Kyselytutkimus: tilastollinen tiedonkeruu, numeeriset ja kategoriset kysymykset
Tilastolliset tutkimukset ovat tiedonkeruita perusjoukkoon kuuluvista kohteista. Ne pyrkivät kuvaamaan, ymmärtämään ja tekemään johtopäätöksiä perusjoukosta otoksen avulla. Hyvin suunniteltu kyselytutkimus huomioi mittauksen tarkan määrittelyn, otannan, datan laadun ja soveltuvat analyysimenetelmät.
Kyselyt voidaan jakaa numeerisiin ja kategorisiin kysymyksiin. Numeerisessa tutkimuksessa vastauksina saadaan numeroita. Esim:
Kuinka monta minuuttia käytät keskimäärin aamiaisen syömiseen?
Tällaisten kysymysten vastaukset ovat jatkuvia tai diskreettejä lukuja, joista voidaan laskea keskiarvo, mediaani, varianssi ja muita numeerisia tunnuslukuja. Kategorisessa kysymyksessä vastaus kuuluu luokkaan eikä ole numeerinen. Esimerkki kategorisesta kysymyksestä:
Mikä on lempivärisi?
Luokkia olisivat keltainen, vihreä, violetti jne., jotka eivät ole numeroita. Kategoriset muuttujat voidaan edelleen jakaa:
- Nominaaliasteiset muuttujat: luokat ilman järjestystä (esim. lempiväri).
- Ordinaaliasteiset muuttujat: luokilla on järjestys, mutta etäisyyksiä ei mitata (esim. koulumenestys: hyvä/tyydyttävä/huono).
- Interval- ja ratioasteiset muuttujat: numeerisia muuttujia, joilla on tasavälin mittaus (interval) tai nollapiste (ratio) — esimerkiksi lämpötila (°C) tai paino (kg).
Mitä eroa analyysillä on numeeristen ja kategoristen kysymysten välillä?
- Numeeristen muuttujien kuvaamiseen käytetään tunnuslukuja kuten keskiarvo, mediaani, hajonta ja kvartiilit sekä graafeja kuten histogrammi ja laatikkografiikka.
- Kategoristen muuttujien kuvaamiseen käytetään frekvenssejä, prosenttiosuuksia, ristiintaulukointia ja pylväsdiagrammeja. Tyypillinen yhteyden tai riippuvuuden testaustapa on chi-square -testi.
- Ristiinanalyysissä voidaan vertailla esimerkiksi eri ryhmien vastauksia (esim. sukupuoli vs. lempiväri) ja numeeristen muuttujien vertailuun soveltuvat t-testit tai varianssianalyysit (ANOVA).
Otanta ja otoskoko
Luotettavat johtopäätökset edellyttävät asianmukaista otantaa. Otannan suunnittelussa huomioidaan:
- Satunnaisuus: yksilöiden valitseminen satunnaisesti vähentää vinoumia.
- Otoskoko: suurempi otos pienentää satunnaisvirhettä, mutta kustannukset kasvavat.
- Kerrostaminen ja klusterointi: käytetään silloin, kun perusjoukko on heterogeeninen tai logistisesti hajautettu.
Kyselyn suunnittelu ja mittaamisen laatu
Hyvä kysely on selkeä, yksiselitteinen ja validoitu. Tärkeitä seikkoja:
- Muotoile kysymykset siten, etteivät ne johdata vastaajaa.
- Käytä tarpeeksi tarkkoja vastausvaihtoehtoja numero- ja kategorisiin kysymyksiin.
- Pilotoi kysely pienellä joukolla ja tarkista ymmärrettävyys.
- Tarkenna mittayksiköt (esim. minuutit, tunnit) ja määrittele aikakehys (esim. viimeisen viikon aikana).
Virhelähteet ja eettisyys
Kyselytutkimuksiin liittyviä virhelähteitä ovat mm. otantavirhe, vastausvino (response bias), muistinvaraisuus ja mittausvirheet. Niitä voi pienentää huolellisella suunnittelulla, anonymiteetin takaamisella ja selkeillä ohjeilla.
Eettisesti vastuullinen tutkimus huomioi tietosuojaa ja informoidun suostumuksen: vastaajia tulee informoida tutkimuksen tarkoituksesta, tietojen käytöstä ja mahdollisuudesta kieltäytyä vastaamasta.
Data-analyysi ja raportointi
Ennen analyysiä data tulee puhdistaa: tarkistaa puuttuvat arvot, virheelliset vastaukset ja koodata kategoriset muuttujat. Raportoinnissa esitetään selkeästi otoskoko, vastausprosentti, käytetyt mittarit ja tilastolliset testit. Tulokset pyritään esittämään sekä numeerisesti että visuaalisesti.
Sovellusalueet
Väestöä ja instituutioita koskevat kyselytutkimukset ovat yleisiä poliittisissa mielipidetutkimuksissa, valtionhallinnossa, terveydenhuollossa, yhteiskuntatieteissä ja markkinointitutkimuksessa. Tutkimus voi keskittyä mielipiteisiin tai faktatietoihin sen tarkoituksesta riippuen. Esimerkiksi terveysalan kyselyt voivat kartoittaa sairastavuutta tai hoidon saatavuutta, kun taas markkinoinnissa kysytään ostokäyttäytymisestä ja brändimielikuvasta.
Yhteenvetona: kyselytutkimuksen onnistuminen perustuu huolelliseen mittaussuunnitteluun, asianmukaiseen otantaan, selkeään kysymyksenasetteluun ja läpinäkyvään raportointiin. Numeeriset ja kategoriset kysymykset vaativat erilaisia käsittely- ja analyysimenetelmiä, mutta molemmilla on tärkeä rooli tilastollisessa tiedonkeruussa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat tilastolliset tutkimukset?
V: Tilastolliset tutkimukset ovat tietojen keruita perusjoukon kohteista.
K: Miten tutkimuksia voidaan ryhmitellä?
V: Kyselyt voidaan ryhmitellä numeerisiin ja kategorisiin tyyppeihin.
K: Mikä on numeerinen tutkimus?
V: Numeerisessa kyselyssä saadaan vastauksina numeroita. Esim: Kuinka monta minuuttia keskimäärin käytät aamiaisen syömiseen?
K: Mikä on kategorinen kysely?
V: Esimerkki kategorisesta kysymyksestä on: Mikä on lempivärisi? Tämän kysymyksen luokat olisivat keltainen, vihreä, violetti jne..., jotka eivät ole numeroita.
K: Missä kyselyitä käytetään yleisesti?
V: Ihmisväestöä ja instituutioita koskevat kyselytutkimukset ovat yleisiä poliittisissa mielipidetutkimuksissa ja valtionhallinnon, terveydenhuollon, yhteiskuntatieteiden ja markkinoinnin tutkimuksessa.
K: Mihin kyselytutkimukset voivat keskittyä?
V: Tutkimus voi keskittyä mielipiteisiin tai faktatietoihin sen tarkoituksesta riippuen.
K: Mikä on esimerkki faktatutkimuksesta?
V: Esimerkki faktatutkimuksesta on: Kuinka monta tuntia viikossa harrastat liikuntaa? Tällä kysymyksellä pyritään keräämään faktatietoa.
