Meksikon osavaltiot ja Mexico City — liittovaltion rakenne selitetty
Tutustu Meksikon 31 osavaltioon ja Mexico Cityyn: selkeä opas liittovaltion rakenteeseen, itsehallintoon ja perustuslaillisiin eroihin.
Meksikon yhdysvallat (espanjaksi Estados Unidos Mexicanos) on liittotasavalta, joka muodostuu 32 liittovaltion yksiköstä (espanjaksi entidades federativas): 31 osavaltiota ja Mexico City, joka nykyisin toimii yhtä lailla liittovaltion yksikkönä ja maan pääkaupunkina. Virallisesti Meksikon liittovaltio perustuu vuoden 1917 perustuslain periaatteisiin, mutta liittovaltion rakenne on muuttunut käytännössä ja oikeudellisesti etenkin 2000-luvulla.
Liittovaltion rakenne ja valta jako
Vuoden 1917 perustuslain mukaan liittovaltion osavaltiot ovat vapaita ja suvereeneja. Kullakin osavaltiolla on oma perustuslaki, oma lainsäädäntöelin ja hallinto. Samalla perustuslaki määrittää valtion ja liittovaltion tehtävänjaon: liittovaltiolla on vastuulla esimerkiksi ulkopolitiikka, puolustus, kansallinen talousjärjestelmä ja setelirahan liikkeeseenlasku, kun taas suuret osan paikallisista tehtävistä hoituvat osavaltioiden ja kuntien tasolla.
Osavaltiot, kongressit ja paikallishallinto
Kullakin osavaltiolla on oma hallinto: valtionpäämies on yleensä kuuden vuoden kaudelle valittu kuvernööri, ja osavaltioissa on usein kongressi (yleensä yksikamarinen). Osavaltiot ylläpitävät myös omaa tuomioistuinlaitostaan ja muita julkisia palveluja, kuten koulutusta ja paikallista turvallisuutta. Paikallishallinto toimii pääosin kuntatasolla: Meksikossa on noin 2 457 kuntaa (municipios) (tilanne ruodittavissa viimeisimpien tilastojen mukaan), jotka hoitavat arkisia palveluja — vesihuoltoa, jätehuoltoa, paikallistietä ja muita peruspalveluita.
Kansallisessa edustuksessa osavaltioilla on edustajia liittovaltion tasolla: osavaltiot lähettävät edustajia sekä ylempään että alempaan kamariseen liittokongressiin, ja liittovaltion lait ja päätökset vaikuttavat laajasti koko maan politiikkaan.
Mexico City — pääkaupunki ja erityisasema
Liittovaltion alue, joka tunnettiin aiemmin nimellä Distrito Federal (liittopiiri), on muuttunut merkittävästi. Vuonna 2016 perustuslakiin tehtiin muutos, joka antoi Mexico Citylle (espanjaksi Ciudad de México) laajemman itsehallinnon ja uuden oikeudellisen aseman. Sen jälkeen Mexico Cityllä on oma perustuslaillinen asema ja se toimii yhtenä 32 liittovaltion yksiköstä, mutta sillä on silti erityispiirteitä verrattuna tavallisiin osavaltioihin.
Mexico Cityllä on oma lainsäädäntöelin ja valtion viranomaisten sijaan paikallinen hallinto, jota johtaa yleensä valittu Jefe de Gobierno (hallinnon johtaja tai pormestari). Hallinnollisesti kaupunki on jaettu pienempiin alueisiin, joita kutsutaan nykyisin alcaldías (aiemmin delegaciones), ja näillä alueilla on omat paikalliset toimielimensä.
Käytännön vaikutukset ja paikallinen itsehallinto
Periaatteessa osavaltiot ovat suvereenimpia kuin liittovaltion alueet, mutta käytännössä liittovaltion laki ja taloudelliset mekanismit rajaavat paikallista päätösvaltaa. Esimerkiksi monet suuret julkiset hankkeet, infrastruktuuriprojektit ja rahoitusjärjestelyt edellyttävät liittovaltion osallistumista tai hyväksyntää. Toisaalta uudistusten myötä erityisesti Mexico City on saanut enemmän valtaa päättää omista asioistaan ja säätää paikallisia lakeja omien tarpeidensa mukaan.
Yhteenvetona: Meksikon liittovaltiolla on 32 liittovaltion yksikköä, joita hallitaan yhdistelmänä kansallisesta säätelystä ja paikallisesta itsehallinnosta. Osavaltioilla on laaja oikeudellinen autonomia omine perustuslakeineen ja hallintorakenteineen, kun taas Mexico Cityllä on oma erityisasemansa ja laaja paikallinen itsehallinto pääkaupunkialueena.
Meksikon divisioonat
Liittovaltion alue
| Yksikkö | Virallinen nimi | Lippu | Alue | Väestö (2010) | Perustamispäivä |
| Ciudad de México | Distrito Federal |
| 1,485 km2 | 08,720,916 |
|
Valtiot
| Meksikon osavaltiot | ||||||||
| Valtio | Virallinen nimi Estado Libre y Soberano de: | Lippu | Pääoma | Suurin kaupunki | Alue | Väestö (2010) |
|
|
| Aguascalientes | Aguascalientes |
| Aguascalientes | Aguascalientes | ,618 km2 (2,169 sq mi) | ,184,996 |
|
|
| Baja California | Baja California |
| Mexicali | Tijuana | ,446 km2 (27,585 sq mi) | ,155,070 |
|
|
| Baja California Sur | Baja California Sur |
| La Paz | La Paz | ,922 km2 (28,541 sq mi) | ,026 |
|
|
| Campeche | Campeche |
| San Francisco de Campeche | San Francisco de Campeche | ,924 km2 (22,365 sq mi) | ,441 |
|
|
| Chiapas |
| Tuxtla Gutiérrez | Tuxtla Gutiérrez | ,289 km2 (28,297 sq mi) | ,796,580 | 1919 |
| |
| Chihuahua | Chihuahua |
| Chihuahua | Ciudad Juárez | ,455 km2 (95,543 sq mi) | ,406,465 |
|
|
| Coahuila14 | Coahuila de Zaragoza |
| Saltillo | Torreón | ,563 km2 (58,519 sq mi) | ,748,391 |
|
|
| Colima | Colima |
| Colima | Manzanillo | ,625 km2 (2,172 sq mi) | 650,555 |
|
|
| Durango | Durango |
| Victoria de Durango | Victoria de Durango | ,451 km2 (47,665 sq mi) | ,632,934 |
|
|
| Guanajuato | Guanajuato |
| Guanajuato | León | ,608 km2 (11,818 sq mi) | ,486,372 |
|
|
| Guerrero | Guerrero |
| Chilpancingo | Acapulco de Juárez | ,621 km2 (24,564 sq mi) | ,388,768 |
|
|
| Hidalgo | Hidalgo |
| Pachuca de Soto | Pachuca de Soto | ,846 km2 (8,049 sq mi) | ,665,018 |
|
|
| Jalisco | Jalisco |
| Guadalajara | Guadalajara | ,599 km2 (30,347 sq mi) | ,350,682 |
|
|
| México | México |
| Toluca de Lerdo | Ecatepec de Morelos | ,357 km2 (8,632 sq mi) | ,175,862 |
|
|
| Michoacán | Michoacán de Ocampo |
| Morelia | Morelia | ,643 km2 (22,642 sq mi) | ,351,037 |
|
|
| Morelos | Morelos |
| Cuernavaca | Cuernavaca | ,893 km2 (1,889 sq mi) | ,777,227 |
|
|
| Nayarit | Nayarit |
| Tepic | Tepic | ,815 km2 (10,739 sq mi) | ,084,979 |
|
|
| Nuevo León 4 | Nuevo León |
| Monterrey | Monterrey | ,220 km2 (24,800 sq mi) | ,653,458 |
|
|
| Oaxaca |
| Oaxaca de Juárez | Oaxaca de Juárez | ,793 km2 (36,214 sq mi) | ,801,962 |
|
| |
| Puebla | Puebla |
| Puebla de Zaragoza | Puebla de Zaragoza | ,290 km2 (13,240 sq mi) | ,779,829 |
|
|
| Querétaro | Querétaro |
| Santiago de Querétaro | Santiago de Querétaro | ,684 km2 (4,511 sq mi) | ,827,937 |
|
|
| Quintana Roo | Quintana Roo |
| Chetumal | Cancún | ,361 km2 (16,356 sq mi) | ,325,578 |
|
|
| San Luis Potosí | San Luis Potosí |
| San Luis Potosí | San Luis Potosí | ,983 km2 (23,546 sq mi) | ,585,518 |
|
|
| Sinaloa | Sinaloa |
| ,377 km2 (22,153 sq mi) | ,767,761 | 2020 |
| ||
| Sonora 2 | Sonora |
| Hermosillo | Hermosillo | ,503 km2 (69,306 sq mi) | ,662,480 |
|
|
| Tabasco 5 | Tabasco |
| Villahermosa | Villahermosa | ,738 km2 (9,551 sq mi) | ,238,603 |
|
|
| Tamaulipas 4 | Tamaulipas |
| Ciudad Victoria | Reynosa | ,175 km2 (30,956 sq mi) | ,268,554 |
|
|
| Tlaxcala | Tlaxcala |
| Tlaxcala de Xicoténcatl | Vicente Guerrero | ,991 km2 (1,541 sq mi) | ,169,936 |
|
|
| Veracruz | Veracruz de |
| Xalapa | Veracruz | ,820 km2 (27,730 sq mi) | ,643,194 |
|
|
| Jukatan 3 | Jukatan |
| Mérida | Mérida | ,612 km2 (15,294 sq mi) | ,955,577 |
|
|
| Zacatecas | Zacatecas |
| Zacatecas | Zacatecas | ,539 km2 (29,166 sq mi) | ,490,668 | 1010 |
|
Huomautuksia:
- Liittyi liittovaltioon nimellä Coahuila y Texas.
- Liittyi liittovaltioon nimellä Estado de Occidente, joka tunnustettiin myös nimellä Sonora y Sinaloa.
- Liittyi liittovaltioon nimellä República Federada de Yucatán (suomeksi: Jukatanin liittotasavalta), jonka muodostivat nykyiset Jukatanin, Campechen ja Quintana Roon osavaltiot. Itsenäistyi vuonna 1841 muodostaen Yucatánin toisen tasavallan ja liittyi lopullisesti uudelleen vuonna 1848.
- Nuevo Leónin, Tamaulipasin ja Coahuilan osavaltiot itsenäistyivät de facto vuonna 1840 ja muodostivat Río Granden tasavallan (República del Río Grande), joka ei koskaan vahvistanut itsenäisyyttään, koska itsenäiset joukot hävisivät keskusvallalle.
- Tabascon osavaltio erosi Meksikosta kahdesti, ensimmäisen kerran 13. helmikuuta 1841, ja liittyi uudelleen 2. joulukuuta 1842. Toinen kerta oli 9. marraskuuta 1846 ja 8. joulukuuta 1846 välisenä aikana.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Hallinnollinen osasto
- Luettelo Latinalaisen Amerikan valtiotasoa alemmista yksiköistä HDI:n mukaan luokiteltuna
- Luettelo Meksikon osavaltioiden demonyymeistä
- Luettelo Meksikon osavaltioiden kuvernööreistä
- Luettelo Meksikon osavaltioista alueittain
- Luettelo Meksikon osavaltioista HDI:n mukaan
- Luettelo Meksikon osavaltioista asukasluvun mukaan
- Meksikon osavaltion nimien etymologiat
- Meksikon osavaltioiden järjestysluettelo
- Meksikon osavaltioiden hallitukset
- Meksikon alueellinen kehitys
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuinka monta liittovaltion yksikköä muodostaa Meksikon yhdysvallat?
V: Meksikon yhdistyneet osavaltiot koostuu 32 liittovaltioyksiköstä (31 osavaltiota ja 1 liittopiiri).
K: Mikä autonomia liittopiirillä on?
V: Liittopiirillä on rajoitettu itsehallinto, ja sillä on paikallinen kongressi ja hallitus.
Etsiä
