Slaavilainen pakanuus
Slaavilainen pakanuus kuvaa slaavilaisia pakanallisia uskomuksia ennen kastetta ja kristillistymistä slaaveilla oli oma mytologiansa.
· 
Slaavilaisen pakanuuden symbolit
Slaaveja ja heidän uskomuksiaan koskevat lähteet ovat pääasiassa peräisin vanhoista ruthenialaisista kronikoista ja saksalaisten piispojen muistiinpanoista. Paljon tietoa sisältää Helmoldin Chronica Sclavorum. Myös Thietmarin kronikka ja muut kronikat ovat olemassa, vaikka ne eivät olekaan ainoat tietolähteet slaaveista ja heidän uskomuksistaan. On myös esimerkiksi juutalaisen slaavikauppiaan - Ibrahim Ibn Jacobin - päiväkirjasta, mutta hän ei ollut ainoa - on myös Ibn Rostehin muistiinpanoja ja suhteita, yksi "Arabic Sources for the History of Slavdom" -kirjan kirjoittajista, tässä on täydellinen luettelo kirjoittajista :
Jumalat ja jumalattaret
Slaavilaisten uskomusten jumalten panteon oli laaja. Tärkeimpiä ovat mm:
| Jumala/Jumalatar | Jumala/Jumalatar (erikoistuminen) |
| Svetovid (vain länsislaavit) | Maailman luoja |
| Rod (vain itäslaavit) | Maailman luoja |
| Veles | Rikkaus, kauppa ja maanalainen toiminta |
| Marzanna | Kuolema ja talvi |
| Yarilo | Sota |
| Svarog | Taivas ja tuli |
| Perun | Thunder |
| Mokosh | Luonto |
Joillakin alueilla oli eri käsitteille eri jumalia. Esimerkiksi länsislaavit (lähinnä puolalaiset ja volinilaiset) uskoivat Svetovidin olevan maailman luoja, kun taas itäiset uskoivat sen olevan Rod.
Demons
Slaaveilla oli oma demonologiansa. Yksi tunnetuimmista slaavilaisten uskomusten demoneista on Baba Yaga, joka näyttää rumalta ja epämuodostuneelta naiselta. Baba Yagalla on vastineensa monissa eurooppalaisissa uskomuksissa, kuten saksalainen Frau Holle ja italialainen Befana. Myös kreikkalaisen mytologisen noidan Circen kanssa on paljon yhtäläisyyksiä. On myös :
Historia
Puola
Puolalaiset ja muut puolalaiset heimot tulivat nykyisen Puolan alueelle luultavasti VIII ja IX vuosisadalla ja toivat mukanaan uskomuksiaan länteen. Puolalaisia ja heidän uskomuksiaan kuvaa ruthenialaisen kronikoitsijan Nestorin kirjoittama primaarikronikka. Lisäksi on olemassa kuuluisa Helmoldin Chronica Slavorum ja muita saksalaisten piispojen kronikoita ja muistiinpanoja, geografioita sekä vanhoja ruthenialaisia kronikoitsijoita ja juutalaisia tai arabialaisia slaavikauppiaita. Pakanuuden historia Puolan pääuskontona päättyy Puolan kaste vuonna 966, mutta se ei suinkaan ole slaavilaisen pakanuuden loppu tässä maassa. Pakanat eivät suostuneet Mieszko I:n ja hänen poikiensa kristillisiin uudistuksiin, mikä aiheutti Puolassa pakanallisen reaktion, joka huipentui pakanoiden kansannousuun vuosina 1037-1038 (jonka Kasimir Palauttaja tukahdutti myöhemmin). Kansannousun aikana pakanat tappoivat pappeja ja tuhosivat kirkkoja.Kansannousun päättyminen ei merkinnyt pakanuuden loppua Puolassa. Pakanat elivät Puolassa jopa XII vuosisadalle asti, jolloin viimeiset pakanat kristillistettiin Länsi-Pommerissa Bambergin piispa Otton ja Boleslav III Wrymouthin toimesta.
Bohemia
Tšekin valtiomuodon alkuajoista voidaan puhua vuonna 895, jolloin perustettiin ensimmäinen Tšekin maa, jota hallitsi Premyslidien dynastia. Se oli pakanallinen vuoteen 925 asti, jolloin maa kastettiin itäfranskien käsistä. Pakanallinen eliitti tiesi, että se aiheuttaisi heidän siirtymisensä pois vallasta ja lisäisi frankkien vaikutusvaltaa. He aiheuttivat kapinan Vaclavia vastaan, joka epäonnistui. Kapinan johtaja oli hänen [who?]vaimonsa Drahomira. Vaikka hän hävisi kapinan, Vaclavin valtakautta vastustavia eliittejä oli edelleen, joten herttua Boleslav I:n veli järjesti vallankaappauksen häntä vastaan. Todennäköisesti vuonna 935 eräs Boleslavin kannattajista murhasi Vaclavin juhlien aikana, ja hänen veljestään tuli Böömin herttua. Hänen valtakaudellaan oli paljon pakanoita, joista monet kristillistettiin hänen kuolemansa jälkeen. Ei tiedetä, milloin viimeiset tšekkiläiset pakanat kristillistettiin.
Ruthenia
Termi "Rutenia" voi viitata Kiovan Rusiin, Novogrodian Rusiin tai volinjalaisiin ja muihin itäslaavilaisten ruteenien maihin ja heimoihin. Pakanuus säilyi itäslaavien keskuudessa pisimpään ilman kastetta. Kievan Rusin kaste, joka otettiin Bysantin kädestä, ei lopettanut pakanuutta tässä maassa, vaikka se aiheutti sen, että pakanuudesta tuli vähemmän suosittua, ja monet ihmiset eivät myöntäneet harjoittavansa slaavilaisia uskomuksia. Vladimir Suuri aloitti ihmisten joukkokasteen Dneprissä, mikä ei lopettanut pakanuutta ihmisten keskuudessa. Vladimirin perhe kastettiin virallisesti, mutta se harjoitti silti pakanuutta vielä pitkään. Vielä oli olemassa pakanallisia ruthenialaisia heimoja, esimerkiksi volinjalaisia tai valkoisia kroaatteja. Viimeiset pakanat elivät ehkä jopa XIII vuosisadalle asti.
Serbia
Valkoiset serbit, Valkoisesta Serbiasta kotoisin oleva slaavilainen heimo, asettui ensin alueelle Thessalonikin lähelle Balkanilla ja perusti 6. ja 7. vuosisadan alkupuolella Serbian ruhtinaskunnan 8. vuosisadalla. Serbian hallitsijat ottivat käyttöön Bysantin riitin vuonna 870. Serbialaiset ottivat uuden uskonnon hyvin vastaan, ja toisin kuin edellä mainituissa maissa ei ollut pakanakapinoita kristinuskoa vastaan.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Slaavilainen naivistinen usko
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mihin "slaavilainen pakanuus" viittaa?
V: Slaavilainen pakanuus viittaa uskonnollisiin uskomuksiin, joita slaavilaisilla ihmisillä oli ennen kuin heidät kastettiin ja kristillistettiin.
Q: Mitkä ovat tärkeimmät tietolähteet slaaveista ja heidän uskomuksistaan?
V: Tärkeimmät tietolähteet slaaveista ja heidän uskomuksistaan ovat vanhat ruthenialaiset kronikat, saksalaisten piispojen muistiinpanot ja Helmoldin Chronica Sclavorum. Myös muista kronikoista ja erään juutalaisen orjakauppiaan - Ibrahim Ibn Jacobin - päiväkirjasta voi saada tietoa.
K: Mikä on Helmoldin Chronica Sclavorum?
V: Helmoldin Chronica Sclavorum on kronikka, joka sisältää paljon tietoa slaaveista ja heidän uskomuksistaan.
K: Ovatko vanhat ruthenialaiset kronikat ainoat tietolähteet slaaveista ja heidän uskomuksistaan?
V: Ei, slaaveista ja heidän uskomuksistaan on muitakin tietolähteitä, kuten saksalaisten piispojen muistiinpanot, Helmoldin Chronica Sclavorum, muut kronikat ja erään juutalaisen orjakauppiaan päiväkirja.
K: Mikä on Thietmarin kronikka?
V: Thietmarin kronikka on yksi slaaveja ja heidän uskomuksiaan koskevista tietolähteistä.
K: Milloin slaavit kristillistettiin?
V: Slaavit kokivat kristillistymisen sen jälkeen, kun heidät oli kastettu.
K: Mistä Ibrahim Ibn Jaakobin päiväkirja kertoo?
V: Ibrahim Ibn Jaakobin päiväkirja kertoo hänen kokemuksistaan slaavien juutalaisena kauppiaana. Se on myös tietolähde slaaveista ja heidän uskomuksistaan.
