William Blake | Englantilainen runoilija, visionääri, taidemaalari ja taidegrafiikan tekijä

William Blake (28. marraskuuta 1757 - 12. elokuuta 1827) oli englantilainen runoilija, visionääri, taidemaalari ja taidegrafiikan tekijä. Hän syntyi ja kuoli Lontoossa.

Elinaikanaan häntä ei tunnettu kovin hyvin. Nykyään Blaken työtä pidetään tärkeänä sekä runouden että kuvataiteen historiassa. Blaken ensimmäinen runokokoelma Poetical Sketches painettiin noin vuonna 1783. Hänen tunnetuimman runonsa "And did those feet in ancient time" (Ja tekivät nuo jalat muinaisina aikoina) sävelsi yli 100 vuotta myöhemmin Hubert Parry. Virsi on nimeltään "Jerusalem".

Blake äänestettiin 38. sijalle BBC:n vuonna 2002 järjestämässä 100 suurinta brittiä -äänestyksessä.

Kirjoja Blakesta

Peter Abbs (heinäkuu 2014). "William Blake ja luovan minän takominen". The London Magazine: 49-62.
Peter Ackroyd (1995). Blake. Sinclair-Stevenson. ISBN 1-85619-278-4.
Donald Ault (1974). Visionaarinen fysiikka: Blaken vastaus Newtonille. University of Chicago. ISBN 0-226-03225-6.
--- (1987). Narrative Unbound: William Blaken teoksen The Four Zoas (Neljä eläintarhaa) uudelleentarkastelu. Station Hill Press. ISBN 1-886449-75-9.
Stephen C. Behrendt (1992). William Blaken lukeminen. Lontoo: Macmillan Press. ISBN 0-312-06835-2 .
G.E. Bentley (2001). Muukalainen paratiisista: A Biography of William Blake. Yale University Press. ISBN 0-300-08939-2.
--- (2006). Blake Records. Toinen painos. Yale University Press. ISBN 0-300-09685-2.
--- (1977). Blake Books. Clarendon Press. ISBN 0-19-818151-5.
--- (1995). Blake Books Supplement. Clarendon Press.
Harold Bloom (1963). Blaken maailmanloppu. Doubleday.
Jacob Bronowski (1972). William Blake ja vallankumouksen aika. Routledge & K. Paul. ISBN 0-7100-7277-5 (kovakantinen), ISBN 0-7100-7278-3 (painettu).
--- (1944). William Blake, 1757-1827. Mies ilman naamiota. Secker and Warburg, Lontoo. Uusintapainokset: Penguin 1954; Haskell House 1967.
Helen P. Bruder (1997). William Blake ja Albionin tyttäret. Basingstoke: Macmillan Press ja New York: St. Martin's Press. ISBN 0-333-64036-5.
G. K. Chesterton, William Blake. Duckworth, Lontoo, n.d. [1910]. Uusintapainos: House of Stratus, Cornwall, 2008. ISBN 0-7551-0032-8.
Steve Clark ja David Worrall, toim. (2006). Blake, Nation and Empire. Basingstoke: Macmillan Press ja New York: St. Martin's Press.
Tristanne J. Connolly (2002). William Blake ja keho. New York: Palgrave Macmillan.
S. Foster Damon (1979). Blake-sanakirja. Tarkistettu painos. Uuden Englannin yliopisto. ISBN 0-87451-436-3.
Michael Davis (1977) William Blake. Uudenlainen ihminen. Kalifornian yliopisto, Berkeley.
Morris Eaves (1992). Vastataiteen salaliitto: Art and Industry in the Age of Blake. Cornell University Press. ISBN 0-8014-2489-5.
David V. Erdman (1977). Blake: Blake: Prophet Against Empire: A Poet's Interpretation of the History of His Own Times. Princeton University Press. ISBN 0-486-26719-9.
--- (1988). William Blaken täydellinen runous ja proosa. Anchor. ISBN 0-385-15213-2.
R. N. Essick (1980). William Blake: Blake: Printmaker. Princeton University Press. ISBN 0-691-03954-2.
--- (1989). William Blake ja Aatamin kieli. Clarendon Press. ISBN 0-19-812985-8.
R. N. Essick & D. Pearce, toim. (1978). Blake aikanaan. Indiana University Press.
Michael Ferber, William Blaken sosiaalinen näkemys. Princeton University Press, Princeton, 1985.
Irving Fiske (1951). Bernard Shaw'n velka William Blakelle. Lontoo: Shaw Society [19-sivuinen pamfletti].
Northrop Frye (1947). Pelottava symmetria. Princeton University Press. ISBN 0-691-06165-3.
--- ed. (1966). Blake. Kriittisten esseiden kokoelma. Prentice-Hall.
Alexander Gilchrist, Life and Works of William Blake, (2. painos, Lontoo 1880). Cambridge University Pressin uudelleenjulkaisu, 2009. ISBN 978-1-108-01369-7.
Jean H. Hagstrom, William Blake. Runoilija ja maalari. Johdatus valaistuun säkeistöön, University of Chicago, 1964.
Hoeveler, Diane Long (1979). "Blaken eroottinen maailmanloppu: The Androgynous Ideal in "Jerusalem"" (PDF). Essays in Literature. Western Illinois University. 6 (1): 29-41. Haettu 31. tammikuuta 2013. Androgyyniksi tuleminen, kummallekin sukupuolelle ominaisten vikojen voittaminen, nousee esiin kaikkien Blaken hahmojen keskeisenä haasteena.
James King (1991). William Blake: Blake: His Life. St. Martin's Press. ISBN 0-312-07572-3.
Saree Makdisi (2003). William Blake ja 1790-luvun mahdoton historia. University of Chicago Press.
Benjamin Heath Malkin (1806). A Father's Memoirs of his Child (Isän muistelmat lapsestaan) Longsmans, Hurst, Rees ja Orme, Paternoster Row, Lontoo. {See : : Arthur Symons, William Blake (1907, 1970), 307-329.}
Peter Marshall (1988). William Blake: Blake: Visionäärinen anarkisti. Freedom Press. ISBN 0-900384-77-8
Emma Mason, "Elihu's Spiritual Sensation: William Blaken kuvitukset Jobin kirjaan", teoksessa Michael Lieb, Emma Mason ja Jonathan Roberts (toim.), The Oxford Handbook of the Reception History of the Bible (Oxford, OUP, 2011), 460-475.
W. J. T. Mitchell (1978). Blaken komposiittitaide: A Study of the Illuminated Poetry. Yale University Press. ISBN 0-691-01402-7.
Joseph Natoli (1982, 2016) Twentieth-Century Blake Criticism: Northrop Fryesta nykypäivään. New York: Routledge. ISBN 978-1-1389-3914-1.
Victor N. Paananen (1996). William Blake. New York: Twayne Publishers. ISBN 0-8057-7053-4.
Laura Quinney (2010). William Blake itsestä ja sielusta. Harvard University Press. ISBN 978-0-674-03524-9.
Kathleen Raine (1970). William Blake. Oxfordin yliopisto.
George Anthony Rosso Jr. (1993). Blaken profeetallinen työpaja: A Study of The Four Zoas. Associated University Presses. ISBN 0-8387-5240-3.
Gholam Reza Sabri-Tabrizi (1973). William Blaken "taivas" ja "helvetti". New York: International Publishers.
Mark Schorer (1946). William Blake: Blake: The Politics of Vision. New York: H. Holt and Co.
Basil de Sélincourt (1909). William Blake. Lontoo: Duckworth ja co.
June Singer, Epäpyhä Raamattu: Blake, Jung, and the Collective Unconscious (New York: Putnam 1970). Uudelleen painettu nimellä: Blake, Jung, and the Collective Unconscious (Nicolas-Hays 1986).
Sheila A. Spector (2001). Wonders Divine: The Development of Blake's Kabbalistic Myth. Bucknell Univ. Pr. ISBN 978-0838754689.
Algernon Charles Swinburne, William Blake: Blake: A Critical Essay. John Camden Hotten, Piccadilly, Lontoo, 2. painos, 1868.
Arthur Symons, William Blake. A. Constable, Lontoo 1907. Uusintapainos: Cooper Square, New York 1970. {Sisältää aikalaisten dokumentteja Wm. Blakesta, kohdat 249-433.}.
E. P. Thompson (1993). Witness Against the Beast Cambridge: Cambridge University Press ISBN 0-521-22515-9.
Joseph Viscomi (1993). Blake and the Idea of the Book (Princeton University Press). ISBN 0-691-06962-X.
David Weir (2003). Brahma lännessä: William Blake and the Oriental Renaissance (SUNY Press).
Mona Wilson (1927). The Life of William Blake (Lontoo: The Nonesuch Press).
Roger Whitson ja Jason Whittaker (2012). William Blake ja digitaaliset ihmistieteet: Collaboration, Participation, and Social Media (Lontoo: Routledge) ISBN 978-0415-6561-84.
Jason Whittaker (1999). William Blake and the Myths of Britain (Lontoo: Macmillan).
W. B. Yeats (1903). Ideas of Good and Evil (Lontoo ja Dublin: A. H. Bullen). {Kaksi esseetä Blakesta, 168-175, 176-225}.
Vertaileva tutkimus kolmesta William Blaken, Hannah Moren ja Marcus Garveyn kirjoittamasta orjuudenvastaisesta runosta: Jérémie Kroubo Dagnini, GRAAT On-Line, tammikuu 2010.
W. M. Rossetti, toim., Poetical Works of William Blake, (Lontoo, 1874).
A. G. B. Russell (1912). William Blaken kaiverrukset.
Blake, William, William Blaken teokset tavanomaisessa typografiassa, toimittanut G. E. Bentley Jr., 1984. Faksimilepainos, Scholars' : Facsimiles & Reprints, ISBN 978-0-8201-1388-3.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli William Blake?

V: William Blake oli englantilainen runoilija, näkijä, taidemaalari ja taidegrafiikan tekijä, joka eli vuosina 1757-1827.

K: Missä hän syntyi ja kuoli?

V: Hän syntyi ja kuoli Lontoossa.

K: Kuinka tunnettu hän oli elinaikanaan?

V: Elinaikanaan hän ei ollut kovin tunnettu.

K: Mikä on Blaken kuuluisin runo?

V: Hänen kuuluisin runonsa on "Ja tekivät nuo jalat muinaisina aikoina".

K: Kuka sävelsi runon musiikkiin yli 100 vuotta myöhemmin?

V: Hubert Parry sävelsi runon musiikkiin yli 100 vuotta myöhemmin.

K: Mikä on tämän yhteistyön tuloksena syntyneen virren nimi?

V: Tämän yhteistyön tuloksena syntyneen virren nimi on "Jerusalem".

Kysymys: Minä vuonna 100 suurinta brittiä koskevassa kyselyssä William Blake sijoittui 38. suurimmaksi britiksi? V: William Blake sijoittui 38. sijalle BBC:n vuonna 2002 järjestämässä 100 suurinta brittiä koskevassa kyselyssä.