Severnaja Zemlja – arktinen saaristo, historia, tutkimus ja ilmastonmuutos
Severnaja Zemlja — arktinen saaristo: historia, löytöretket, tutkimusasemat ja ilmastonmuutoksen vaikutus merijään vähenemiseen sekä Koillisväylän avautumiseen
Severnaja Zemlja on noin 30 saaren saariryhmä Jäämerellä. Saaret tunnettiin aiemmin nimellä Keisari Nikolai II:n maa. Alue havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1913, mutta sitä kartoitettiin perusteellisesti vasta neuvostoaikaisessa tutkimusretkessä vuosina 1930–1932, minkä vuoksi se jäi maantieteellisesti viimeisiksi löydetyiksi saariryhmiksi maapallolla. Poliittisesti saaret kuuluvat Venäjän Krasnojarskin alueeseen. Saaret ovat lähes asumattomia; siellä ei ole pysyvää siviiliasutusta lukuun ottamatta arktista tukikohtaa ja lyhytaikaisia tutkimusasemia. Golomjannyn saarella on meteorologinen asema, ja tutkijat viettävät saaristossa tutkimuskausia, yleensä joitakin kuukausia vuodessa.
Maantiede ja ilmasto
Severnaja Zemlja jakaa Jäämeren läntiseen osaan, jota kutsutaan Laptevien mereksi, ja itäiseen osaan, jota kutsutaan Karan mereksi. Saaristo koostuu useista suurista ja monista pienemmistä saarista, joilla on tunturimaista maastoa ja laajoja jäätiköitä. Ilmasto on arktinen: talvet ovat pitkiä ja hyvin kylmiä, kesät lyhyitä ja viileitä. Alueella esiintyy lähinnä tundran kasvillisuutta ja paljaita kallioalueita, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt ja maaperä on usein ikiroudassa.
Historia ja tutkimus
Saariston varhaisista havaitsemisista on kirjattu havaintoja vuoden 1913 arktisista tutkimusretkistä, mutta tarkka kartoitus tehtiin vasta 1930-luvun alun neuvostoretkillä. Näillä ekspeditioilla kartoitettiin saarten rantoja, nimettiin maantieteellisiä kohteita ja perustettiin ensialkuiset tutkimusasemien paikat. Severnaja Zemlja mainitaan usein esimerkkinä myöhäisestä maantieteellisestä löydöstä — laajojen ja vaikeakulkuisten arktisten alueiden tutkimus oli haasteellista vähäisten teknisten resurssien ja ankaran ilmaston vuoksi.
Tutkimus, asutus ja infrastruktuuri
Saaret toimivat nykyisin pääosin tieteellisen tutkimuksen tukikohtina. Meteorologiset asemat, geologiset mittaukset, ilmastoseuranta ja merentutkimus ovat yleisimpiä toimintoja. Asutus on kausiluonteista: tutkijat ja tekninen henkilökunta asuvat asemilla vain osan vuodesta. Alueen infrastruktuuri on vähäistä — logistinen huolto tapahtuu yleensä aluksilla tai tilapäisillä lentoyhteyksillä, ja hätätilanteissa tukea voidaan järjestää arktisen ylityskaluston avulla. Suuria kaupunkeja tai vakituista asutusta ei ole.
Luonto ja eläimistö
Severnaja Zemljan luonto on karu mutta merkittävä arktisten lajien elinympäristö. Alueella esiintyy muun muassa merinisäkkäitä (hylkeet, mursut), merilintuja ja alueellisesti myös jääkarhuja. Kasvillisuus rajoittuu pääasiassa matalan kasvillisuuden tundrakasveihin ja sammalten sekä jäkälien muodostamiin alueisiin. Jäätiköt ja ikirouta vaikuttavat maaperän rakenteeseen ja elinympäristöihin.
Ilmastonmuutos ja merijään tilanne
Severnaja Zemlja on yksi alueista, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat selvästi nähtävissä. Pitkään alue kuului osaksi Euraasiaa, joka oli laajasti jään peitossa, ja merijää esti pitkäksi aikaa meriliikennettä. Kesäaikainen merijään pieneneminen on kuitenkin muuttanut tilanteita: vaikka jäätä sulaa joka kesä osittain normaalistikin, viime vuosikymmeninä pysyvän (monivuotisen) jään määrä on vähentynyt. Tämä on johtanut siihen, että Koillisväylä on ajoittain avautunut pidemmiksi ajoiksi, ja loppukesään 2012 mennessä pysyvän jään laajuus oli ennätyksellisen pieni, minkä seurauksena saariston pohjoispuolelle ilmestyi avointa vettä.
Merijään väheneminen avaa sekä mahdollisuuksia että riskejä: se voi helpottaa arktista merenkulkua ja kasvattaa logistista saavutettavuutta, mutta samalla uhkaa paikallisia ekosysteemejä, muuttaa merivirtoja ja lisää ihmistoiminnan ympäristöriskejä (öljyn tai kemikaalien leviämisen vaara, lisääntynyt häiriö merieläimistölle). Tutkijat seuraavat jatkuvasti jääpeitteen muutoksia satelliittihavainnoin, merikartoituksin ja kenttämittauksin.
Suojelu ja tulevaisuus
Koska Severnaja Zemlja on tärkeä tutkimusalue ja koti monille arktisille lajeille, sen ympäristöarvot korostuvat. Monet toimijat painottavat tarvetta suojella herkkiä elinympäristöjä ja säädellä arktista liikennettä ja toimintaa, jotta haitalliset vaikutukset voitaisiin minimoida. Samanaikaisesti alueen muuttuvat jääolosuhteet lisäävät jännitteitä taloudellisten intressien (kuten merenkulun) ja luonnonsuojelun välillä.
Yhteenveto: Severnaja Zemlja on syrjäinen, jäinen saaristo Jäämerellä, jolla on suuri merkitys arktiselle tutkimukselle ja joka toimii osoituksena ilmastonmuutoksen näkyvistä vaikutuksista pohjoisilla leveysasteilla. Vaikka se on pääosin asunnoton, sen tutkimusasemilla työskentelevät tutkijat seuraavat jatkuvasti alueen jäätiköitä, merijään tilaa ja arktista ekologiaa.
Severnaja Zemljan maastokartta
Severnaja Zemlja avaruudesta katsottuna.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Severnaja Zemlja?
V: Severnaja Zemlja on noin 30 saaresta koostuva saariryhmä Jäämerellä.
K: Milloin Severnaja Zemlja löydettiin ensimmäisen kerran?
V: Severnaja Zemlja havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1913 ja kartoitettiin ensimmäisen kerran vuosina 1930-32, mikä tekee siitä maapallon viimeisen löydetyn saariryhmän.
K: Mikä on Severnaja Zemljan poliittinen asema?
V: Saaret ovat osa Venäjän Krasnojarskin aluetta, mutta niillä ei asu ihmisiä lukuun ottamatta arktista tukikohtaa.
K: Tehdäänkö Severnaja Zemljan saarilla tieteellistä tutkimusta?
V: Kyllä, Golomjannyn saarella on meteorologinen asema, ja tutkijat asuvat siellä joitakin kuukausia vuodessa.
K: Miten Severnaja Zemlja vaikuttaa arktiseen mereen?
V: Severnaja Zemlja jakaa Jäämeren läntiseen osaan, jota kutsutaan Laptevien mereksi, ja itäiseen osaan, jota kutsutaan Karan mereksi.
K: Mikä on Severnaja Zemljan jään merkitys?
V: 1900-luvulla saaret olivat aina jään peitossa, vaikka jäät sulivat kesällä, ja ne tukkivat niin sanotun Koillisväylän. Jos Koillisväylä olisi jäästä vapaa, se mahdollistaisi navigoinnin Atlantilta Tyynelle valtamerelle helposti.
Kysymys: Onko Severnaja Zemljan jäässä tapahtunut muutoksia?
V: Vuoden 2012 loppukesään mennessä pysyvä jää oli saavuttanut ennätyksellisen alhaisen laajuuden, ja saariston pohjoispuolella näkyi avointa vettä, mikä viittaa arktisen merijään vähenemisilmiön esiintymiseen.
Etsiä