Vuoden 1138 Aleppon maanjäristys – tapahtumat ja kuolonuhrien kiista
Vuoden 1138 Aleppon maanjäristys: tapahtumat, kuolonuhrien kiista ja lähdearviointi — syvenny historiallisten lähteiden ja nykytutkimuksen ristiriitoihin.
Vuoden 1138 Aleppon maanjäristys tapahtui Aleppon kaupungin lähellä Pohjois-Syyriassa 11. lokakuuta 1138. Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen mukaan se oli historian kolmanneksi kuolettavin maanjäristys, jossa kuoli 230 000 ihmistä. Summa on kuitenkin peräisin tämän maanjäristyksen yhdistelmästä Jaziran tasangolla marraskuussa 1137 ja Azerbaidžanin Ganjassa 30. syyskuuta 1139 tapahtuneiden maanjäristysten kanssa historiallisissa tiedoissa. Ibn Taghribirdi kirjoitti ensimmäisen kerran tästä suuresta kuolleiden määrästä 1400-luvulla.
Tapahtumaympäristö ja tektoniikka
Syyrian pohjoisosa sijaitsee Arabian laatan ja Anatolian laatan lähellä, alueella on useita suurten ja pienten siirrosvyöhykkeiden muodostamia vikoja. Näillä vika-alueilla esiintyvät maanjäristykset olivat ja ovat yleisiä, ja keskiaikaiset kaupungit, kuten Aleppo, sijaitsivat usein lähellä herkkiä rakenteita ja alttiita kallioalueita. Keskiajalla rakennetut talot olivat usein mudbrick- tai kivirakenteisia, mikä teki niistä erityisen herkkiä romahtamisille voimakkaissa maanjäristyksissä.
Kuolonuhrien kiista ja lähteet
- Yhdistelmäilmiö: Useimmat nykyluettelot, jotka mainitsevat 230 000 kuollutta, perustuvat historianlähteiden yhdistelyyn useista lähekkäisistä tapahtumista (mm. 1137, 1138 ja 1139) eikä yksinomaan lokakuun 1138 järistykselle.
- Historiallisten lähteiden ongelmat: Keskiajan kronikat kirjoitettiin usein vuosikymmeniä tai vuosisatoja tapahtumien jälkeen, ja kertomuksia voitiin moninkertaistaa, liioitella tai sekoittaa toisiinsa. Ibn Taghribirdi (1400-luku) on yksi tekijä, joka välitti suuren uhriluvun myöhemmälle perinteelle.
- Nykyajan arvioinnit: Moderni seismologia tunnistaa tapahtuman merkittävyyden, mutta tarkkoja kuolonuhrilukuja ei voida vahvistaa. Monet tutkijat pitävät 230 000 lukuja epäluotettavina, koska ne näyttävät yhdistävän useiden maanjäristysten vaikutuksia laajalla alueella.
Vaikutukset ja seuraukset
Maanjäristys aiheutti laajaa tuhoa rakennuksille ja infrastruktuurille Aleppon ja ympäröivien alueiden kaupungeissa ja kylissä. Seurauksina olivat mm.:
- Rakennusten romahtaminen ja pitkäaikainen asuntopula
- Taloudelliset menetykset viljelyalueilla ja kauppareiteillä
- Sosiaalinen häiriö: pakolaisuudet, ruokapula ja heikentynyt terveydenhuolto
Koska tiedonvälitys keskiajalla oli hidasta ja hajallista, tarkkoja paikallisia selvityksiä tuhoista ja uhrimääristä on vähän. Arkeologinen todistusaineisto voi paikoin osoittaa rakennusten ja asutusten hylkäämistä, mutta laajamittaista ja yksityiskohtaista dokumentaatiota ei ole säilynyt.
Historiallinen lähdeaineisto
Lähteitä tapahtumasta ovat paikalliset ja ulkopuoliset kronikat, jotka usein kertovat tapahtuman laajuudesta, kaupunginosien tuhoutumisesta ja monien ihmisten kuolemasta. Tunnettuja keskiaikaisia kirjoittajia, jotka mainitsevat alueen tuhoja, ovat useat islamilaiset kronikoitsijat ja myös itäisten kirkkojen kronikoitsijat. Kuitenkin tekstit sisältävät ristiriitaisuuksia ja joskus myöhäisiä kommentteja, jotka vaikeuttavat luotettavan kuolonuhriluvun määrittämistä.
Yhteenveto
Vuoden 1138 Aleppon maanjäristys oli merkittävä keskiaikainen luonnonkatastrofi, johon liittyy sekä vakavia tuhoja että pitkäaikaisia seurauksia alueen asukkaille. Kuolonuhrien tarkka määrä on epävarma: perinteinen luku 230 000 perustuu historiankirjoituksessa tehtyyn yhdistelyyn useista lähekkäisistä järistyksistä ja on monien nykytutkijoiden mielestä liioiteltu. Historiallisten lähteiden ja modernin seismologian yhdistäminen antaa kuitenkin kuvan laajasta inhimillisestä ja materiaalisesta katastrofista, jonka vaikutukset tuntuivat pitkään Aleppon seudulla.
Etsiä