Brysselin pommi-iskut 22.3.2016: tapahtumat, uhrit ja tutkinta
Brysselin pommi-iskut 22.3.2016 — yksityiskohtainen katsaus tapahtumiin, uhreihin ja tutkintaan: taustat, tekijät ja viranomaisselvitys.
Belgian pääkaupungissa Brysselissä tapahtui 22. maaliskuuta 2016 kolme suurta räjähdystä. Kaksi pommia räjähti Brysselin Zaventemin lentoasemalla ja yksi Maalbeekin metroasemalla. Belgian terveysministeriön mukaan ainakin 31 vahvistettua kuolonuhria ja yli 250 ilmoitettua loukkaantunutta. Irakin ja Levantin islamilainen valtio (ISIL) on julkisesti ilmoittautunut iskun tekijäksi. Epäiltyjä on kolme. Kaksi oli itsemurhapommittajia, ja Belgian poliisi etsii parhaillaan kolmatta.
Tapahtumat ja aikajana
Räjähdykset tapahtuivat aamun ruuhka-aikaan. Kaksi räjähdystä suuntautui Zaventemin lentoaseman lähtöaulaan, missä tilanne kärjistyi nopeasti paniikiksi lähtöselvityksen ja turvatarkastusten läheisyydessä. Myöhemmin aamupäivällä räjähdys tapahtui Maalbeekin metroasemalla, joka sijaitsee lähellä Euroopan unionin toimielinten aluetta. Tapahtumapaikoilla käytettiin itsemurhapommeja, ja iskujen synkronointi aiheutti laajaa tuhoa ja suuria alueellisia häiriöitä liikenneyhteyksissä.
Uhrit ja terveydenhuolto
Alkuvaiheen tiedoissa Belgian terveysministeriö kertoi alustavasti vähintään 31 kuolleesta ja yli 250 loukkaantuneesta. Myöhemmissä selvityksissä kuolonuhrien ja loukkaantuneiden tarkemmat luvut erilaisissa lähteissä vaihtelivat; loukkaantuneiden määrä nousi useisiin satoihin, ja monet hoidettiin vakavista vammoista toipuvina erikoissairaaloissa. Monet uhreista olivat matkustajia, lentokenttähenkilökuntaa sekä metroasemalla matkalla olleita ihmisiä.
Pelastus- ja terveydenhuollon yksiköt mobilisoituivat nopeasti: paikalle saapui ambulansseja, ensihoitajia ja lääkintähenkilöstöä, ja läheisten sairaaloiden ensiapuyksiköissä hoidettiin suurta määrää loukkaantuneita. Kansainvälinen apu ja verenluovutuskampanjat mobilisoituivat myös osittain iskupaikkojen lähialueilla.
Tutkinta ja epäillyt
Belgian poliisi, syyttäjälaitos ja kansainväliset turvallisuusviranomaiset aloittivat välittömästi laajan tutkinnan. Tutkinnassa käytettiin muun muassa valvontakameratallenteita, forensista analyysiä (DNA, räjähdejäämät) ja kansainvälistä tiedonvaihtoa. ISIL otti vastuunsa julkaisuillaan, mutta tutkijat pyrkivät yksilöimään tekijät ja selvittämään tukiverkot.
Keskeisiä toimia tutkinnassa:
- Paikallisten ja kansainvälisten poliisijoukkojen rutiiniraidat ja pidätykset epäiltyjen tukiverkkojen löytämiseksi.
- Matkatietojen, puhelinliikenteen ja CCTV-tallenteiden läpikäynnit tapahtumien ajoittamiseksi ja tekijöiden liikkeiden kartoittamiseksi.
- Räjähteiden alkuperän sekä mahdollisten valmistus- ja hankintaketjujen selvittäminen.
Tutkinnan aikana ilmeni yhteyksiä laajempiin terroriverkostoihin, ja poliisi tiedotti etsivänsä kolmatta epäiltyä. Useita henkilöitä pidätettiin tai kuulusteltiin epäiltyinä avunannosta tai yhteyksistä tekijöihin.
Viranomaisten toimet ja turvallisuus
Iskujen jälkeen Belgian turvallisuustaso nostettiin korkeimmalle tasolle ja liikenneyhteydet suljettiin tai rajoitettiin: lentoasema pysyi suljettuna useita päiviä ja metroliikenne keskeytettiin. Maan rajavalvontaa tiukennettiin ja poliisi näkyi laajassa mittakaavassa katutilanteen valvonnassa. Euroopassa otettiin käyttöön väliaikaisia turvatoimia lentokentillä ja julkisissa kulkuvälineissä.
Kansainväliset reaktiot ja seuraukset
Iskut herättivät laajaa kansainvälistä paheksuntaa ja surua. Monet valtiot tuomitsivat iskuyritykset ja tarjosivat Belgialle tukea tutkinnassa ja uhreille. Tapahtumat vauhdittivat EU-tason keskusteluja tiedustelutiedon jakamisesta, rajaturvallisuudesta ja ennaltaehkäisevistä toimista radikalisoitumista vastaan. Myös lentoturvallisuutta ja lentoasemien sisäisiä turvallisuusjärjestelyjä arvioitiin kriittisesti.
Jälkihoito ja muisto
Iskujen uhreja ja auttajia muistettiin useissa muistotilaisuuksissa. Kaupungin instituutiot sekä kansalaisjärjestöt osallistuivat tukitoimiin, jotka sisälsivät traumatyötä, korvausjärjestelyjä ja pitkäaikaista kuntoutusta loukkaantuneille. Tapahtumat jättivät syvän jäljen Brysseliin ja vaikuttivat monien ihmisten arkeen sekä turvallisuuskeskusteluun Belgiassa ja Euroopassa.
Yhteenveto
22. maaliskuuta 2016 tehdyt pommi-iskut Brysselissä olivat laaja terroriteko, joka vaati suuren ihmisuhreja ja aiheutti pitkäkestoisia poliittisia ja turvallisuuspoliittisia seurauksia. ISIL ilmoitti vastuusta, ja tutkinnat keskittyivät tekijöiden yksilöintiin, mahdollisten tukiverkkojen jäljittämiseen sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vahvistamiseen. Tapauksen hoitoon kuului pelastustoimia, oikeudellisia toimenpiteitä ja pitkäkestoista uhrien tukemista.
Brysselin kartta, jossa näkyy kahden pommin sijainti.
Tausta
Belgia on osa ISILin vastaista sotaa Irakissa. Noin 500 Syyriassa ja Irakissa olevaa ulkomaalaistaistelijaa on belgialaisia. Taistelijat ovat enimmäkseen peräisin maahanmuuttajaperheistä.
Belgiaan on aiemmin kohdistunut hyökkäyksiä. Toukokuussa 2014 asemies hyökkäsi Belgian juutalaismuseoon ja tappoi neljä ihmistä. Tammikuussa 2015 turvamiehet pysäyttivät ryhmän, joka ehkä suunnitteli toista Charlie Hebdo -ampumista. Operaatio johti kahden ryhmän jäsenen kuolemaan. Elokuussa 2015 mies ampui ja puukotti ihmisiä junassa Brysselissä ennen kuin matkustajat pysäyttivät hänet.
Marraskuussa 2015 Pariisissa tehtyihin iskuihin osallistuneet hyökkääjät asuivat Molenbeekissä, ja Brysselin kaupunki suljettiin viideksi päiväksi ihmisten etsimistä varten. Pariisin iskuihin mahdollisesti osallistunut Salah Abdeslam otettiin kiinni 18. maaliskuuta 2016, ja ainakin yksi muu epäilty on edelleen vapaana.
Pommituspaikat
Brysselin lentoasema
Lentokentän lähtöaulassa tapahtui kaksi räjähdystä.
Kuolleet ja vahingoittuneet ihmiset
Ainakin 31 ihmistä sai surmansa ja yli 230 muuta loukkaantui. Kolme amerikkalaista, mormonilähetyssaarnaajia, loukkaantui vakavasti, samoin kuin Yhdysvaltain armeijan jäsen perheineen. Yhdysvaltain Brysselin-suurlähetystö pyysi Yhdysvaltain kansalaisia olemaan käyttämättä busseja ja metroja.
Brysselin epäilty valvontakameran kuvissa
ISIS hyökkäsi Brysseliin
Kaksi miestä tappoi itsensä pommilla Brysselin lentokentällä. Poliisi etsii kolmatta miestä, joka on nähty heidän kanssaan lentokentän valvontakamerakuvassa. ISIL sanoi olevansa iskun takana.
Tunteja iskujen jälkeen poliisi tunkeutui Brysselin pohjoispuolella sijaitsevassa Schaarbeekissa sijaitsevaan kotiin, josta löytyi naulapommi, kemikaaleja ja ISILin lippu. Yksi mies pidätettiin, mutta hänet vapautettiin.
Maalbeek - Maelbeekin asema (25684717280)
Hyökkääjät
Belgian viranomaisten mukaan kaksi veljestä, Khalid ja Ibrahim el-Bakraoui, molemmat belgialaisia, joilla on rikosrekisteri, olivat niiden kolmen itsemurhapommittajan joukossa, jotka hyökkäsivät Brysselin metroon ja lentokentälle.Veljeksillä uskotaan olevan yhteyksiä viime vuoden Pariisin iskuihin ja Salah Abdeslamiin. Siellä kameroiden edessä esiintynyt kolmas mies on edelleen vapaana paettuaan, kun hänen pomminsa ei räjähtänyt.
Eurooppa sanoo "ei" pelolle
Brysselin iskujen jälkeen Euroopan johtajat sanoivat, että terrorismi ei pelota heitä. Belgiassa viranomaiset julistivat kolmen päivän kansallisen surun. Belgian pääministeri Charles Michel lähetti iskujen tekijöille viestin, jossa hän sanoi: "niille, jotka ovat päättäneet olla vapauden, demokratian ja perusarvojen barbaarisia vihollisia ... pysymme yhtenäisinä."
ISIS totesi Twitter-viestissään, jossa se ilmoitti olevansa vastuussa iskusta, että "se, mitä on tulossa, on pahempaa".
Maailma on surullinen
Ihmiset jakoivat pilapiirroksia ja osoittivat surua mustalla, keltaisella ja punaisella, Belgian lipun väreillä. Toiset lähettivät solidaarisuusviestejä #JeSuisBruxellesin eli "Minä olen Bryssel" -viestillä, joka on oodi samankaltaiselle #JeSuisCharlie-viestille Charlie Hebdo -lehden iskun jälkeen tammikuussa 2015. Jotkut kutsuivat lentokentän sulkemisen jälkeen jumiin jääneitä turisteja koteihinsa käyttämällä #OpenHouse-nimeä.
Ranskalainen pilapiirtäjä Jean Plantureux, joka tunnetaan nimellä Plantu, piirsi tunteikkaan pilapiirroksen ranskalaiseen Le Monde -sanomalehteen. Ranskan lippuun kääritty itkevä henkilö halaa Belgian lippuun käärittyä itkevää henkilöä, mikä viittaa maiden väliseen solidaarisuuteen.
Ihmiset Brysselissä ja muualla toivat kukkia ja sytyttivät kynttilöitä osoittaakseen, kuinka surullisia he ovat iskujen jälkeen.
Surevia ihmisiä Pariisin marraskuun 2015 iskujen uhrien muistoksi järjestetyssä siviilipalveluksessa - Pariisi, 14. marraskuuta 2015.
Etsiä