Bunker Hillin taistelu 1775 – Bostonin piirityksen ratkaiseva kohta

Bunker Hillin taistelu 1775: ratkaiseva kohta Bostonin piirityksessä – yksityiskohtainen kertomus taistelusta, tappioista ja sen vaikutuksesta Yhdysvaltain itsenäistymiseen.

Tekijä: Leandro Alegsa

Bunker Hillin taistelu oli taistelu Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa, joka käytiin 17. kesäkuuta 1775 pääasiassa Breed's Hillillä ja sen ympäristössä Bostonin piirityksen aikana sodan varhaisessa vaiheessa. Taistelua kutsutaan usein myös nimellä "Battle of Breed's Hill", vaikka se on perinteisesti nimetty lähellä sijaitsevan Bunker Hillin mukaan, joka oli toinen taistelupaikan kukkuloista ja alkuperäinen tavoitteena ollut asemakohta.

Tausta

Kesäkuussa 1775 Britannian armeija oli talvehtinut ja pitänyt Bostonia hallussaan, kun taas siirtomaajoukot olivat piirittäneet kaupunkia. Kesäkuun 13. päivänä siirtolaisten tiedustelun ja urkinnan perusteella selvisi, että britit suunnittelivat vievänsä hallintaansa kaupungin lähellä olevat kukkulat. Vastauksena tähän siirtomaajoukkojen komentaja William Prescott johdatti noin 1 200 sotilasta yöllä ja salaa kukkuloille.

Linnoitustyöt ja aseman valinta

Prescottin joukot rakensivat nopeasti puolustusasemia erityisesti Breed's Hillille. He muodostivat lyhyen mutta paksun maanvaraisen redutin ja kevyemmin linnoitettuja puolustuslinjoja suurimmalle osalle Charlestownin niemimaata. Puolustuksen tavoitteena oli estää brittien vapaakäytössä olleiden kukkuloiden haltuunotto ja siten pitää Boston linnoitettuna piirityksen kohteena.

Taistelu

Kun britit seuraavana päivänä saivat tiedon siirtomaajoukkojen uudesta asemasta, kenraali Thomas Gagen käskystä järjestettiin hyökkäys asemia vastaan. Brittien hyökkäyksiä johti mm. kenraali William Howe, ja hyökkäykset toteutettiin suoraan avoimelta maalta kohden siirtomaapuolustusta. Ensimmäiset kaksi hyökkäystä torjuttiin ankarasti ja aiheuttivat brittille huomattavia menetyksiä. Britit kuitenkin jälleen onnistuvat kolmannella rynnistyksellä valtaamaan redutin, kun puolustajilta oli uhkaavasti loppumassa ammuksia ja tarvikkeita.

Taistelun yhteydessä on kuuluisa lausahdus "Älkää ampuko ennen kuin näette heidän silmänvalkuaisensa" (engl. "Don't fire until you see the whites of their eyes"), joka liitetään usein Prescottille tai muille siirtomaajoukkojen johtajille. Lausahduksen alkuperä on kiistanalainen, mutta se tiivistää puolustuksen pyrkimyksen säästää ammuksia ja varmistaa tarkka ampuminen tiiviissä lähitaistelussa.

Voimat ja tappiot

  • Brittijoukot: Vaikka britit lopulta valtasivat asemat, he kärsivät raskaita tappioita: yli 800 haavoittunutta ja noin 226 kuollutta — mukana useita upseereita. Nämä luvut vaihtelevat lähteittäin, mutta on selvää, että brittien menetykset olivat merkittävät suhteessa käytettyjen joukkojen määrään.
  • Siirtomaajoukot: Amerikan puolella tappiot olivat pienemmät kuin britillä, mutta silti huomattavat; arviot kertovat useiden satojen kaatuneista ja haavoittuneista. Siirtomaajoukot vetäytyivät järjestäytyneesti Cambridgeen Bunker Hillin yli, säilyttäen kykynsä jatkaa piiritystä.

Seuraukset ja merkitys

Taistelu on usein luonnehdittu esimerkkinä Pyrrhoksen voitosta: britit saavuttivat taktisen voiton (he valtasivat kukkulun), mutta voiton hinta oli korkea eikä se ratkaissut Bostonin piiritystä. Lähes kolmannes hyökkäykseen osallistuneista brittiyksiköistä haavoittui tai kuoli, mikä herätti Britanniassa huolta ja alensi joukkojen moraalia.

Toisaalta taistelu oli siirtomaajoukoille moraalinen voitto: se osoitti, että suhteellisen kokemattomat ja paikallisten miliisien muodostamat joukot pystyivät vastustamaan ja jopa torjumaan Britannian säännöllisiä joukkoja. Tämä lisäsi itsetuntoa ja tukea kapinaliikkeelle koko siirtomaissa ja vaikutti siihen, että konflikti eskaloitui kohti laajempaa itsenäisyystaistelua.

Taistelun jälkeen molemmat osapuolet muuttivat taktiikoitaan. Britit tulivat varovaisemmiksi avoimissa hyökkäyksissä, ja siirtomaalaiset hyödyntivät kokemustaan tulevissa yhteenotoissa ja piirityksissä. Bunker Hillin taistelu jäi merkittäväksi vaiheeksi Bostonin piirityksessä ja Yhdysvaltain vapaussodan alkuvaiheissa, osoittaen sodan tulevan olevan pitkä ja verinen kamppailu.

The Battle of Bunker Hill , kirjoittanut Howard Pyle, 1897; se julkaistiin Scribner's Magazine -lehdessä helmikuussa 1898.Zoom
The Battle of Bunker Hill , kirjoittanut Howard Pyle, 1897; se julkaistiin Scribner's Magazine -lehdessä helmikuussa 1898.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Bunker Hillin taistelu?


A: Bunker Hillin taistelu oli taistelu Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa, joka käytiin 17. kesäkuuta 1775. Se käytiin pääosin Breed's Hillillä ja sen ympäristössä Bostonin piirityksen aikana Yhdysvaltain vapaussodan alkuvaiheessa.

Kysymys: Missä se tapahtui?


V: Bunker Hillin taistelu käytiin pääasiassa Breed's Hillillä ja sen ympäristössä Bostonin piirityksen aikana.

K: Miksi sitä kutsutaan joskus nimellä "Breed's Hillin taistelu"?


V: Taistelua kutsutaan joskus nimellä "Breed's Hillin taistelu", koska suuri osa taisteluista käytiin siellä.

K: Mitä tapahtui ennen taistelua?


V: Kesäkuun 13. päivänä 1775 William Prescottin johtamat siirtomaajoukot saivat tietää, että brittikenraalit suunnittelivat lähettävänsä joukkoja kaupungista miehittämään miehittämättömiä kukkuloita Bostonin ympärillä. Vastauksena he valtasivat salaa Bunker Hillin ja Breed's Hillin ja rakensivat Breed's Hillille maanalaisen linnakkeen sekä kevyesti linnoitetut linjat suurimmalle osalle Charlestownin niemimaata.

Kysymys: Kuka voitti taistelun?


V: Brittijoukot voittivat taistelun, mutta kärsivät raskaita tappioita: yli 800 haavoittui ja 226 kuoli, heidän joukossaan monia upseereita. Tämä johti siihen, että sitä pidettiin Pyrrhoksen voittona, koska välitön voitto (Bunker Hillin valtaaminen) oli pieni mutta kustannukset suuret. Samaan aikaan siirtomaajoukot pystyivät vetäytymään vähemmillä tappioilla kuin vastustajansa.

Kysymys: Miten tämä osoitti, että kokemattomat siirtomaajoukot pystyivät vastustamaan tavallisen armeijan joukkoja?


V: Vaikka siirtomaajoukot kärsivät enemmän tappioita kuin vastustajansa, ne pystyivät perääntymään hyvässä järjestyksessä, koska ne kärsivät yhteensä vähemmän tappioita kuin brittijoukot, mikä osoitti, että jopa kokemattomat siirtomaajoukot pystyivät tarvittaessa taistelemaan armeijan joukkoja vastaan.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3