Telluuridikloridi (TeCl2) – kemiallinen määritelmä ja ominaisuudet

Tutustu telluuridikloridiin (TeCl2): kemiallinen määritelmä, rakenne, hapetusaste +2, fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä käyttötarkoitukset ja turvallisuus.

Telluuri(II)kloridi, joka tunnetaan myös nimellä telluuridikloridi, on kemiallinen yhdiste, jonka kemiallinen kaava on TeCl₂. Se sisältää telluuria hapetusasteessa +2 ja kloridi‑ioneja. Telluuridi‑klooriyhdisteiden joukossa TeCl₂ on vähemmän yleinen ja vähemmän stabiili verrattuna esimerkiksi telluuri(IV)kloridiin (TeCl₄).

Perusominaisuudet

• Kemiallinen kaava: TeCl₂
• Telluurin hapetusaste: +2
• Fysikaalinen muoto: usein kiteinen tai polymeerinen kiinteä aine; väritys voi vaihdella tummanruskeasta punaiseen riippuen epäpuhtauksista ja valmistustavasta.
• Vesiliukoisuus ja hydrolyysi: hydrolysoituu helposti vedessä muodostaen telluurin oksideja ja suolahappoa (HCl), joten se ei ole stabiili kosteusolosuhteissa.
• Stabiilisuus: TeCl₂ voi olla altis disproportaatiolle muodostaen elementaarista telluuria ja TeCl₄ (esimerkiksi 2 TeCl₂ ⇌ Te + TeCl₄).

Rakenne ja kemia

Kiinteässä muodossa TeCl₂ voi esiintyä polymerisina ketjuina tai dimereinä, joissa klooriatomit toimivat sillanrakentajina telluuriatomien välillä. Telluurin elektronipari vaikuttaa yhdisteen muotoon ja johtaa usein vinoon tai hajautuneeseen koordinointiin. TeCl₂ on Lewis‑emäs‑/hapearvoinen ja voi muodostaa komplekseja monien liganttien, kuten fosiinien tai orgaanisten ryhmien, kanssa.

Valmistus

• Yksi tyypillinen reitti on kontrolloitu comproportionaatio eli välisopeuttaminen: elementaarinen telluuri reagoi TeCl₄:n kanssa muodostaen TeCl₂ (Te + TeCl₄ → 2 TeCl₂).
• Toisinaan TeCl₂ voidaan valmistaa vähentämällä TeCl₄:ää sopivalla pelkistimellä. Tarkka menetelmä ja olosuhteet vaikuttavat tuotteeseen ja puhtauteen.

Käyttö ja sovellukset

TeCl₂ ei ole laajasti teollisesti käytetty verrattuna korkeampien hapetusasteiden telluuriyhdisteisiin. Sitä käytetään pääasiassa tutkimuksessa ja orgaanisen sekä epäorgaanisen synteesin lähtöaineena, erityisesti orgaanisten telluuriyhdisteiden valmistuksessa sekä kompleksikemian tutkimuksissa.

Terveys, turvallisuus ja säilytys

• TeCl₂ on korrosoiva ja voi vapauttaa HCl:ää kosteudessa. Hengitettynä tai joutuessaan iholle se voi aiheuttaa ärsytystä ja myrkyllisyyttä. Telluuriyhdisteet voivat olla toksisia, joten käsittely vaatii varovaisuutta.
• Käsittele kuivassa inertissä kaasuvälitteessä (esim. typpi tai argon) ja käytä sopivia suojavarusteita: suojalasit, käsineet ja vetokaappi/glovebox.
• Säilytä ilmatiiviisti ja kuivassa paikassa suojassa kosteudelta. Jätteiden hävitys tulee suorittaa paikallisten vaarallisen jätteen määräysten mukaisesti.

Luonne ja analyysi

TeCl₂ voidaan karakterisoida röntgendiffraktiolla (kiderakenne), spektroskopisin menetelmin (esim. massaspektrometria, IR) sekä telluurin sisältävillä NMR‑tekniikoilla (esim. 125Te NMR) tutkimusolosuhteissa. Koska yhdiste hydrolysoituu helposti, analyysit tehdään yleensä anhydriassa ympäristössä.

Lisätietoja telluurista ja sen yhdisteistä löytyy myös kyseisestä elementistä kertovasta artikkelista ja hapetusasteisiin liittyvästä käsitteestä.

Hae kirjaimella