Azerbaidžan (Azərbaycan), viralliselta nimeltään Azerbaidžanin tasavalta, on maa Etelä-Kaukasuksen alueella Euraasiassa. Se rajoittuu pohjoisessa Venäjään, lännessä Georgiaan ja Armeniaan, etelässä Iraniin ja idässä Kaspianmereen. Sen pääkaupunki on Baku, joka on maan taloudellinen, kulttuurinen ja poliittinen keskus.
Azerbaidžaniin kuuluu myös Nakhchivanin autonominen tasavalta, joka on erillisalue ja joka rajoittuu pohjoisessa ja idässä Armeniaan, etelässä ja lännessä Iraniin ja luoteessa Turkkiin. Tämä eksklaavi on osa Azerbaidžania mutta on maantieteellisesti erillään mantteliosasta.
Maa ulottuu sekä Kaukasuksen vuoristoalueille että laakeille sisämaan alueille ja rannikkoalueille Kaspianmerellä. Ilmasto vaihtelee vuoristoisilla alueilla lauhkeasta vuoristoklimasta kuivempiin ja erittäin kuumiin sisämaan olosuhteisiin; etelässä on myös semi-aridisia alueita. Maisemat vaihtelevat jyrkistä vuoristoseinämistä aroihin ja metsittyneisiin laaksoihin.
Azerbaidžan on sekä Aasiassa että Euroopassa, eli se on Euraasian maa. Koska Azerbaidžan on lähellä Eurooppaa ja sen historia liittyy Eurooppaan, Azerbaidžan on useiden eurooppalaisten ryhmien jäsen, muun muassa Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Azerbaidžanilla on diplomaattisuhteet 158 maahan ja jäsenyys noin 38 kansainvälisessä järjestössä. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous valitsi Azerbaidžanin 9. toukokuuta 2006 äskettäin perustetun ihmisoikeusneuvoston jäseneksi.
Väkiluku on noin 10 miljoonaa (arvioituina), ja suurin osa asutuksesta keskittyy Bakuun ja maan länsi- ja etelärannikon alueille. Virallinen kieli on azeriksi (azerbaidžaninkieli), joka kuuluu turkkilaiseen kielikuntaan ja kirjoitetaan nykyisin latinalaisella aakkostolla. Väestörakenne on pääosin kaukasialaista, ja yli 90 prosenttia väestöstä on etnisiä azerbaidžanilaisia. Merkittäviä vähemmistöjä ovat muun muassa venäläiset, georgialaiset, lezgit ja talyshit sekä muita etnisiä ryhmiä.
Azerbaidžanin perustuslaissa ei mainita virallista uskontoa, ja valtio on muodollisesti sekulaari. Shiialais-islam on kuitenkin maan ylivoimaisesti suurin uskonto, erityisesti kaksitoimisen (tunnetaan myös nimellä tšiiʿa) muoto, ja sen jälkeen tulee sunnalais-islam. Azerbaidžanissa on lisäksi pieniä kristillisiä yhteisöjä (lähinnä itäortodokseja), juutalaisia (lähinnä ashkenazeja ja paikallisia yhteisöjä), sekä merkittävä määrä ei-uskovaisia, agnostikkoja ja ateisteja. Uskonnollinen elämä esiintyy sekä perinteisinä muotoina että modernimpina, kaupunkiympäristöihin sopeutuneina käytäntöinä.
Talous perustuu merkittävästi öljy- ja kaasuteollisuuteen, joka on ollut Azerbaidžanin taloudellisen kehityksen moottori 2000-luvulta lähtien. Muita tärkeitä sektoreita ovat maatalous (mm. viljan, hedelmien ja villan tuotanto), metallurgia, tekstiiliteollisuus sekä kasvava palvelusektori ja IT-alan yritykset. Valuutta on Azerbaidžanin manat (AZN).
Poliittisesti Azerbaidžan on presidenttijohtoinen tasavalta. Maa itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991. Aluepolitiikkaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä ovat olleet konfliktit naapurimaiden kanssa, erityisesti Nagorno-Karabakh -alueen kiista Armeniassa sijaitsevan väitteen seurauksena; tilanne on ollut vuosikymmenten ajan jännitteinen ja johti aseellisiin yhteenottoihin 1990-luvulla sekä uudelleen 2020-luvulla.
Kulttuurisesti Azerbaidžanilla on rikas perintö, jossa yhdistyvät turkkilaiset, persialaiset ja kaukaasialaiset vaikutteet. Kansanmusiikki (mukaan lukien mugham), kirjallisuus, kansanperinteet, käsityöt kuten matonkudonta sekä kulinaristinen perinne (esim. pilaf, kebabit ja paikalliset meze-ruoat) ovat merkittäviä osia kansallisesta identiteetistä. Monet historialliset kohteet, kuten vanhat palatsit, linnoitukset ja moskeijat, houkuttelevat matkailijoita ja kertovat alueen pitkästä historiasta.
Yhteenvetona: Azerbaidžan on geopoliittisesti keskeinen euraasialainen valtio, jonka talous ja kulttuuri ovat muotoutuneet luonnonvarojen, historian ja alueellisen sijainnin vaikutuksesta. Maa säilyttää vahvat kielelliset ja kulttuuriset yhteydet turkkilaisiin kansoihin, mutta sen historia ja nykyaika kytkeytyvät myös Lähi-idän, Venäjän ja Euroopan suuntiin.
