Mitä on viestintä? Määritelmä, muodot ja esimerkit
Mitä on viestintä? Selkeä opas: määritelmä, viestintämuodot (eleet, ääni, kosketus, kirjoitus) ja käytännön esimerkit ihmisiltä ja eläimiltä.
Viestintä on prosessi, jossa tieto siirretään lähettäjältä vastaanottajalle jonkin välineen avulla. Viestintä voi olla tarkoituksellista tai tahatonta, yksisuuntaista tai kaksisuuntaista, ja se sisältää aina sekä viestin lähettämisen että vastaanoton sekä usein palautteen. Viestinnän tavoitteita ovat muun muassa tiedon jakaminen, yhteyden rakentaminen, tunteiden ilmaiseminen, ohjaaminen ja vaikuttaminen.
- Visuaalinen viestintä (kehonkieli tai eleet)
- Kommunikointi äänien avulla (kuten ihmisen kieli, mutta voi olla myös koiran haukkuminen).
- Viestintä kosketuksen avulla
- Hajun käyttäminen
- Kirjoittaminen
Viestintä voi olla puhuttua (sana) tai puhumatonta (hymy). Viestintää on monia tapoja, ja sitä tapahtuu koko ajan. Ihmisten lisäksi myös useimmat muut eläimet kommunikoivat. Osa viestinnästä tapahtuu ajattelematta, kuten asennon muuttaminen — se voi kertoa tunteista, aikomuksista tai sosiaalisesta asemasta.
Viestintää, jolla pyritään muuttamaan jonkun mieltä, voidaan kutsua suostutteluksi tai propagandaksi.
Viestinnän muodot ja kanavat
Viestintä voidaan jakaa monella tavalla. Keskeisiä muotoja ovat:
- Verbaalinen viestintä: puhuttu tai kirjoitettu kieli, keskustelu, esitykset ja palautteet.
- Nonverbaalinen viestintä: ilmeet, katsekontakti, kehonkieli, eleet ja pukeutuminen.
- Sensorinen viestintä: äänet, hajut ja kosketus, joita käytetään myös eläinten välillä signaalina.
- Medioiden välityksellä tapahtuva viestintä: kirjallinen viestintä, sähköposti, sosiaalinen media, puhelin ja massamedian viestit.
Viestinnän elementit ja prosessi
Perinteinen viestintämalli sisältää lähettäjän, viestin, kanavan, vastaanottajan, palautteen ja mahdollisen häiriön eli kohinan. Hyvä viestintä edellyttää, että lähettäjä muotoilee viestin selkeästi, valitsee sopivan kanavan ja ottaa vastaanottajan näkökulman huomioon. Vastaanottajan tulee tulkita viestiä ja antaa palautetta, jotta lähettäjä tietää viestin menneen perille.
Esteet ja haasteet
Viestintää voivat häiritä useat tekijät: kieli- tai käsitteelliset erot, kulttuurierot, tunteet, ennakkoasenteet, häiriöympäristö (kohina) ja tekniset ongelmat. Myös viestin monimerkityksisyys ja puutteellinen palaute heikentävät ymmärrystä.
Viestinnän tarkoitukset ja esimerkit
Viestinnällä voi olla erilaisia tarkoituksia:
- Tiedon välittäminen: opetus, raportit, ohjeet.
- Suhteiden rakentaminen: small talk, tuki, empatia.
- Vaikuttaminen: mainonta, suostuttelu, poliittinen viestintä.
- Itseilmaisu: tunteiden ja identiteetin ilmaisu taiteessa tai keskustelussa.
Esimerkkejä: työpaikalla viestintä voi tarkoittaa selkeitä ohjeita ja palautteen antamista; terveydenhuollossa potilaan ja ammattilaisen välinen selkeä kommunikointi on kriittistä; eläimillä hajut ja äänet toimivat lajinomaisten viestien välityksessä.
Parhaat käytännöt viestinnän parantamiseksi
- Kuuntele aktiivisesti ja anna palautetta, joka kertoo, että olet ymmärtänyt.
- Muotoile viestit selkeällä kielellä ja vältä turhaa monimutkaisuutta.
- Sovita nonverbaalinen viestintä sanalliseen viestiin (esim. eleet tukevat sanoja).
- Valitse kanava viestin tavoitteiden mukaan (esim. kiireellinen asia puhelimitse, yksityiskohtainen ohje kirjallisesti).
- Huomioi kulttuurierot ja pyri selkeyttämään epäselviä kohtia kysymyksillä.
Yhteenveto
Viestintä on laaja ja välttämätön osa ihmisten ja eläinten toimintaa. Se kattaa monenlaisia muotoja ja kanavia, ja sen onnistuminen edellyttää selkeyttä, palautetta ja huomion kiinnittämistä sekä sanalliseen että sanattomaan viestintään. Tietoisen ja taitavan viestinnän avulla voidaan välttää väärinymmärryksiä, rakentaa suhteita ja saavuttaa yhteisiä tavoitteita.
Tämä on samanlaista kuin viestintä puhumalla
Viestinnän kulkukaavio.
Miten viestintä toimii
Viestintä toimii vaihtamalla tietoja tai viestejä. Hyvin yksinkertaistetusti sanottuna
- Lähettäjä tekee viestin ideasta. Tätä kutsutaan yleensä koodaukseksi
- Lähettäjä lähettää viestin välineen kautta.
- Vastaanottaja vastaanottaa viestin ja purkaa sen.
Viestin sisällön lisäksi muutkin asiat ovat tärkeitä. Ne eivät kuulu itse viestiin vaan pikemminkin sen kontekstiin.
- Kuka viestii ja mikä on viestijän asema?
- Viestintäviestit eivät yleensä tule yksin, vaan niihin liittyy muita viestejä. Myös näitä tulkitaan.
Jotta viestinvaihto onnistuisi, lähettäjän ja vastaanottajan on sovittava sanastosta. Sana hedge voi tarkoittaa asiayhteydestä riippuen aivan eri asioita. Biologiassa pensasaita on rivi pensaita tai puita, jotka muodostavat esteen tai rajan. Rahoituksessa suojaus on sijoitus, joka tehdään toisen sijoituksen riskin vähentämiseksi. Kielitieteessä suojaus on sana tai sanajoukko, joka vähentää muiden sanojen merkitystä. Ilman tietoa on siis hyvin vaikea tietää, mitä suojausta puhuja todella tarkoittaa.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on viestintä?
V: Viestintä on prosessi, jossa tietoa siirretään lähettäjältä vastaanottajalle jonkin välineen avulla.
K: Mitä eri viestimiä voidaan käyttää viestintään?
V: Viestintään voidaan käyttää erilaisia viestimiä, joita ovat visuaalinen viestintä, ääniviestintä, kosketusviestintä, hajuviestintä ja kirjallinen viestintä.
K: Voiko viestintä olla sanatonta?
V: Kyllä, viestintä voi olla sanatonta. Esimerkiksi hymy on sanattoman viestinnän muoto.
K: Viestivätkö vain ihmiset?
V: Ei, eivät vain ihmiset kommunikoi. Myös useimmat muut eläimet kommunikoivat.
K: Mitä on suostuttelu tai propaganda?
V: Vakuuttaminen tai propaganda on viestintää, jolla pyritään muuttamaan jonkun mieltä.
K: Ovatko kaikki viestinnän muodot tietoisia?
V: Ei, kaikki viestinnän muodot eivät ole tietoisia. Esimerkiksi asennon muuttaminen voi olla tiedostamatta tapahtuvaa viestintää.
K: Kuinka usein viestintää tapahtuu?
V: Viestintää tapahtuu koko ajan, jatkuvasti ja jatkuvasti, joko tahallisesti tai tahattomasti.
Etsiä