Pyhän Edvardin kruunu — Britannian kruunajaisten historia ja merkitys
Tutustu Pyhän Edvardin kruunun vaiherikkaaseen historiaan ja merkitykseen Britannian kruunajaisissa — kultainen symboli vallasta, perinteestä ja kuninkaallisesta seremoniallisuudesta.
Pyhän Edvardin kruunu on osa kruunajaisten kunniamerkkejä ja yksi Britannian tunnetuimmista valtaistuinesineistä. Kruunu tilattiin kuninkaan kruunajaisia varten 23. huhtikuuta 1661 kultaseppä‑korukauppias Robert Vineriltä Kaarle II:n valtakautta seuraavaan juhlaan. Vilhelm III:n kruunajaisten jälkeen vuonna 1689 kruunun käytön rituaalinen merkitys väheni: sitä kannettiin usein kulkueessa ja asetettiin alttarille sen sijaan, että se olisi pidetty hallitsijan päässä pitkän seremoniaperinteen ajan. Varsinaiseen kruunaamiseen käytettiin sen sijaan keisarillista valtionkruunua, ja vasta Yrjö V:n kruunajaisissa vuonna 1911 Pyhän Edvardin kruunu sai jälleen perinteisen paikkansa kruunattavan pään päällä.
Historia ja perintö
Kruunun nimi viittaa Pyhään Edvardiin (Edvardus Sukupuhdistaja), 1000‑luvulla eläneeseen kuninkaaseen, jonka pyhyyttä ja kuningaskunnan jatkuvuutta on kunnioitettu historiallisissa seremonioissa. Pyhän Edvardin kruunu symboloi perinteisesti kuninkauden jumalallista asetusta ja Englannin kuninkaallisen perinteen historiallista jatkumoa. Kruunun alkuperäinen kehys on peräisin vuoden 1661 tilauksesta, mutta sen rakenteessa ja yksityiskohdissa voi olla osia, jotka juontavat vanhemmista kruunuista tai aikaisemmista restauroinneista.
Ulkonäkö, paino ja materiaalit
Nykyinen Pyhän Edvardin kruunu sisältää suuren osan kruunusta, joka valmistettiin vuonna 1661 kuningas Kaarle II:n kruunajaisia varten. Kruunu on pääosin kullasta valmistettu ja painaa 71 unssia 14 dwt (noin 2,23 kilogrammaa), minkä vuoksi se on huomattavan raskas kantajalleen. Kruunu kiinnitettiin kruunajaisia varten vuokratuilla jalokivillä; näyttelyä varten tilalle asennettiin myöhemmin jäljitelmiä ja puolijalokiviä. Vuoden 1911 restauroinnin yhteydessä siihen asennettiin 444 puolijalokiveä.
Kruunun materiaaleina on käytetty muun muassa kultaa, hopeaa ja platinaa sekä koristeina emaliaa ja laajaa valikoimaa jalokiviä ja puolijalokiviä: turmaliinia, topaaseja, rubiineja, ametisteja, safiireja, granaatteja, peridootteja, zirkoneja, spinellejä, akvamariinia sekä samettikangasta ja hermoimiinia (ergonominen termi viittaa perinteiseen koristeaiheeseen). Kruunun muotokieli noudattaa perinteistä eurooppalaista kruunumuotoilua: siinä on ristiin yhteen kytketyt kaaret ja keskimmäinen risti, sekä sisällä vällykatoksena samettinen sisuskansi ja hermeliinikariste.
Seremoniat ja käyttö
Kruunajaisseremoniassa Canterburyn arkkipiispa ottaa Pyhän Edvardin kruunun alttarilta ja asettaa sen kunnioittavasti hallitsijan päähän. Tähän liittyy akklamaatio ja rukous, ja usein kuullaan lause "Jumala varjelkoon kuningasta/kuningatarta" (engl. "God save the King/Queen"). Prinssit ja prinsessat, kuninkaalliset sekä kuninkaallisia edustavat naiset ja herrat pukevat päähänsä kruunut ja lakit, torvet soivat ja kuninkaallinen tervehdys ammutaan Tower of Londonissa. Kruunajaisten jälkeen monarkki nousee valtaistuimelle ja vastaanottaa papiston, prinssien ja vertaisten kunnianosoitukset eli niin sanotun homageseremonian.
Perinteisesti Pyhän Edvardin kruunu käytetään vain kruunauksen varsinaisessa hetkessä, koska se on raskas eikä sovellu pitkään pidettäväksi. Useimmissa myöhemmissä seremonioissa kruunattu monarkki käyttää kulkueessa ja vastaanotolla kevyempää keisarillista valtionkruunua.
Näyttö, säilytys ja suojelu
Kruunu kuuluu Britannian Crown Jewels -kokoelmaan, joka on esillä Tower of Londonissa. Esilläoloaikana kruunu on vahvasti suojattu ja sillä on sekä museaalista säilytystä että säännöllinen konservoinnin valvonta. Kruunuja ei poisteta näyttelystä useimmiten muuta kuin harvoin käytössä oleviin seremonioihin. Towerin valtakunnallinen asemanäytös ja asevarustus ovat osa kruununjalokivien perinteistä esillepanoa, ja kruunu on suosittu nähtävyys ulkomaisille ja kotimaisille vierailijoille.
Merkitys nykykontekstissa
Pyhän Edvardin kruunu on sekä symbolinen että historiallinen artefakti: se edustaa kuninkaallista valtaa, uskonnollista siunausta ja valtakunnan jatkuvuutta. Vaikka sen käytännön rooli on muuttunut vuosisatojen kuluessa, kruunu säilyy keskeisenä elementtinä valtiollisissa rituaaleissa ja kansallisessa identiteetissä. Sen raskas, koristeellinen muoto muistuttaa sekä perinteen käsin kosketeltavasta määrästä että niistä monista käsityöläis- ja restaurointityön vaiheista, joita korukulttuurin huipulla on tehty.
Kopio St Edwardin kruunusta.
Pyhän Edwardin kruunun kaksiulotteinen kuvaus, jota käytetään kuninkaallisissa symboleissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Pyhän Edwardin kruunu?
V: Pyhän Edvardin kruunu on osa kruunajaisarvoja, jotka tilattiin Kaarle II:n kruunajaisia varten 23. huhtikuuta 1661 kruununjalokivijalokivi Robert Vineriltä.
K: Milloin sen merkitys väheni?
V: Sen merkitys väheni Vilhelm III:n kruunajaisten jälkeen vuonna 1689.
K: Mitä käytettiin sen sijaan varsinaiseen kruunaamiseen?
V: Varsinaiseen kruunaamiseen käytettiin sen sijaan keisarillista valtionkruunua.
K: Milloin se palasi perinteiselle paikalleen?
V: Kruunu palasi perinteiselle paikalleen Yrjö V:n kruunajaisissa vuonna 1911.
K: Mitä materiaaleja käytetään St Edwardin kruunun valmistuksessa?
V: Pyhän Edvardin kruunun valmistuksessa käytettyjä materiaaleja ovat kulta, hopea, platina, emali, turmaliinit, topaasit, rubiinit, ametistit, safiirit, granaatit, peridootit, zirkonit, spinellit, akvamariinit, sametti ja helmiäinen.
K: Kuka asettaa kruunun monarkin päähän kruunajaisissa?
V: Kruunajaisseremonian aikana Canterburyn arkkipiispa ottaa kruunun alttarilta ja asettaa sen kunnioittavasti hallitsijan päähän.
K: Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun monarkki on kruunattu?
V: Kun hänet on kruunattu Pyhän Edvardin kruunulla kruunajaisseremonian aikana, kuuluu "God save the King/Queen", ja sen jälkeen prinssit ja prinsessat sekä peers ja peeressat laittavat kruunun ja lakin päähänsä samalla, kun torvet soivat ja kuninkaallinen tervehdys ammutaan Lontoon Towerissa . Tämän jälkeen monarkki asetetaan valtaistuimelle ja hän saa kunnianosoitukset papistolta, prinsseiltä ja kuninkaallisilta.
Etsiä