Tallium(I)-karbonaatti, joka tunnetaan myös nimellä tallikarbonaatti, on kemiallinen yhdiste. Sen kemiallinen kaava on Tl2CO3. Siinä on tallium- ja karbonaatti-ioneja. Tallium on hapetusasteeltaan +1.

Ominaisuudet

Tallium(I)-karbonaatti on yleensä valkoinen tai vaaleankirkas kiteinen suola. Sen moolimassa on noin 468,8 g·mol−1 (laskettuna käyttäen talliumin atomimassaa noin 204,38 u). Yhdiste on vesiliukoinen ja reagoi happojen kanssa vapauttaen hiilidioksidia:

Tl2CO3 + 2 HCl → 2 TlCl + H2O + CO2

Lämmön vaikutuksesta monet karbonaatit hajoavat muodostaen oksidin ja vapauttaen CO2; vastaava käyttäytyminen on odotettavissa myös talliumin karbonaatin kohdalla, jolloin muodostuu tallium(I)oksidia (Tl2O) ja hiilidioksidia.

Valmistus ja kemialliset reaktiot

Tallium(I)-karbonaattia voidaan valmistaa laboratorio-olosuhteissa esimerkiksi neutraloimalla tallium(I)hydroksidia hiilihapolla tai reagoimalla vesiliukoista talliumsuolaa (esim. TlCl tai TlNO3) natrium- tai kaliumkarbonaatin kanssa metateesilla, minkä seurauksena muodostuu Tl2CO3 ja vastasuola liuokseen. Yhdiste reagoi happojen kanssa sekä toimii lähtöaineena muiden talliumiyhdisteiden synteesissä.

Käyttö

Tallium(I)-karbonaatin käyttö on rajoitettua johtuen talliumin voimakkaasta myrkyllisyydestä. Sitä käytetään pääasiassa tutkimuksessa ja erikoiskemian synteeseissä lähtöaineena tai välituotteena muiden talliumyhdisteiden valmistuksessa. Kohtalainen tai laaja teollinen käyttö on harvinaista ja harvemmin suositeltavaa turvallisuussyistä.

Turvallisuus ja käsittely

Tallium ja sen yhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä: altistuminen voi aiheuttaa vakavia terveydellisiä vaikutuksia, mukaan lukien hermostollisia oireita ja hiustenlähtöä. Talliumsuolojen kanssa työskenneltäessä on käytettävä asianmukaisia suojatoimia, kuten suojakäsineitä, suojalaseja ja huoneiston ilmanvaihtoa tai työskentelyä vetokaapissa. Vältä hengittämistä ja suoraa kosketusta iholle; aineet eivät kuulu kotitalousjätteeseen, vaan on toimitettava asianmukaiseen vaarallisen jätteen käsittelyyn.

Lisätietoja ja ohjeita aineen turvallisesta käsittelystä saa käyttöturvallisuustiedotteesta (SDS). Koska talliumiyhdisteet voivat olla säädeltyjä, niiden hankkiminen ja käyttö voi vaatia erityislupia tai ilmoituksia.