Severnaja Zemlja
Severnaja Zemlja on noin 30 saaren saariryhmä Jäämerellä. Saaret tunnettiin nimellä Keisari Nikolai II:n maa. Severnaja Zemlja havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1913 ja kartoitettiin ensimmäisen kerran vuosina 1930-32, joten se oli viimeinen maapallon saariryhmä, joka löydettiin. Poliittisesti saaret ovat osa Venäjän Krasnojarskin aluetta, mutta ne ovat asumattomia, lukuun ottamatta arktista tukikohtaa. Golomjannyn saarella on meteorologinen asema. Tutkijat asuvat siellä joitakin kuukausia vuodessa.
Severnaja Zemlja jakaa Jäämeren läntiseen osaan, jota kutsutaan Laptevien mereksi, ja itäiseen osaan, jota kutsutaan Karan mereksi.
Saarilla näkyy ilmiö, jota kutsutaan arktisen merijään vähenemiseksi: 1900-luvulla saaret olivat osa Euraasiaa, joka oli aina jään peitossa. Vaikka jää suli kesällä, osa jäästä jäi ja tukki niin sanotun Koillisväylän. Jos Koillisväylä olisi jäästä vapaa, Atlantilta Tyynelle valtamerelle voisi kulkea helposti. Loppukesään 2012 mennessä pysyvä jää oli saavuttanut ennätyksellisen alhaisen laajuuden, ja saariston pohjoispuolelle ilmestyi avointa vettä.
Severnaja Zemljan maastokartta
Severnaja Zemlja avaruudesta katsottuna.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Severnaja Zemlja?
V: Severnaja Zemlja on noin 30 saaresta koostuva saariryhmä Jäämerellä.
K: Milloin Severnaja Zemlja löydettiin ensimmäisen kerran?
V: Severnaja Zemlja havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1913 ja kartoitettiin ensimmäisen kerran vuosina 1930-32, mikä tekee siitä maapallon viimeisen löydetyn saariryhmän.
K: Mikä on Severnaja Zemljan poliittinen asema?
V: Saaret ovat osa Venäjän Krasnojarskin aluetta, mutta niillä ei asu ihmisiä lukuun ottamatta arktista tukikohtaa.
K: Tehdäänkö Severnaja Zemljan saarilla tieteellistä tutkimusta?
V: Kyllä, Golomjannyn saarella on meteorologinen asema, ja tutkijat asuvat siellä joitakin kuukausia vuodessa.
K: Miten Severnaja Zemlja vaikuttaa arktiseen mereen?
V: Severnaja Zemlja jakaa Jäämeren läntiseen osaan, jota kutsutaan Laptevien mereksi, ja itäiseen osaan, jota kutsutaan Karan mereksi.
K: Mikä on Severnaja Zemljan jään merkitys?
V: 1900-luvulla saaret olivat aina jään peitossa, vaikka jäät sulivat kesällä, ja ne tukkivat niin sanotun Koillisväylän. Jos Koillisväylä olisi jäästä vapaa, se mahdollistaisi navigoinnin Atlantilta Tyynelle valtamerelle helposti.
Kysymys: Onko Severnaja Zemljan jäässä tapahtunut muutoksia?
V: Vuoden 2012 loppukesään mennessä pysyvä jää oli saavuttanut ennätyksellisen alhaisen laajuuden, ja saariston pohjoispuolella näkyi avointa vettä, mikä viittaa arktisen merijään vähenemisilmiön esiintymiseen.
