Marcus Vipsanius Agrippa (n. 63–12 eaa.) — Rooman kenraali ja valtiomies
Marcus Vipsanius Agrippa (n. 63–12 eaa.) — Rooman kenraali ja valtiomies, Augustuksen luotettu liittolainen; elämä, sotaretket ja valtakauden vaikutus tiiviisti.
Marcus Vipsanius Agrippa (noin 63 eaa. - 12 eaa.) oli Rooman valtakunnan kenraali ja valtiomies. Hän oli Augustuksen läheinen ystävä ja lanko. Agrippa nousi Octavianuksen (myöhemmin Augustuksen) tärkeimmäksi sotilas- ja hallintotoveriksi; hänellä oli keskeinen rooli tasavallan lopullisessa muuttumisessa keisarikunnaksi.
Syntymä ja perhetausta
Agrippan syntymäpaikkaa ei tiedetä varmasti. Se on saattanut olla Arpinumin kaupunki. Hänen isänsä oli nimeltään Lucius Vipsanius Agrippa (tiedämme tämän Pantheonissa olevasta kirjoituksesta). Hänellä oli vanhempi veli ja sisar nimeltä Vipsania Polla. Perhe ei ollut ollut merkittävä Rooman julkisessa elämässä, vaan Agrippa nousi vaikutusvaltaan omien ansioidensa kautta.
Sotilaalliset saavutukset
Agrippa oli tunnettu etenkin merisodankäynnistä ja laivaston organisoinnista. Hän rakennutti tehokkaan laivaston ja johti Octavianuksen puolella useita ratkaisevia meritaisteluita, joista kuuluisin on Actiumin meritaistelu v. 31 eaa. Tässä taistelussa Agrippa pakotti Marcus Antoniuksen ja Kleopatran laivaston etevään tappioon, mikä murensi Antoniuksen vallan ja varmisti Octavianuksen aseman roomalaisen maailman johtajana.
Hallinto ja virat
Agrippa toimi useissa korkeissa tehtävissä: hän oli muun muassa konsuli ja hänelle uskottiin tärkeiden alueiden ja laivaston johdanto. Augustus luotti Agrippaan sekä sotilaallisissa että siviiliasioissa, ja Agrippa toimi käytännössä keisarin kätenä monissa hallinnollisissa uudistuksissa ja järjestelyissä.
Rakennus- ja kaupunkiprojektit
Agrippa oli merkittävä rakennuttaja ja kaupunkisuunnittelija. Hän johti laajoja rakennusohjelmia Roomassa, paransi vesihuoltoa ja kaupungin infrastruktuuria sekä perusti julkisia laitoksia. Tärkeimpiin saavutuksiin kuuluu alkuperäinen Pantheon, joka rakennettiin hänen toimesta Campus Martiukselle (säilyvä Pantheon-kirjoitus mainitsee hänen isänsä). Agrippa rakensi myös kylpylöitä (mm. monet Agrippan kylpylät), akvedukteja kuten Aqua Virgo'n ja paransi katuverkostoa ja julkisia tiloja. Näillä toimilla hän auttoi muokkaamaan Rooman kaupunkikuvaa ja parantamaan sen asukkaiden elinoloja.
Perhe ja perintö
Agrippa meni myöhemmin naimisiin Augustuksen tyttären Julian kanssa. Yhdyksistä syntyi useita lapsia, mm. Agrippina vanhempi, joka oli edelleen keskeinen hahmo myöhemmässä keisarillisessa sukupolvessa (valtakunnan historiassa tunnettuina jälkeläisinä ovat mm. Caligula ja Nero). Agrippa kuoli vuonna 12 eaa.; hänen kuolemansa jälkeen Augustus jatkoi hänen aloittamiensa hankkeiden viimeistelyä ja muisti Agrippaa korkein kunnianosoituksin. Agrippan panos sotilaana, hallintomiehenä ja rakennuttajana oli merkittävä tekijä roomalaisen keisarivallan vakiintumisessa ja Rooman kaupungin kehittymisessä.
Merkitys historiassa: Agrippa tunnetaan usein Augustuksen "kätenä" — hän yhdisti sotilaallisen taituruuden, käytännöllisen insinööriosaamisen ja hallinnollisen kyvykkyyden tavalla, joka vaikutti ratkaisevasti Rooman valtakunnan varhaiseen muotoutumiseen.
Vaimot ja lapset
Agrippa avioitui ensin Caecilia Attican kanssa, joka oli Ciceron ystävän T. Pomponius Atticuksen tytär. He saivat tyttären, Vipsania Agrippinan, ja ehkä toisen tyttären, "Vipsania Minorin". Vipsania Agrippinasta tuli Tiberiuksen vaimo.
Toisesta avioliitostaan Claudia Marcellan (Octavian vanhimman tyttären) kanssa hänellä oli todennäköisesti yksi ainoa elossa oleva tytär.
Hänen kolmas vaimonsa Julia (Augustuksen tytär) synnytti hänelle kolme poikaa ja kaksi tytärtä: Gaius (syntynyt 20 eaa.), Julia nuorempi, Lucius (syntynyt 17 eaa.), Agrippina vanhempi (syntynyt noin 15 eaa.) ja Postumus Agrippa. Viimeinen lapsi syntyi vuonna 12 eaa. Agrippan kuoleman jälkeen. Agrippa kuoli maaliskuussa 12 eaa. Agrippan kuuluisammat jälkeläiset ovat peräisin hänen tyttärestään Agrippinasta: heihin kuuluvat hänen pojanpoikansa Caligula ja lapsenlapsenlapsensa Nero.
Ura
Agrippa taisteli Caesarin sisällissodassa (49-45 eaa.) ja auttoi Octavianusta Lucius Antoniusta vastaan. Myöhempiin palveluksiin kuuluvat muun muassa Sextus Pompeiuksen kukistaminen Naolochuksessa, Antoniuksen ja Kleopatran kukistaminen Actiumissa sekä Egyptin kukistaminen. Myöhemmin hän sai päätökseen Espanjan valloituksen ja taisteli pohjoisessa ja idässä. Arvokkaiden palvelustensa ansiosta hän sai kolme konsulivaltaa (37, 28, 27 eaa.). Hänestä tuli plebeijien tribuuni vuonna 18 eaa. ja hänet uudistettiin vuonna 13 eaa., mikä teki hänestä Augustuksen epävirallisen apulaiskeisarin. Hän kuoli vallan huipulla maaliskuussa 12 eaa.
Etsiä