Savusumu (smog): määritelmä, syyt ja terveysvaikutukset

Savusumu (smog): mikä se on, mistä syntyy ja miten se vaikuttaa terveyteen — tutustu syihin, riskiryhmiin ja suojautumiseen.

Smog on eräänlainen ilman epäpuhtaus; sana "smog" on yhdistelmä savusta ja sumusta. Klassinen savusumu syntyy, kun alueella poltetaan suuria määriä hiiltä, ja se johtuu savun ja rikkidioksidin seoksesta. Smog ei kuitenkaan ole yksi yksittäinen ilmiö: yleisesti erotetaan kaksi päätyyppiä, niin sanottu harmaa (sulfaattipohjainen) smog ja ruskea (fotokemiallinen) smog. Harmaa smog liittyy erityisesti hiilen ja rikin polttoon, kun taas ruskea smog syntyy autojen ja teollisuuden päästöistä, auringon valosta ja typen oksidien sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) reaktioista.

Syyt ja syntymekanismit

Smoguun vaikuttavat sekä päästölähteet että sääolosuhteet:

• Päästölähteet: hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden poltto (voimalat, teollisuus, kotitalouksien lämmitys), autojen pakokaasut, biomassan poltto (maatalous-, metsätuhka ja ruohopalot) sekä rakennustoiminnasta ja teollisuudesta peräisin oleva pöly.
• Ilmankemialliset prosessit: typen oksidit (NOx) ja VOC-yhdisteet muodostavat auringonvalon avulla otsonia ja sekundaarisia aerosoleja, jotka lisäävät ilman pienhiukkaspitoisuutta (PM2.5/PM10).
• Meteorologiset olosuhteet: lämpöhalkeamat eli lämpöinversiot estävät pystysuuntaisen sekoittumisen ja ”lukitsevat” päästöt lähelle maanpintaa, jolloin smog tiivistyy ja pitoisuudet nousevat.

Esimerkit kaupungeista

Smog-ongelmat ovat olleet vakavia monissa suurissa kaupungeissa eri puolilla maailmaa. Los Angeles tunnetaan erityisesti fotokemiallisesta ruskeasta smogista, joka syntyy autojen ja teollisuuden päästöistä ja kirkkaasta auringonvalosta. Delhin väitetään olevan maailman saastunein kaupunki; savusumu aiheuttaa keuhkosairauksia ja lisää kuolleisuutta — erään arvion mukaan ilmansaasteet aiheuttavat Delhissä vuosittain noin 10 500 ihmisen kuoleman. Peking on toinen kaupunki, jossa ilmansaasteet ovat vakavia: autojen päästöt ja hiilenpoltto ovat tärkeitä syitä, ja lisäksi saasteita voi kulkeutua naapurialueilta tuulen mukana.

Terveysvaikutukset

Smoguun liittyvät ilman epäpuhtaudet, erityisesti pienhiukkaset (PM2.5) ja otsoni, voivat aiheuttaa lyhyen ja pitkän aikavälin haittoja:

• Lyhytaikaiset vaikutukset: ärsytys silmissä, nenässä ja kurkussa, yskä, hengityksen vinkuminen, hengästely ja hengitystieinfektioiden lisääntyminen. Altistuminen voi pahentaa astmaa ja keuhkoputkentulehdusta.
• Keskipitkän ja pitkäaikaisen altistuksen vaikutukset: krooninen keuhkoputken tulehdus, heikentynyt keuhkojen kehitys lapsilla, lisääntynyt riski sydän- ja verisuonisairauksille, aivohalvaukselle sekä ennenaikaiselle kuolleisuudelle. Pienhiukkaset voivat kulkeutua verenkiertoon ja aiheuttaa systeemistä tulehdusta.
• Haavoittuvaryhmät: lapset, vanhukset, raskaana olevat, astmaat ja kroonista keuhkosairautta tai sydänsairautta sairastavat ovat erityisen alttiita.

Mittaaminen ja varoitusjärjestelmät

Ilmanlaatua seurataan yleensä mittaamalla PM2.5-, PM10-, NO2-, SO2- ja O3-pitoisuuksia. Monet maat käyttävät ilmanlaatuindeksiä (AQI) viestimään terveydellisestä vaarasta kansalaisille ja antamaan suosituksia ulkoiluun. PM2.5-pitoisuudet ilmoitetaan usein μg/m³-yksiköissä; pitkäaikaisille terveysvaikutuksille ei ole turvallista "alempaa rajaa", joten pienempikin altistus kasvattaa riskiä.

Ehkäisy ja suojautuminen

Yksilötasolla voi suojautua seuraavasti:

• Seuraa paikallisia ilmanlaatuvaroituksia ja vältä ulkoilua huippupitoisuuksien aikana.
• Käytä tarvittaessa suodattavaa kasvomaskia (esim. FFP2/N95) tilanteissa, joissa altistuminen ulkona on suurta.
• Pidä ikkunoita ja ovia kiinni huonon ilmanlaadun aikana ja käytä huoneilmanpuhdistinta HEPA-suodattimella, jos mahdollista.
• Vähennä oman kotitalouden päästöjä välttämällä puun polttoa sisällä ja käyttämällä puhtaampia lämmitys- ja ruoanlaittomenetelmiä.

Yhteiskunnalliset toimet, jotka vähentävät smogia, sisältävät päästöjen rajoittamisen, siirtymisen puhtaampiin polttoaineisiin, tiukemmat ajoneuvojen päästöstandardit, joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistäminen sekä teollisuuden päästöjen valvonta. Myös kasvava kaupunkisuunnittelu ja vihreät alueet auttavat vähentämään altistusta.

Historia ja politiikka

Tunnettu esimerkki vakavasta savusumukatastrofista on Lontoon vuoden 1952 "Great Smog", jolloin tiukka lämpöinversio yhdessä hiilen polton kanssa johti tuhansien ihmisten kuolemiin ja vakaviin terveysvaikutuksiin. Tapaus vauhditti puhtaan ilman lakeja ja polttoaineiden sääntelyä monissa maissa. Nykyään useissa kaupungeissa on käytössä mittarit, varoitusjärjestelmät ja politiikkatoimia, mutta haasteita jää, erityisesti nopeasti kasvavissa kaupungeissa ja alueilla, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurta.

Smog on monimuotoinen ongelma, joka vaatii sekä henkilökohtaista varovaisuutta että laajempia poliittisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmanlaadun suojelemiseksi. Näin voidaan vähentää sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia, joita ilmansaasteet aiheuttavat ympäri maailmaa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on savu ja sumu?

K: Mitä on klassinen savusumu?

K: Missä savusumu syntyi ensimmäisen kerran?

K: Miksi hiilenpoltto on Lontoossa laitonta?

K: Mikä aiheuttaa savusumua Los Angelesin kaltaisissa kaupungeissa?

K: Miksi Delhiä pidetään maapallon saastuneimpana kaupunkina?

K: Kuinka monta ilman saastumiseen liittyvää kuolemantapausta Delhissä arvioidaan vuosittain tapahtuvan?

Hae kirjaimella