Sherlock Holmesin älykkäämpi veli (1975) – Gene Wilderin mysteerikomedia
Gene Wilderin tähdittämä 1975 mysteerikomedia "Sherlock Holmesin älykkäämpi veli" — hulvatonta huumoria, kekseliäs rikosmysteeri ja tähtikaarti Madeline Kahnista Marty Feldmaniin.
Sherlock Holmesin älykkäämmän veljen seikkailu on yhdysvaltalais-brittiläinen mysteerikomedia vuodelta 1975 ohjaus Gene Wilder (ohjaus ja pääosissa), pääosissa Madeline Kahn, Marty Feldman, Dom DeLuise, Roy Kinnear, Mel Brooks. Sitä levitti 20th Century Fox.
Lyhyt kuvaus ja teema
Elokuvan lähtökohta on humoristinen pastissi Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -tarinoista: päähenkilö on legendaarisen etsivän nuorempi, vähän varjostettu veli, joka pyrkii tekemään itselleen nimeä ja osoittamaan olevansa yhtä terävä kuin kuuluisa sukulaisensa. Komediallinen ote yhdistää mysteerielementtejä, fyysistä huumoria ja sanaleikkejä, ja elokuva leikittelee viktoriaanisen rikoskirjallisuuden kliseillä.
Näyttelijät ja roolit
- Gene Wilder – ohjaaja ja pääroolissa (älykkäämpi veli)
- Madeline Kahn – tärkeä sivurooli; Kahn tunnetaan kyvystään yhdistää komiikkaa ja draamaa
- Marty Feldman – komediallinen tukirooli, tunnettu ilmeikkäästä ilmeestään ja fyysisestä humoristisuudestaan
- Dom DeLuise ja Roy Kinnear – tukirooleissa, jotka tuovat elokuvaan lisäulottuvuuksia ja huumoria
- Mel Brooks — mainitaan elokuvan yhteydessä (linkki alkuperäisessä muodossa säilytetty)
Tuotanto ja ohjaus
Tämä elokuva oli Gene Wilderin ensimmäisiä ohjaustöitä, ja se kantaa hänen omaleimaista komediataitoaan: nopeita sanailuja, läpitunkevaa älykkyyttä ja lämminhenkistä parodiaa. Tuotannossa hyödynnettiin sekä amerikkalaista että brittiläistä näyttelijäkaartia, mikä vaikutti elokuvan tyyliin ja huumorin sävyihin. Lavastus ja puvustus ammentavat viktoriaaniskaudesta, mutta koominen sävy pitää kerronnan nykyaikaisena ja tajuttavan leikittelevänä.
Vastaanotto ja merkitys
Ensijulkaisu sai vaihtelevia arvosteluja: osa kriitikoista arvosti Wilderin persoonallista huumoria ja näyttelijätyötä, kun taas toiset pitivät elokuvaa epätasaisena verrattuna esimerkiksi intohimolla tehtyihin parodioihin. Ajan myötä elokuva on saavuttanut kannattajakunnan ja osin kulttimaineen, erityisesti fanien keskuudessa, jotka arvostavat Wilderin ja hänen yhteistyökumppaneidensa komediallista tyyliä.
Julkaisu ja levitys
Elokuvan levittäjänä toimi kansainvälisesti tunnettu teatterilevittäjä 20th Century Fox, mikä auttoi sen laajempaan levitykseen sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Julkaisun jälkeen elokuva on ollut saatavilla useissa formaateissa, mukaan lukien DVD- ja suoratoistojulkaisut, joiden kautta uusia katsojasukupolvia on löytänyt sen.
Musiikki ja tekninen toteutus
Elokuvan äänimaailma ja musiikki tukevat komediallista rytmiä: sävellykset ja äänimaailma korostavat kohtauksien koomisia huippukohtia sekä luovat viktoriaanisen ilmapiirin. Kuvaus ja montaasityö palvelevat vahvasti visuaalista slapstick-huumoria sekä dialogin kerrontaa.
Perintö ja kiinnostavuus nykypäivänä
Vaikka elokuva ei välttämättä ole jokaisen komedian ystävän ykkösvalinta, se on tärkeä osa Gene Wilderin uraa ja 1970-luvun komediagenren kehitystä. Se tarjoaa kiinnostavan esimerkin siitä, miten klassista kirjallisuutta voidaan tulkita ja nauraa sen kustannuksella kuitenkin kunnioittaen lähdeaineiston tunnelmaa. Elokuva kiinnostaa erityisesti niille, jotka arvostavat älykästä sanaleikkiä, fyysistä komiikkaa ja 1970-luvun elokuvakerronnan viehätystä.
Lisätietoja
Jos haluat laajemman juoniyhteenvetelyn, tietoja yksittäisistä rooleista tai tiedot tuotantotiimistä ja julkaisuajoista, voin laajentaa artikkelia edelleen tarpeidesi mukaan.
Etsiä