Juliaaninen kalenteri on 1. vuosisadan eaa. roomalainen kalenterimuutos, jonka kehitti ja jonka käyttöönottamista ajoi Julius Caesar. Muutos tehtiin vuonna 46 eaa. (708 AUC) ja uusi kalenteri otettiin käyttöön 1. tammikuuta 45 eaa. Se korvasi aiemman roomalaisen kalenterin, jossa oli ollut sekavia kuukausien pituuksia ja ajoittaisia lisäkuukausia tasapainottamaan vuodenaikojen siirtymistä.

Määritelmä ja rakenne

Juliaanisen kalenterin perussääntö on yksinkertainen: vuosi on 365 päivää ja jokainen neljäs vuosi on karkausvuosi, jolloin helmikuuhun lisätään ylimääräinen päivä. Tämän säännön mukaan keskimääräinen vuosi on 365,25 päivää (365 päivää 6 tuntia).

Kalenterin pitkäaikainen poikkeama ja korjaus

Koska todellinen tropiikkivuosi on noin 365,2422 päivää, juliaanisen kalenterin keskimääräinen 365,25 päivää oli hieman liian pitkä. Erotus on noin 11 minuuttia 14 sekuntia vuodessa, mikä kerääntyy ajan myötä ja aiheuttaa sen, että vuodenaikojen ja kalenterin päivämäärien välinen suhde siirtyy. Tämän seurauksena kevätpäiväntasaus oli siirtynyt noin kymmenen päivää väärään aikaan vuoteen 1582 mennessä.

Tämän vuoksi paavi Gregorius XIII laati ja otti käyttöön uuden järjestelmän, gregoriaanisen kalenterin, joka korvasi juliaanisen kalenterin useissa katolisissa maissa 4. lokakuuta 1582. Gregoriaanisessa kalenterissa karkausvuosien sääntöjä täsmennettiin: vuosi on karkausvuosi, jos se on jaollinen neljällä, mutta vuosiälymmät sadat (esim. 1700, 1800, 1900, 2100) eivät ole karkausvuosia, ellei vuosi ole jaollinen 400:lla (esim. 1600 ja 2000 olivat karkausvuosia). Tämä korjaus pienensi pitkän ajan virhettä merkittävästi.

Nykyinen ero gregoriaaniseen ja käyttö

Useimmat länsimaat ja monet muut valtiot ottivat gregoriaanisen kalenterin pian tai vähitellen käyttöön (esim. Italia, Espanja ja Portugali vuonna 1582; Britannia ja sen siirtomaat vuonna 1752; Venäjä vasta vuonna 1918). Monet itäiset ortodoksiset kirkot käyttävät edelleen juliaanista kalenteria kirkollisiin juhliin, ja siksi esimerkiksi joulu (25. joulukuuta juliaanisen kalenterin mukaan) sijoittuu gregoriaanisen kalenterin mukaan 7. tammikuuta joissain maissa.

Vuosisatojen kuluessa ero gregoriaanisen ja juliaanisen kalenterin välillä on kasvanut. 1900- ja 2000-luvuilla juliaanisen kalenterin mukainen päivämäärä on 13 päivää jäljessä gregoriaanisesta päivämäärästä. Tämä johtuu siitä, että vuosi 1900 oli juliaanisen kalenterin mukaan karkausvuosi mutta gregoriaanisen mukaan ei; vuoden 2000 kohdalla molemmat järjestelmät olivat yhteneväisiä, koska 2000 oli jaollinen 400:lla.

Tulevaisuus

Ero kasvaa jälleen vuoden 2100 jälkeen: koska gregoriaaninen kalenteri ei pidä vuotta 2100 karkausvuotena mutta juliaani pitää, ero kasvaa 14 päivään vuodesta 2100 alkaen. Toisaalta osa ortodoksisista kirkoista on omaksunut ns. uudistetun juliaanisen (Revised Julian) kalenterin (vuodesta 1923 lähtien), joka on pitkällä aikavälillä yhtenevä gregoriaanisen kanssa tai käytännössä pysyy synkassa siihen pitkään tulevaisuuteen asti.

Miksi kalenterimuutokset ovat tärkeitä?

  • Kalenterin tarkkuus vaikuttaa vuodenaikojen ja kirkollisten juhlien ajoitukseen (esim. pääsiäisen laskentaan).
  • Myös hallinnolliset ja siviiliaikatauluun liittyvät asiat hyötyvät yhdenmukaisesta ja vakionopeudesta pysyvästä kalenterista.
  • Historiallisesti muutokset aiheuttivat paikallisesti erilaisia siirtymiä ja ajanjaksoja, jolloin eri maissa samaan aikaan oli eri päivämääriä.

Yhteenvetona: juliaaninen kalenteri toi aikanaan tärkeän yksinkertaistuksen ja tasa-arvoisuuden kalenterivuosiin (karkausvuosien säännöin), mutta pieni vuosittainen virhe johti pitkän ajan siirtymään, mikä puolestaan johti gregoriaaniseen uudistukseen 1500-luvulla. Monet perinteet ja kirkolliset käytännöt muistuttavat edelleen juliaanisen kalenterin vaikutuksesta nykyisessäkin ajankirjoituksessa.