Keisarillinen valtionkruunu on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan kruununjalokivistä, ja se symboloi monarkin suvereniteettia. Kruunusta on tunnettuja eri versioita jo 1400‑luvulta lähtien: sitä on muokattu, korjattu ja uudelleen valmistettu eri ajoilla kuningashuoneen tarpeiden ja suurenmoisten juhlallisuuksien mukaan.

Muotoilu ja rakennus

Kruunun nykyaikainen muoto on pohjimmiltaan samankaltainen kuin Pyhän Edvardin kruunu, mutta se on matalampi ja voimakkaammin koristeltu jalokivillä. Kruunun pohjalla on neljä ristiä, jotka vuorottelevat neljän fleurs-de-lisin kanssa, ja niiden yläpuolella kohoavat neljä puolikaarta (hoop‑kaaria), joiden huipulla on risti. Kruunun sisällä on purppuransamettinen samettilakki, jonka reunaa peittää ermiini. Nykyisen kruunun valmistusajankohta liittyy 1900‑luvulle: sen nykyinen versio valmistettiin kuninkaallisen hovikoruvalmistajan toimesta vuonna 1937 kuningas George VI:ta varten ja sitä on pienin muutoksin käytetty myös myöhemmissä valtiollisissa tilaisuuksissa.

Jalokivet ja niiden tarinat

Keisarillisessa valtionkruunussa on runsaasti jalokiviä: yhteensä 2 868 timanttia, 273 helmeä, 17 safiiria, 11 smaragdia ja 5 rubiinia. Lisäksi kruunuun on kiinnitetty useita historian kannalta merkittäviä kiviä:

  • Pyhän Edvardin safiiri sijaitsee yläosan ristissä; sen sanotaan olevan peräisin Edvard Tunnustajan sormuksesta (tai mahdollisesti kruununjalasta), ja se on yksi kruunun tunnetuimmista historiallisista yksityiskohdista.
  • Mustan prinssin rubiini (joka todellisuudessa on spinelli) on istutettu etupuolen ristikoruun; kivi kulkee nimellä Black Prince's Ruby ja se on ollut osana kuninkaallisia jalokiviä useiden vuosisatojen ajan.
  • Cullinan II, tunnettu myös nimellä Afrikan pienempi tähti, on suuri timantti, joka on sijoitettu kruunun etuosaan ja kuuluu kuuluisiin Cullinan‑timantteihin, jotka löytyivät Etelä‑Afrikasta 1905.
  • Stuartin safiiri, noin 104 karaatin painoinen kivi, on asetettu kruunun takaosaan ja sillä on yhteyksiä Stuartien dynastian aikoihin.
  • Kruunussa on myös useita helmiä, joiden joukossa mainitaan kuningatar Elisabetin helmet, jotka liittyvät eri kuningattarien perintöön ja tyyliin.

Käyttö ja merkitys

Keisarillista valtionkruunua käytetään valtiollisissa tilaisuuksissa, erityisesti korostetusti valtiopäivien avajaisissa (State Opening of Parliament) ja osittain myös kruunajaismenoissa: perinteisesti St Edwardin kruunu asetetaan monarchin päähän varsinaisen kruunauksen ajaksi, mutta valtiollisissa seremonioissa ja lopuksi kruunajaisissa käytetään usein kevyempää Keisarillista valtionkruunua. Kruunu on painava ja koristeellinen esine, joten sitä pidetään yleensä vain lyhyen ajan päässä seremoniallisten hetkien aikana.

Säilytys ja näyttely

Kun kruunua ei käytetä, se säilytetään yhdessä muiden kruununjalokivien kanssa Lontoon Towerissa sijaitsevassa jalokivitalossa (Jewel House). Siellä se on yleisön nähtävänä osana Crown Jewels -näyttelyä, ja esineestä huolehtivat konservaattorit sekä korkea turvallisuus. Kruunun historiallisen arvon lisäksi sen hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota jalokivien ja tekstiilien säilyvyyden varmistamiseksi.

Keisarillinen valtionkruunu on sekä taidokas esimerkki jalokivien ja korutaiteen historiasta että symbolinen tunnus monarkian auktoriteetille ja valtiollisille perinteille. Sen yksityiskohdat — muotoilu, upea jalokivimäärä ja historialliset kivet — kertovat pitkästä ja monipuolisesta historiasta, joka jatkuu edelleen osana Britannian seremoniallista elämää.