila ja haasteet
Kaupunki on edennyt jälleenrakennuksessa, mutta haasteita on yhä: ikääntyvä väestö, nuorten muuttoliike suurempiin kaupunkeihin, talouden elvyttäminen ja sopeutuminen muuttuneisiin maankäyttöolosuhteisiin. Turismi ja muistokohteet tuovat kävijöitä, ja paikalliset yritykset pyrkivät palauttamaan ja uudistamaan kalastus- ja maatalousalojen toimintaa.
Rikuzentakata on esimerkki yhteisöstä, joka pyrkii oppimaan menneestä tragediasta ja rakentamaan turvallisempaa ja resilientimpää tulevaisuutta samalla kun kunnioittaa menetettyjä ja muistoja tapahtumasta.
Maantiede
Kaupungin pinta-ala on 232,29 km² ja asukastiheys 100 asukasta neliökilometrillä.
Politiikka ja hallinto
Kaupungin pormestari on Futoshi Toba.
Rikuzentakatan kaupungintalo
Toimiala
Vuonna 2011 osterinviljely tuotti kaupungille 40 miljoonan jenin vuosimyynnin.
Kuljetus
Rikuzentakatassa on yksi rautatieyhteys, jolla on kuusi asemaa.
- JR East
· Ōfunato Line: Rikuzen-Yahagi Station, Takekoma Station, Rikuzen-Takata Station, Wakinosawa Station, Otomo Station.
Vuoden 2011 Tōhokun maanjäristyksen ja tsunamin vaikutukset
Tōhokun maanjäristystä seuranneen tsunamin kerrottiin pyyhkäisseen Rikuzentakatan pois kartalta. Poliisin mukaan kaikki alle kolmikerroksiset rakennukset ovat tulvineet kokonaan. Yli kolme kerrosta korkeammat rakennukset tulvivat osittain. Kaupungintalossa vesi ulottui myös kolmanteen kerrokseen asti.
BBC:n raportissa 14. maaliskuuta näytettiin kuva kaupungista. Raportissa kuvailtiin kaupunkia "lähes täysin tasaiseksi". Toimittajat eivät osanneet sanoa, kuinka monta ihmistä oli selvinnyt hengissä. Kaupungissa oli kuitenkin tsunamisuojia. Suojat oli suunniteltu suojaamaan ihmisiä 3-4 metriä korkealta aallolta. Maaliskuun 2011 tsunami oli kaupungissa kuitenkin 13 metriä korkea. Aalto peitti alleen alueet, joiden piti olla turvassa. Paikalliset viranomaiset arvioivat, että 20-40 prosenttia kaupungin asukkaista kuoli. "Rikuzen-Takata ei käytännössä ole enää olemassa." Kaupungilla oli 6,5 metriä korkea merivalli, mutta se ei riittänyt. Tsunami tuhosi yli 80 prosenttia 8 000 talosta.
Huhtikuun 3. päivään 2011 mennessä oli vahvistettu 1 000 ihmisen kuolleen kaupungissa ja 1 300 oli edelleen kateissa.
Kuusikymmentäkahdeksan kaupungin virkamiestä, noin kolmannes kaupungin kunnallisista työntekijöistä, sai surmansa. Kaupungin pormestari Futoshi Toba oli töissä kaupungintalolla ja selvisi hengissä. Hänen vaimonsa oli heidän merenrantakodissaan ja kuoli.
Takata-matsubara
Takata-Matsubara (高田松原) on osa rannikkoa, joka on kaksi kilometriä pitkä. Siellä kasvoi ennen noin seitsemänkymmentätuhatta mäntyä. Se valittiin yhdeksi Japanin sadasta maisemasta (Shōwa-kausi) vuonna 1927, ja vuonna 1940 se nimettiin maisemallisesti kauniiksi paikaksi. Vuoden 2011 tsunamin jälkeen siellä oli jäljellä enää yksi puu. Metsästä on jäljellä vain yksi kymmenmetrinen, kaksisataa vuotta vanha puu. Puu on vain viiden metrin päässä merestä, ja liika suola saattaa vahingoittaa sitä. Takata-Matsubaran suojeluyhdistys sekä kaupungin ja prefektuurin hallitukset yrittävät suojella viimeistä mäntyä.
Takata-matsubara
Etsiä