Rip Van Winkle – Washington Irvingin novelli: historia ja vaikutus

Tutustu Washington Irvingin klassikkoon Rip Van Winkle – sen synty, juoni, historiallisuus ja vaikutus kirjallisuuteen sekä populaarikulttuuriin.

"Rip Van Winkle" on Washington Irvingin kirjoittama novelli. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Irvingin teoksessa The Sketch Book of Geoffrey Crayon, Gent. kesäkuussa 1819. Irving kirjoitti tarinan eräänä yönä ollessaan siskonsa perheen luona Birminghamissa, Englannissa. Hän luki sen isännilleen aamiaisella seuraavana aamuna. Se oli yksi ensimmäisistä tarinoista, joita Irving ehdotti The Sketch Bookiin. Tarina muistuttaa saksalaista tarinaa nimeltä "Karl Katz". "Rip Van Winkle" on sovitettu teatteriin, sarjakuviin, televisioon ja muihin medioihin monta kertaa.

Juoni

Kertomuksen päähenkilö on rento ja hyväluontoinen maatilan apulainen Rip Van Winkle, joka asuu Catskill-vuorten läheisyydessä. Rip viihtyy kodissaan ja kylässä, mutta hänellä on riitaisa ja vaativa vaimo, joka moittii häntä laiskuudesta. Eräänä päivänä Rip pakenee kotielämän paineita vuorille ja kohtaa siellä salaperäisiä, vanhanaikaisesti puettuja miehiä, jotka pelaavat keiloilla ja juovat tynkistä olutta. Rip juo heidän kanssaan, nukkuu ja herää vasta pitkän ajan kuluttua. Palattuaan kotikylään hän huomaa, että kaikki on muuttunut: hänen partansa on kasvanut, hänen aseensa ruostunut, koira kadonnut ja ihmiset tuntevat hänet ainoastaan nimeltä. Kylä on kokenut historiallisia muutoksia—Irvingin kertomuksessa Rip on nukkunut yli kaksikymmentä vuotta ja herännyt aikaan, jolloin Amerikan itsenäisyystaistelu on jo ohi. Rip kertoo kokemuksestaan epäuskoisille kuulijoille, ja tarinan lopussa lukijalle jää arvoitus siitä, oliko tapahtuma yliluonnollinen vai yhteisön kertoma myytti.

Julkaisu ja vastaanotto

Ilmestymisensä jälkeen "Rip Van Winkle" vakiinnutti Irvingin maineen erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tarina oli osa laajempaa kehystä, jossa Irving esiintyi kertojana nimellä Geoffrey Crayon. Novelli edustaa varhaista amerikkalaista lyhytproosaa ja yhdistää paikallisen amerikkalaisen miljöön eurooppalaisiin kansantaruihin ja romanttisen kertomaperinteen elementteihin.

Teemat ja perinnöllinen tausta

Tarina käsittelee muun muassa aikaa, muistin valheellisuutta, jatkuvuutta ja muutosta henkilökohtaisella sekä yhteiskunnallisella tasolla. Teos tuo esiin tunteen vieraantumisesta omasta ajastaan ja yhteisöstään—aihe, joka on säilynyt ajankohtaisena. Irvingin käyttämä keino yhdistää amerikkalainen maisema eurooppalaiseen satuperinteeseen, kuten mainittuun "Karl Katz" -tarinaan, osoittaa kertomuksen kantavan kansainvälisiä vaikutteita.

Sovitukset ja kulttuurivaikutus

"Rip Van Winkle" on innoittanut lukuisia sovituksia teatteriin, laajaan kuvataiteeseen, elokuviin, televisioon, sarjakuviin ja lapsille tehtyihin versioihin. Nimi "Rip Van Winkle" on myös muodostunut yleiskieleen kuvaamaan henkilöä, joka on jäänyt jälkeen ajastaan tai joka ei huomaa merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Tarinan perikuva—mies, joka nukkuu poissaolon ajan ja herää uuteen maailmaan—on säilyttänyt vetoavunsa ja herättänyt jatkokeskustelua sekä akateemisissa että populaarikulttuurisissa yhteyksissä.

Tämän novellin katsotaan osaltaan auttaneen muovaamaan amerikkalaista kertomaperinnettä ja luomaan kansainvälisen kiinnostuksen amerikkalaista kirjallisuutta kohtaan 1800‑luvulla.

Hae kirjaimella