Uecker-Randow on entinen alue Mecklenburg-Vorpommernin itäosassa Saksassa.
Piiri muodostettiin 12. kesäkuuta 1994 yhdistämällä Pasewalkin ja Ueckermünden vanhat piirit sekä osa Strasburgin piiristä. Alue yhdistettiin 4. syyskuuta 2011 Vorpommern-Greifswaldiin.
Lyhyt kuvaus
Uecker-Randow oli pääosin maaseutuvaltainen piiri, jonka nimi viittaa alueen tärkeimpiin vesistöihin: Uecker- ja Randow-jokiin. Piiri rajoittui itään Puolan länsiosaan, ja sen maisema koostui pelloista, metsistä, joenvarsilaaksoista ja pienistä järvialueista.
Historia
Piirin muodostaminen 1994 oli osa laajempaa hallinnollista uudelleenjärjestelyä Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa. Uecker-Randowin itsenäinen piiri lakkautettiin vuoden 2011 aluevaalitason uudistuksessa, jolloin sen alue yhdistettiin laajempaan Vorpommern-Greifswaldin piiriin.
Hallinto ja keskukset
Uecker-Randowin hallinnollinen keskus oli Pasewalk. Alueeseen kuului sekä pieniä kaupunkeja että monia maaseutukuntia ja kuntayhtymiä (Ämter). Keskeisiä taajamia olivat muun muassa Pasewalk, Ueckermünde ja Torgelow, jotka toimivat paikallisen palvelu- ja hallintotoiminnan keskuksina.
Talous ja infrastruktuuri
Alueen talous perustui pääasiassa maatalouteen, metsätalouteen ja paikallisiin palveluihin. Alueella toimi myös pieniä teollisuus- ja käsityöyrityksiä. Liikenneyhteydet yhdistivät seudun lähimpiin kaupunkikeskuksiin, ja raja-asemat sekä yhteydet Puolan suuntaan olivat tärkeitä rajat ylittävälle yhteistyölle ja kaupalle.
Luonto ja matkailu
Luonnonviettäjille Uecker-Randow tarjosi rauhallisia jokilaaksoja, lintupaikkoja ja metsäalueita. Alue soveltui patikointiin, pyöräilyyn ja luonnon tarkkailuun. Historialliset pikkukaupungit ja paikalliset tapahtumat lisäsivät alueen matkailullista kiinnostavuutta.
Jälkeen 2011
Vuoden 2011 alueuudistuksen jälkeen Uecker-Randowin alue kuuluu osana suurempaa Vorpommern-Greifswaldin piiriä. Uudistuksen tavoitteena oli tehostaa hallintoa ja palveluiden järjestämistä laajemmassa mittakaavassa, mutta paikallinen identiteetti ja entisten kuntien yhteisöt säilyttivät paikallisen merkityksensä.
