Yleishyödylliset pylväät: lennätin-, puhelin- ja sähköpylväät
Tutustu yleishyödyllisiin pylväisiin: lennätin-, puhelin- ja sähköpylväiden historia, materiaalit (puu, teräs, betoni, komposiitit) sekä asennus- ja käyttötavat.
Yleishyödyllinen pylväs (tunnetaan myös nimillä lennätinpylväs, puhelinpylväs tai sähköpylväs) on pystyrakenne, johon sijoitetaan tele- ja / tai sähköverkon laitteita ja johtoja. Tällaiset pylväät kantavat esimerkiksi puhelin- ja datakaapeleita, lennätin- tai telegraphilankoja, jakelu- ja pienjännitejohtoja sekä joskus muuntajia, katuvalaistusta tai muita laitteita. Usein sama pylväs voi jakaa sekä sähkö- että tietoliikennelinjat.
Käyttötarkoitus ja rakenne
Yleishyödyllinen pylväs koostuu yleensä pylväsrunko-osasta ja siihen kiinnitetyistä poikkipalkkeista (crossarms), eristimistä, kiinniketyyppiä vastaavista laitteista sekä tarvittaessa maadoituksesta ja jännitteiden eristämiseen tarkoitetuista osista. Joissakin korjausrakenteissa käytetään myös ankkurointiköysiä eli vaijereita (guy-wires) lisäämään vakautta.
- Tele- ja tietoliikennekaapelit sekä valokuitu kulkevat usein pylväsreiteillä.
- Sähkölinjat voivat olla jakelu- tai pienjänniteverkkoa; kantaverkon voimajohdot sen sijaan rakennetaan yleensä korkeampien pylväiden tai johto- ja tornirakenteiden avulla.
- Pylvässä voi olla erillisiä osia valaisimille, muuntajille tai mittalaitteille.
Historia
Lennätinpylväät yleistyivät 1800-luvun puolivälissä teletoiminnan laajentuessa. Aluksi käytössä oli usein vain yksi johto, mutta kaupunkialueiden verkot monimutkaistuivat nopeasti ja pylväissä alkoi olla useita johtoja rinnakkain. Televerkkojen kehittyessä ja sähköistämisen myötä pylväiden käyttö levisi ja niiden rakenne monipuolistui.
Materiaalit
Yleishyödylliset pylväät ovat tyypillisesti puisia, mutta eri maissa ja sovelluksissa käytetään myös muita materiaaleja. Tavallisimmat vaihtoehdot ovat:
- Puu — yleinen erityisesti jakeluverkoissa; puupylväät käsitellään usein säilyvyyden parantamiseksi (esim. kyllästäminen).
- Teräs — käytetään kun tarvitaan suurempaa lujuutta tai pidempää jännettä.
- Betoni — kestävä ja palamaton vaihtoehto, jota käytetään mm. korvaamaan puurakenteita kaupungeissa ja kosteissa ympäristöissä.
- Komposiitit, kuten lasikuitu — kevyitä ja korroosionkestäviä vaihtoehtoja yhä useammassa kohteessa.
Materiaalivalintaan vaikuttavat muun muassa kustannukset, ympäristöolosuhteet, mekaaniset kuormat (esim. jää- ja tuulikuorma) sekä huoltotarve.
Turvallisuus ja huolto
- Pylväiden turvallisuus perustuu oikeisiin etäisyyksiin, eristämiseen ja maadoitukseen. Sähkö- ja tietoliikennejohtojen erottelu ja asianmukaiset eristimet estävät oikosulkuja ja vaaratilanteita.
- Routa-, tuuli- ja jääkuormat voivat vaurioittaa pylväitä; näiden vastapainoksi suoritetaan säännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitotoimia.
- Kasvillisuuden hallinta pylväiden läheisyydessä (puunkaato, pensaikon raivaus) on tärkeää oikosulkujen ja häiriöiden ehkäisemiseksi.
- Työtä pylväillä tekeville on oltava asianmukaiset turvavarusteet ja koulutus. Joissain maissa, esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa, pylväissä on vakiokuvioittain pylvääseen sijoitettuja kiinnikkeitä, jotka toimivat käsien ja jalkojen pitiminä pylvään päällä olevien laitteiden tai yhteyksien parissa työskenteleville.
Ympäristövaikutukset ja kaupunkikuva
Pylväät vaikuttavat kaupunkikuvaan ja maisemaan. Monissa kaupungeissa keskustellaan avojohtojen ja pylväiden visuaalisesta vaikutuksesta sekä päätöksistä johtojen viemisestä maahan (maakaapelointi) tai säilyttämisestä ilmassa kustannussyistä. Maakaapelointi pienentää sääherkkyyttä ja parantaa kaupunkikuvallista ulkonäköä, mutta on usein kalliimpaa ja huoltotoimenpiteet voivat olla erilaisia.
Alueelliset nimitykset ja käytäntöjä
Joissakin maissa on paikallisia nimityksiä pylväille. Esimerkiksi Kanadassa pylväitä kutsutaan usein hydro-pylväiksi, koska monissa sähköyhtiöiden nimissä esiintyy sana "Hydro". Joissain muissa maissa käytetään nimityksiä kuten "utility pole", "telegraph pole" tai paikallisia variaatioita.
Yhteenveto
Yleishyödylliset pylväät ovat tärkeä osa sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuria. Ne voivat olla valmistettu eri materiaaleista ja kantaa monenlaisia laitteita ja johtoja. Pylväiden suunnittelu, materiaali- ja sijaintivalinnat sekä kunnossapito vaikuttavat käyttövarmuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöön. Viime vuosina keskustelu pylväiden näkyvyydestä, maakaapeloinnista ja kestävämmistä materiaaleista on lisääntynyt osana verkkojen modernisointia.
Puhelin-, sähkö- ja kaapelitelevisiolaitteita kuljettava pylväs. Kaksi paria kenkiä roikkuu johdoissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on yleishyödyllinen pylväs?
V: Yleishyödyllinen pylväs on pylväs tai pylväs, johon puhelinverkon laitteet on sijoitettu.
K: Mitä muita nimiä on yleishyödylliselle pylväälle?
V: Joitakin muita nimiä hyötypylväälle ovat esimerkiksi lennätinpylväs, puhelinpylväs, sähköpylväs tai lennätinpylväs.
K: Milloin lennätinpylväät yleistyivät?
V: Lennätinpylväät yleistyivät 1800-luvun puolivälissä.
Kysymys: Mistä materiaaleista sähkölaitoksen pylväät yleensä valmistetaan?
V: Yleishyödylliset pylväät ovat tavallisesti puisia, mutta ne vaihtelevat suuresti eri maiden välillä. Muita yleisiä pylväsmateriaaleja ovat teräs ja betoni, ja yhä useammin käytetään myös komposiittimateriaaleja (lasikuitua).
K: Asennetaanko sähkö- ja tietoliikennelinjat yleensä samaan pylvääseen?
V: Kyllä, usein pylväässä on sekä sähkö- että viestintäjohtoja.
K: Mihin joissakin pylväissä olevia kiinnityssarjoja käytetään?
V: Joissakin maissa pylväissä on vakiomuotoisia kiinnikkeitä, jotka on sijoitettu pylväässä ylöspäin ja jotka toimivat käsi- ja jalkatukena niille, jotka työskentelevät pylvään päällä olevien laitteiden tai yhteyksien parissa.
K: Millä nimellä yleishyödyllisiä pylväitä kutsutaan Kanadassa ja miksi?
V: Kanadassa pylväistä käytetään yleisesti nimitystä hydro-pylväät, koska sähköyhtiöiden nimessä on yleisesti "Hydro".
Etsiä