Sir Charles Hubert Hastings Parry, 1. baronet (syntynyt Bournemouthissa 27. helmikuuta 1848; kuollut Rustingtonissa, lähellä Worthingia, Sussexissa 7. lokakuuta 1918) oli englantilainen säveltäjä. Hänen musiikkinsa vaikutti muihin englantilaisiin säveltäjiin, kuten Elgariin ja Vaughan Williamsiin. Parry kirjoitti paljon musiikkia, mutta hänen ylivoimaisesti tunnetuin teoksensa on laulu Jerusalem. Toinen usein laulettu kappale on hymni I was glad, joka on kirjoitettu Edward VII:n kruunajaisia varten.

Ura ja tuotanto

Hubert Parry oli monipuolinen säveltäjä: hänen tuotantoonsa kuuluu suuria kuoro- ja orkesteriteoksia, sinfonioita, kamarimusiikkia, lauluja sekä hengellisiä sävellyksiä ja hymniversioita. Hän oli keskeinen hahmo niin kutsutussa englannin musiikin herätyksessä (English Musical Renaissance), joka pyrki vahvistamaan kotimaista säveltaidetta 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Parryn choraalityöt ovat säilyttäneet asemansa erityisesti kirkko- ja konserttikäytössä.

Opetus, kirjoitukset ja vaikutus

Parry toimi myös arvostettuna opettajana ja musiikkikirjailijana. Hän vaikutti moniin nuoriin säveltäjiin sekä käytännön opetuksen että julkisen asemansa kautta. Hänen ajatuksensa musiikista ja kansallisesta tyylitajusta innostivat seuraavaa sukupolvea ja auttoivat muokkaamaan brittien musiikillista identiteettiä. Parry julkaisi lisäksi esseitä ja kirjoituksia musiikista, mikä laajensi hänen vaikutustaan myös teoreettisella ja historiallakin tasolla.

Tunnetuimmat teokset ja perintö

Parryn tunnetuin yksittäinen laulu on Jerusalem, joka perustuu William Blaken tekstiin ja on sittemmin noussut yhdeksi kansallisista ja juhlallisista sävelmistä Englannissa. Lisäksi hänen korostetut kuoroantheminsa, kuten aiemmin mainittu I Was Glad, ovat tulleet osaksi kruunajais- ja muita valtakunnallisia juhlaperinteitä. Monet hänen teoksistaan ovat edelleen ohjelmistossa ja niistä on olemassa runsaasti levytyksiä.

Arvostus ja muistaminen

Parry sai elinaikanaan suuren arvostuksen sekä säveltäjänä että opettajana; hänelle myönnettiin arvonimiä ja kunniatehtäviä, ja hänen nimensä on säilynyt brittiläisen musiikkielämän historiassa. Nykyään hänen perintönsä näkyy niin konserttiohjelmistoissa kuin musiikkikasvatuksessa: Parryä pidetään yhtenä tärkeimmistä henkilöistä, jotka auttoivat palauttamaan ja vakiinnuttamaan englantilaisen säveltaiteen asemaa kansainvälisesti.