Tekninen kirjoittaminen – määritelmä, yleisö ja käytännön ohjeet

Tekninen kirjoittaminen on teknisiä ja ammatillisia aloja koskevaa viestintää. Sen tavoitteena on selittää, opastaa tai dokumentoida monimutkaisia asioita tavalla, jonka kohdeyleisö ymmärtää ja voi hyödyntää käytännössä. Society for Technical Communication (STC) määrittelee teknisen kirjoittamisen kaikenlaiseksi viestinnäksi, joka on:

  1. teknisistä tai erikoistuneista aiheista, kuten tietokonesovelluksista, lääketieteellisistä menettelyistä tai ympäristösäännöksistä, viestiminen; tai
  2. ohjeiden antaminen siitä, miten jokin asia tehdään tehtävän teknisestä luonteesta riippumatta.

Yleisö ja kohdentaminen

Yleisö on olennainen osa teknistä kirjoittamista. Sama aihe vaatii täysin erilaisen esitystavan riippuen siitä, kenelle se on suunnattu. Esimerkiksi lääketieteelliset ohjeet voivat olla tarkoitettu:

  • lääkäreille ja sairaanhoitajille (ammattilaisille, jotka tarvitsevat tarkkoja ja yksityiskohtaisia tietoja);
  • yleisölle, jolla on hyvä yleissivistys (selkeä, mutta alaan liittyvä sanasto voidaan selittää tarvittaessa);
  • maallikoille tai heikosti koulutetuille henkilöille (yksinkertainen kieli, lyhyet lauseet ja kuvat).

"Sovita teknisen keskustelun taso ja muodollisuus aiottuun tarkoitukseen ja yleisöön. Yleisön osalta on otettava huomioon koulutus, työkokemus, lukutaito ja motiivit. Käytä selkeää ja yksinkertaista sanastoa, jotta kirjoitus on ymmärrettävää myös niille lukijoille, joille englanti ei ole äidinkieli".

Rakenne ja lähestymistavat

Tekninen dokumentaatio voi olla:

  • Kuvailevaa (esim. "Auton moottorin osat") — tarkoitus on esitellä järjestelmää tai komponenttia ja niiden suhteita.
  • Ongelmanratkaisupainotteista (esim. "Miten renkaat vaihdetaan") — tarkoitus on opastaa toiminnassa askel askeleelta.
  • Tietosanakirjamainen — lyhyitä artikkeleita, sanastoa tai viitetietoja; lääketieteelliset tietosanakirjat ovat hyvä esimerkki, sillä ne tarjoavat luotettavaa tietoa terveyskysymyksistä.

Hyvä käytäntö on yhdistellä lähestymistapoja tarpeen mukaan: selkeä yleiskuvaus, suoraviivaiset ohjeet ja tarvittaessa yksityiskohtainen tausta-aineisto tai referenssit.

Kieli ja tyyli

  • Käytä selkeää, suoraa kieltä ja aktiivista ääntä. Esimerkiksi: "Käynnistä laite" parempi kuin "Laite tulee käynnistää".
  • Vältä tarpeetonta ammattisanastoa tai määrittele termit ensimmäisellä esiintymiskerralla.
  • Pidä lauseet lyhyinä ja kappaleet tiiviinä — lukijan huomio säilyy paremmin.
  • Käytä luetteloita, taulukoita ja otsikoita rakenteen parantamiseksi.
  • Mukaan lukien kansainvälisessä kontekstissa: huomioi lokalisointi (mittayksiköt, päivämääräformaatit, kieli-ilmaisut).

Visuaaliset elementit ja saavutettavuus

Teknisessä kirjoittamisessa visuaaliset elementit — kuvat, kaaviot, taulukot ja näytönkaappaukset — ovat usein yhtä tärkeitä kuin teksti. Hyvät kuvat nopeuttavat ymmärrystä ja vähentävät virheitä.

  • Lisää kuville selkeät kuvatekstit ja alt-tekstit saavutettavuutta varten.
  • Numeroi vaiheet ja viittaa niihin tekstissä ("Katso vaihe 3").
  • Käytä kontrasteja ja riittävän suurta fonttia, jotta dokumentti on luettava myös painettuna tai mobiililaitteella.

Dokumentin suunnittelu ja hallinta

Hyvä tekninen dokumentti on suunniteltu käyttäjän polkua ajatellen:

  • aloita lyhyellä tiivistelmästä/yleiskatsauksesta;
  • tarjoa sisällysluettelo ja navigointi pitkissä dokumenteissa;
  • käytä selkeitä otsikoita ja versiokontrollia (päivitä päivämäärät ja muutokset eriteltynä);
  • lisää hakemisto tai sanasto tarvittaessa.

Käytännön ohjeet ja tarkistuslista

Tässä lyhyt tarkistuslista, joka auttaa laadunvarmistuksessa:

  • Tunne kohdeyleisö ja kirjoita sen mukaisesti.
  • Muotoile teksti loogisesti: yleiskuva → yksityiskohdat → ohjeet.
  • Käytä aktiivista kieltä ja imperatiivia ohjeissa.
  • Pidä lauseet ja kappaleet lyhyinä.
  • Lisää kuvat, kaaviot ja esimerkit havainnollistamaan monimutkaisia kohtia.
  • Varmista saavutettavuus: alt-tekstit, kontrastit, selkeä rakenne.
  • Tarkista termit ja yhdenmukaista terminologia koko dokumentissa.
  • Testaa ohjeet käytännössä (käytettävyystestaus) ja kerää palautetta käyttäjiltä.
  • Pidä dokumentaatio ajan tasalla ja merkitse versiopäivitykset.

Työkalut ja julkaisualustat

Tekninen kirjoittaja käyttää usein erilaisia työkaluja: tekstinkäsittely- ja julkaisujärjestelmiä, kuvanmuokkaimia, versiokontrollia (esim. Git), sisällönhallintajärjestelmiä (CMS) ja erikoistuneita julkaisuohjelmistoja (mm. DITA, MadCap Flare). Valinta riippuu organisaation tarpeista ja julkaisukanavasta (verkko, PDF, painettu).

Käytettävyys, testaus ja palaute

Teknisen dokumentaation toimivuus mitataan sillä, kuinka hyvin käyttäjä saavuttaa tavoitteensa dokumentin avulla. Siksi:

  • suorita käytettävyystestejä todellisilla käyttäjillä;
  • kerää ja analysoi palautetta (bugiraportit, parannusehdotukset);
  • päivitä ohjeita perustuen palautteeseen ja käyttötilastoihin.

Eettisyys ja vastuullisuus

Teknisessä kirjoittamisessa on huomioitava myös eettiset näkökohdat: tietojen paikkansapitävyys, turvallisuusohjeiden selkeys, mahdollisten riskien esiin tuominen ja lukijan suojelu. Erityisesti lääke- ja turvallisuusohjeissa virheellisellä dokumentaatiolla voi olla vakavat seuraukset.

Lyhyt historiallinen katsaus

Ihmiset ovat aina tarvinneet ohjeita: ennen painetun kirjan tuloa ohjeet ja käsikirjat välitettiin käsikirjoituksina. Tekninen kirjoittaminen on kehittynyt ja laajentunut teollisuuden, tietotekniikan ja tieteen mukana; nykyään se kattaa myös ohjelmisto-dokumentaation, verkkopalveluiden ohjeistukset ja monikanavajulkaisut.

Yhteenveto: Tekninen kirjoittaminen on käyttäjäkeskeistä viestintää, jossa selkeys, oikea kohdentaminen, toimiva rakenne ja jatkuva ylläpito ovat avainasemassa. Hyvin tehty dokumentaatio säästää aikaa, vähentää virheitä ja parantaa tuotteen tai palvelun käytettävyyttä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on tekninen kirjoittaminen?


V: Tekninen kirjoittaminen on kaikenlaista viestintää, jossa viestitään teknisistä tai erikoistuneista aiheista, kuten tietokonesovelluksista, lääketieteellisistä menettelyistä tai ympäristösäännöksistä, tai annetaan ohjeita siitä, miten jokin asia tehdään, riippumatta tehtävän teknisestä luonteesta.

K: Kuka on teknisen kirjoittamisen yleisö?


V: Teknisen kirjoittamisen yleisö riippuu viestinnän tarkoituksesta ja aiheesta. Se voi olla lääkäreitä ja sairaanhoitajia, maallikoita, joilla on hyvä yleissivistys, tai heikosti koulutettuja ihmisiä.

K: Miten teknisen keskustelun taso ja muodollisuus tulisi sovittaa aiottuun yleisöön?


V: Teknisen keskustelun ja muodollisuuden taso olisi sovitettava aiottuun tarkoitukseen ja yleisöön ottamalla huomioon sellaiset tekijät kuin heidän koulutuksensa, ammatillinen kokemuksensa, lukutaitonsa ja motivaationsa. Selkeää ja yksinkertaista sanastoa olisi myös käytettävä, jotta kirjoitus olisi ymmärrettävää myös niille lukijoille, joille englanti ei ole äidinkieli.

Kysymys: Viestittekö teknisessä kirjallisuudessa vain suullisesti?


V: Ei, siinä viestitään sekä visuaalisesti että sanallisesti. Viestinnässä on noudatettava yleistä logiikkaa, jotta tieto välittyy tehokkaasti.

K: Mitä kahta lähestymistapaa käytetään teknisessä kirjoittamisessa?


V: Kaksi teknisessä kirjoittamisessa yleisesti käytettyä lähestymistapaa ovat kuvaileva (esim. "Auton moottorin osat") ja ongelmanratkaisu ("Miten renkaat vaihdetaan").

K: Ovatko tietosanakirjat hyvä esimerkki teknisen kirjoittamisen käytännön sovelluksesta?


V: Kyllä, käytännönläheiset tietosanakirjat tiedottavat lukijoille yleensä eri aiheista ja sisältävät samalla "miten" -osioita, joissa annetaan ohjeita, miten jokin aiheeseen liittyvä asia tehdään. Lääketieteelliset tietosanakirjat ovat erityisen hyvä esimerkki, koska niissä annetaan tietoa terveyskysymyksistä sekä ohjeita niiden ratkaisemiseksi.

Kysymys: Milloin ilmestyi ensimmäisen kerran oppaita siitä, miten tehdä asioita?


V: Tee-se-itse-oppaita ilmestyi ensimmäisen kerran käsikirjoituksissa ennen painotekniikan tuloa.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3