Syntetisaattori
Musiikkisyntetisaattori on instrumentti, joka käyttää sähköä musiikkiäänien tuottamiseen. Ne ovat tärkein väline elektronisen musiikin tekemiseen. Monissa syntetisaattoreissa on pianon kaltainen näppäimistö. Pianon näppäimistöä soitettaessa äänet syntyvät lyömällä pehmeitä vasaroita hyvin tiukalle vedettyjä jousia vasten. Syntetisaattorin näppäimistöä soitettaessa äänet syntyvät kytkemällä sähköisiä oskillaattoreita päälle ja pois päältä. Koska "syntetisaattori" on niin suuri sana, sana lyhennetään yleensä "syntetisaattoriksi".
Telharmonium, Thaddeus Cahill 1897
Trautonium, 1928
Miten syntetisaattorit toimivat
Oskillaattori on jotain, joka "värähtelee" eli toistaa samaa kaavaa. Esimerkiksi kellon heiluri on hyvin hidas oskillaattori. Pianon jousi "värähtelee", kun sitä lyödään vasaralla.
Sähköisiä oskillaattoreita voidaan valmistaa transistoreiden avulla. Ne muuttavat sähkön sähköisiksi kuvioiksi eli signaaleiksi, jotka toistuvat yhä uudelleen. Kun eri näppäimiä painetaan, kuullaan erilaisia ääniä. Tämä tapahtuu saamalla oskillaattorin signaali toistumaan eri tahtiin.
Signaalin voimakkuutta voidaan lisätä ja se voidaan lähettää suoraan kaiuttimeen. Mutta yksinkertaisen signaalin ääni voi olla tylsä jonkin ajan kuluttua. Äänistä voidaan tehdä mielenkiintoisempia monin tavoin.
Esimerkiksi
- Signaaleja muokataan usein muuttamalla sitä, kuinka nopeasti ne muuttuvat koviksi ja sitten taas pehmeiksi. Tämä ADSR-menetelmä auttaa syntetisaattoreita kuulostamaan enemmän vanhemmilta soittimilta - pianot, trumpetit, huilut ja niin edelleen.
- Useiden eri oskillaattoreiden signaalit voidaan yhdistää. Näin saadaan aikaan rikkaampi ääni.
- Tämän jälkeen signaali voidaan lähettää yhdelle tai useammalle suodattimelle. Suodattimia käytetään poistamaan osia signaalista. Ne voivat esimerkiksi saada signaalin kuulostamaan "kirkkaammalta" tai "tylsemmältä", "pehmeältä" tai "kovalta".
- Monet syntetisaattorit käyttävät erityisiä oskillaattoreita nimeltä "LFO". LFO:lla voidaan esimerkiksi säätää signaalin voimakkuutta ja pehmeyttä tai signaalin sävelkorkeutta. LFO saattaa jopa ohjata suodattimien toimintaa.
Yhdistämällä monia näistä menetelmistä syntetisaattorit voivat nyt kuulostaa hyvin paljon vanhoilta soittimilta. Esimerkiksi erityisiä syntetisaattoreita, joita kutsutaan "rumpusyntetisaattoreiksi", käytetään vain rumpalin äänien tuottamiseen. Syntetisaattorit voivat myös tuottaa monia uusia, ennen kuulemattomia ääniä.
2000-luvun alussa tietokoneet tulivat tarpeeksi nopeiksi, joten "ohjelmistosyntetisaattoreita" voitiin tehdä. Nämä ovat tietokoneohjelmia, jotka on suunniteltu näyttämään ja toimimaan kuin syntetisaattori. Ne ovat yleensä halvempia, joten niitä voidaan käyttää enemmän. Useimmat näistä ohjelmista voi ladata ilmaiseksi, mutta se voi olla laitonta.
Syntetisaattoreiden soittamiseen on saatavilla erityisiä työkaluja. Esimerkiksi "puhallinsoittimeksi" kutsutun laitteen avulla puhallinsoitinten soittajat voivat käyttää erityistaitojaan. Mutta syntetisaattoreiden hallintaan tarvitaan yhä lisää keinoja, jotta niistä saataisiin ilmaisuvoimaisempia.
