Vuosi 17 eKr. – Furnius ja Silanus: kalenteri, konsulit ja tapahtumat

Vuosi 17 eKr: Furnius ja Silanus — juliaaninen kalenteri, konsulit sekä keskeiset tapahtumat ja historiallisen ajan kuvailu yhdellä kattavalla sivulla.

Vuosi 17 eKr. oli joko tavallinen vuosi, joka alkoi sunnuntaina tai maanantaina, tai karkausvuosi, joka alkoi lauantaina, sunnuntaina tai maanantaina juliaanisen kalenterin mukaan. Tuolloin se tunnettiin nimellä Furniuksen ja Silanuksen konsulivuosi.

Kalenteri- ja päivämääräselitys

Juliainen kalenteri otettiin käyttöön 45 eKr. ja siinä oli käytäntönä lisätä karkauspäivä joka neljäs vuosi. Käytännössä tämän järjestelmän varhaisvuosina esiintyi kuitenkin virheellisiä sovelluksia: vuosien laskemisessa tehtiin virheitä ja karkausvuosia lisättiin liian usein, minkä vuoksi myöhemmät rekonstruoinnit antavat eri aloituspäiviä ja joskus erilaisen käsityksen siitä, oliko tietty vuosi karkausvuosi vai ei. Tämän vuoksi myös vuoteen 17 eKr. liittyvät kalenteritiedot voivat vaihdella, ja siksi mainitaan useita mahdollisia aloituspäiviä ja karkausvuustilanteita.

Kuka oli konsuli ja miksi vuosi nimettiin niin?

Roomalaisessa järjestelmässä vuodet nimettiin usein sen mukaan, ketkä toimivat konsuleina kyseisenä vuonna. Ilmaisu "Furniuksen ja Silanuksen konsulivuosi" kertoo, että kyseisenä vuotena konsuleina palvelivat henkilöt, joiden sukunimet (nomen tai cognomen) olivat Furnius ja Silanus. Tämä tapa ajankohdan nimeämiseen oli käytössä antiikin Roomassa vielä keisariaikakaudellakin ja on monille antiikin lähteille tyypillinen viittausvuoden muoto.

Historiallinen konteksti

Vuosi 17 eKr. sijoittuu keisari Augustuksen valtakaudelle, jolloin Rooman tasavalta oli muuttumassa keisarikunnaksi ja Augustuksen valta-asema vakiintunut. Tuohon aikaan tapahtui lukuisia poliittisia, hallinnollisia ja kulttuurisia muutoksia: provinssien järjestelyjä, sotilaallisia operaatioita rajaseuduilla sekä kaupunkien ja rakennushankkeiden varhaisia vaiheita. Monien yksityiskohtaisten tapahtumien tiedot vuodelta 17 eKr. ovat fragmentaarisia; historiantutkimus nojaa usein roomalaisiin kirjallisiin lähteisiin, epigrafiikkaan (kivisiin kirjoituksiin) ja numismaattisiin lähteisiin (kolikoihin).

Muuta huomioitavaa

• Antiikin lähteet käyttivät konsulinimiä vuosien merkitsemiseen, mutta nykyaikaiset kronologiset taulukot ja kalenterirekonstruktiot yrittävät sovittaa nämä nimitykset gregoriaanisen tai juliaanisen kalenterin laskentaan.
• Jos haluat tarkempaa tietoa juuri tämän vuoden tapahtumista, on hyvä katsoa erillisiä tutkimuksia, vuosiluetteloita ja alueellisia lähteitä (esim. roomalaiset arkistot, arkeologiset raportit ja kolikkoaineisto).
• Kalenterin aloituspäivän epävarmuus ei ole harvinainen ilmiö antiikin periodien tarkastelussa; se heijastaa sekä alkuperäisten merkitsemistapojen että myöhempien korjausten ja laskuvirheiden moninaisuutta.

Lyhyesti: vuosi 17 eKr. tunnettiin antiikin lähteissä konsulien mukaan nimettynä Furniuksen ja Silanuksen konsulivuotena. Tarkka tieto siitä, oliko kyseessä karkausvuosi ja minkä viikonpäivän se aloitti, vaihtelee kalenterirekonstruktioiden mukaan johtuen juliiaanisen kalenterin varhaisista soveltamisongelmista.

Hae kirjaimella