William Blake (28. marraskuuta 1757 - 12. elokuuta 1827) oli englantilainen runoilija, visionääri, taidemaalari ja taidegrafiikan tekijä. Hän syntyi ja kuoli Lontoossa.

Elinaikanaan häntä ei tunnettu kovin hyvin. Nykyään Blaken työtä pidetään tärkeänä sekä runouden että kuvataiteen historiassa. Blaken ensimmäinen runokokoelma Poetical Sketches painettiin noin vuonna 1783. Hänen tunnetuimman runonsa "And did those feet in ancient time" (Ja tekivät nuo jalat muinaisina aikoina) sävelsi yli 100 vuotta myöhemmin Hubert Parry. Virsi on nimeltään "Jerusalem".

Blake äänestettiin 38. sijalle BBC:n vuonna 2002 järjestämässä 100 suurinta brittiä -äänestyksessä.

Varhaiselämä ja koulutus

William Blaken perhe oli keskiluokkaista. Hän aloitti 14-vuotiaana opetuksen kaiverrettujen kivipiirrosten tekijänä (apprentice) James Basirelle, missä hän sai teknisiä taitoja grafiikkaan ja kaiverrukseen. Vuonna 1779 hänet hyväksyttiin lyhyeksi ajaksi Royal Academyyn, mutta Blake oli kriittinen instituution oppimäärille ja säilytti itsenäisen näkemyksensä taiteesta. Myöhemmin hän meni naimisiin Catherine Boucherin kanssa, joka oli merkittävä apu sekä elämän että työskentelyn arjessa: Catherine opiskeli lukemaan ja kirjoittamaan Blaken johdolla ja osallistui usein hänen kirjansa värityksiin ja painamiseen.

Tekniikka ja teokset

Blake kehitti ja käytti ainutlaatuista painotekniikkaa, jota kutsutaan usein nimellä "illuminated printing" – reliefietsauksen ja käsin värityksen yhdistelmää. Tällä tavoin hän pystyi yhdistämään runon ja kuvituksen niin, että teksti ja kuva muodostivat yhtenäisen teoksen. Monet hänen tunnetuimmista teoksistaan julkaistiin tällaisina käsintehtyinä valaistuina painoksina.

Merkittäviä teoksia ovat muun muassa:

  • Songs of Innocence (1789) ja Songs of Experience (1794) – lapsuuden viattomuutta ja aikuisuuden kokemuksia kuvaavat runokokoelmat.
  • The Marriage of Heaven and Hell (noin 1790) – kirjoitus, jossa Blake muotoilee radikaaleja ajatuksia järjen, uskonnon ja moraalin suhteesta ja käyttää kuvallista tekstiä ja kuvitusta.
  • Suuremmat "profeetalliset kirjat" kuten Jerusalem, Milton a Poem ja The Book of Urizen, joissa hän loi oman mytologiansa ja symboliikkansa.

Teemat ja ajattelu

Blaken runous ja kuvataide käsittelevät usein seuraavia teemoja: mielikuvitus, hengellisyys, yksilön vapaus, poliittinen ja uskonnollinen kritiikki sekä dualismi viattomuuden ja kokemuksen välillä. Hänen ilmauksensa ovat usein visionäärisiä: Blake kertoi nähneensä näkyjä ja enkeleitä koko elämänsä ajan, mikä vaikutti sekä hänen runouteensa että taidemaalaustyyliinsä. Hän vastusti mekanistista ja byrokraattista yhteiskuntaa ja arvosti luovuuden vapautta yli institutionaalisten auktoriteettien.

Vastaanotto ja vaikutus

Elinaikanaan Blake oli marginalisoitu hahmo: hänen kantansa ja tyylinsä olivat omaperäisiä ja vaikeasti luokiteltavia, minkä vuoksi laajempi arvostus tuli vasta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun aikana. Hänen vaikutuksensa ulottuu romanttisiin runoilijoihin, myöhempiin modernisteihin ja moniin kuvataiteilijoihin. Myös musiikissa ja populaarikulttuurissa viittauksia Blaken teksteihin ja sävelmiin, kuten Parryn "Jerusalem", käytetään edelleen laajasti.

Aineistot ja säilytys

Monet alkuperäiset Blaken painokset, piirustukset ja kaiverrukset ovat säilyneet kirjastojen ja museoiden kokoelmissa – esimerkiksi British Museumissa, Tate Galleries -kokoelmissa ja muissa instituutioissa eri puolilla maailmaa. Hänen teostensa fyysinen muoto (käsin värityt, yksittäisinä kappaleina tehdyt painokset) tekee niistä paitsi kirjallisia myös visuaalisia taideteoksia, joita tutkitaan sekä runouden että taidehistorian näkökulmista.

Elämän loppu ja perintö

William Blake kuoli Lontoossa 12. elokuuta 1827. Kuolemansa jälkeen hänen työnsä ja ajatuksensa ovat saaneet yhä laajemman tunnustuksen. Nykyään Blakea pidetään edelläkävijänä, joka yhdisti sanojen ja kuvien mahdollisuudet uudella tavalla ja joka haastoi aikansa taide- ja yhteiskuntajärjestelmiä. Hänen teoksensa edelleen innostavat tutkijoita, taiteilijoita ja lukijoita, ja ne ovat olennainen osa sekä englantilaisen runouden että kuvataiteen historiaa.