Olkapään anatomia ja toiminta — luut, nivelet, rustot ja liikkuvuus
Tutustu olkapään anatomiaan: luut, nivelet, rustot (nivelrusto, labrum), lihaksisto ja liikkuvuuden–vakauden tasapaino. Opi kipujen syyt ja hoitomahdollisuudet.
Ihmisen olkapää koostuu kolmesta luusta: solisluusta (solisluu), lapaluun (lapaluu) ja olkavarren luusta (humerus) sekä lihaksista, nivelsiteistä ja jänteistä.
Olkapään luiden väliset nivelet (pinnat) muodostavat olkanivelet. Olkanivel on se osa kehoa, jossa olkaluu kiinnittyy lapaluun päähän, joka istuu lonkkamaljassa. Olkapää kokonaisuutena on nivelen alueella olevien rakenteiden kokonaisuus.
Nivelessä on kahdenlaista rustoa. Ensimmäinen tyyppi on luiden päissä oleva valkoinen rusto (nivelrusto), jonka ansiosta luut liukuvat ja liikkuvat toistensa päällä. Kun tällainen rusto alkaa kulua (niveltulehdukseksi kutsuttu prosessi), nivelestä tulee kivulias ja jäykkä.
Labrum on olkapään toinen ruston laji, joka eroaa selvästi nivelrustosta. Tämä rusto on kuitumaisempaa tai jäykempää kuin pallon ja nivelkuopan päissä oleva rusto. Myös tätä rustoa esiintyy vain nivelkuopan ympärillä, johon se on kiinnittynyt.
Olkapään on oltava riittävän liikkuva, jotta käsivarret ja kädet voivat toimia laajalla alueella, mutta myös riittävän vakaa, jotta nostamisen, työntämisen ja vetämisen kaltaiset toiminnot ovat mahdollisia. Liikkuvuuden ja vakauden välinen kompromissi aiheuttaa monia olkapääongelmia, joita ei esiinny muissa nivelissä, kuten lonkassa.
Lisätietoa olkapään rakenteista
Edellä mainitut alkuperäiset lauset säilyttäen on hyvä täsmentää ja laajentaa: olkapään pääasialliset rakenteet ovat
- Luusto: solisluu, lapaluu ja olkavarsi muodostavat nivelparin ja kannattelevat käsivartta.
- Nivelet: tärkeimmät ovat glenohumeral (olkapään "pallo- ja kuppi" -nivelen kaltainen liitos), acromioclavicular (lapaluun ja solisluun välinen nivel), sternoclavicular (rintalastan ja solisluun välinen nivel) sekä scapulothoracic-liukualue, joka ei ole varsinaisesti nivel mutta vaikuttaa liikkeeseen.
- Rustot: nivelrusto nivelpintojen päällä ja fibrokartilaginen labrum nivelkuopan reunassa (glenoidin reunus), joka syventää nivelpintaa ja lisää vakautta.
- Lihakset: suurin lihas on deltoideus, mutta olkapään toiminnan kannalta keskeinen on kiertäjäkalvosin (supraspinatus, infraspinatus, teres minor, subscapularis). Myös lapaluun lihaksisto (esim. serratus anterior, trapezius) säätelee lapaluun asentoa ja vakautta.
- Jänteet ja limapussit: jänteet yhdistävät lihakset luihin; subacromiaalinen limapussi (bursa) vähentää kitkaa. Tulehdukset näissä rakenteissa aiheuttavat kipua ja liikerajoitusta.
- Nivelsiteet ja kapseli: glenohumeral-nivelen kapseli ja siihen liittyvät nivelsiteet auttavat pitämään pallon paikallaan nivelkuopassa.
- Verisuoni- ja hermotus: olkapäätä ruokkivat haarat, kuten suprascapular- ja circumflex-arteriat. Hermot tulevat brachiaaliplaksuksesta: mm. axillary-, suprascapular- ja subscapular-hermot välittävät liikkeen ja tuntoa.
Liikkeet ja biomekaniikka
Olkapää mahdollistaa useita liikkeitä: fleksio (etuun nostaminen), ekstensio (taakse), abduktio (sivulle nostaminen), adduktio (alas tuominen), sisäkierto ja ulkokierto sekä monimutkaiset yhdistelmät. Tavallisesti olkavarren ja lapaluun välinen liike noudattaa niin kutsuttua scapulohumeral-rhythmia, jossa noin jokaista 2 astetta olkavarren abduktiota kohti tulee 1 aste lapaluun liikehdintää; tämä yhteispeli lisää kokonaisliikerataa ja suojaa jänteitä.
Tyypilliset fysiologiset liikeradat aikuisella (noin-arvio): fleksio ja abduktio ~0–180°, ulkokierto ~0–90°, sisäkierto ~0–70°. Tarkat arvot vaihtelevat iän, rakenteen ja lihaskunnon mukaan.
Yleisiä olkapääongelmia
Olkapään suuri liikkuvuus altistaa sen useille vammoille ja vaivoille, muun muassa:
- Ristiside- ja labrum-vauriot: labrumin repeämät (esim. SLAP-lesiot) voivat aiheuttaa kipua ja heikentää vakausta.
- Olkanivelen sijoiltaanmeno: eteen tai taakse suuntautuva luksaatio voi vahingoittaa nivelsiteitä ja hermoja.
- Kiertäjäkalvosinvauriot: osittaiset tai täydelliset repeämät ovat tavallisia erityisesti toistotyötä tekeville tai iäkkäämmillä.
- Impingement (puristustila): subacromiaalitilassa jänne tai bursa voi jäädä puristukseen, mikä aiheuttaa kipua olkapään yläosassa.
- Osteoartriitti: nivelrusto voi kulua iän myötä johtuen degeneratiivisesta muutoksesta.
- Tendinopatia ja bursiitti: pitkäaikainen kuormitus tai tulehdus jänteissä ja limapussissa.
Ennaltaehkäisy ja hoito
Monet olkapäävaivat liittyvät heikkoon lihastasapainoon, ylikuormitukseen tai huonoon asentoon. Perusperiaatteet ennaltaehkäisyyn ja hoitoon:
- vahvista kiertäjäkalvosinta ja lapaluun stabiloivia lihaksia
- huomioi työergonomia ja vältä toistuvaa äärialueiden rasitusta
- lämmittely ennen rasittavaa liikuntaa ja riittävä palautuminen
- akuutissa kivussa lepo, kylmähoito ja tarvittaessa tulehduskipulääkkeet
- fysioterapia: liikkuvuus- ja vahvistusharjoitteet sekä manuaalinen terapia
- vakavissa tapauksissa ortopedinen arvio ja tarvittaessa leikkaushoito (esim. repeämien korjaus)
Olkapään monimutkainen rakenne tekee diagnoosista ja hoidosta usein tapauskohtaisen. Jos olkapäässä on voimakasta kipua, toimintakyvyn laskua tai toistuvia "sijoiltaanmenoja", kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitkä kolme luuta muodostavat ihmisen olkapään?
V: Ihmisen olkapään muodostavat kolme luuta ovat solisluu (solisluu), lapaluu (lapaluu) ja olkaluu (olkavarren yläraajaluu).
K: Mikä on nivel, jossa olkaluu kiinnittyy lapaluun luuhun?
V: Niveltä, jossa olkaluu kiinnittyy lapaluuhun, kutsutaan olkaniveleksi.
K: Minkälaista rustoa on luutien päissä olkanivelessä?
V: Olkanivelen luiden päissä oleva rustotyyppi on nivelrusto, joka mahdollistaa luiden välisen tasaisen liikkeen.
K: Miten niveltulehdus vaikuttaa olkaniveleen?
V: Niveltulehdus aiheuttaa nivelruston kulumista, mikä aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä olkanivelessä.
K: Minkälainen rusto eroaa nivelrustosta, jota esiintyy vain nivelpussinivelten ympärillä?
V: Nivelrusto eroaa nivelrustosta, jota esiintyy vain nivelpussinivelten ympärillä, ja se on kuitumaisempaa tai jäykempää kuin nivelrusto.
K: Miksi olkapäiden on oltava sekä liikkuvia että vakaita?
V: Olkapäiden on oltava sekä liikkuvat että vakaat, jotta ne mahdollistavat laaja-alaiset toiminnot, kuten nostamisen, työntämisen, vetämisen ja muut käsien ja käsivarsien liikkeet.
K: Miksi olkapäissä on enemmän ongelmia kuin muissa nivelissä, kuten lonkissa?
V: Olkapäissä on enemmän ongelmia kuin muissa nivelissä, kuten lonkissa, koska liikkuvuuden ja vakauden välillä on tehtävä kompromissi, joka aiheuttaa monia mahdollisia ongelmia olkapäissä.
Etsiä