Islamilainen valtio (ISIS/ISIL/Daesh) – tausta, toiminta ja ideologia

Islamilainen valtio (ISIS/ISIL/Daesh) – perusteellinen katsaus taustaan, toimintaan ja ideologiaan: radikalisoituminen, vaikutusalueet ja turvallisuusuhat.

Irakin ja Levantin islamilainen valtio (ISIL) tai Islamilainen valtio Irakissa ja Syyriassa (ISIS) tai Islamilainen valtio (IS) on sunnalainen jihadistinen taistelijaryhmä. Arabiksi sitä kutsutaan usein nimellä "Daesh". Se toimii Libyassa, Nigeriassa, Syyriassa ja pienessä osassa Pohjois-Irakia. Se on saanut vaikutteita islamin wahhabilaisesta versiosta. Se vaatii itsenäisen valtion asemaa hallinnassaan oleville alueille Irakissa, Libyassa, Nigeriassa ja Syyriassa. Se vastustaa shiialaisuutta, ja sitä on kuvailtu "shiiafobiseksi".

Ryhmä perustettiin Irakin sodan alkuvuosina, ja se liittyi al-Qaidaan vuonna 2004. ISIL koostui eri kapinallisryhmistä. Sen tavoitteena oli perustaa kalifaatti Irakin sunnienemmistöisille alueille, ja myöhemmin se laajeni myös Syyriaan. Kahdeksan kuukautta kestäneen valtataistelun jälkeen Al-Qaida katkaisi helmikuussa 2014 kaikki yhteydet ISILiin.

ISIL on millenaristinen, eli se uskoo, että yhteiskunta tulee muuttumaan paljon ja että kaikki tuntemamme loppuu pian. Ryhmä värvää uusia jäseniä lupaamalla heille seksiorjia tai halpoja avioliittoja.

Tausta ja kehitys

ISIL:n juuret löytyvät 2000-luvun alun vastarintaliikkeistä Irakissa. Alkuvaiheessa tunnettu nimi oli muun muassa Jama'at al-Tawhid wal-Jihad, jonka perusti Abu Musab al-Zarqawi. Irakissa ja myöhemmin Syyriassa käydyt konfliktit, tiedustelukarikat ja valta-aukot antoivat toiminnalle tilaisuuden kasvaa. Vuonna 2013–2014 ryhmä voitti merkittäviä alueita ja julisti kesällä 2014 itseään johtavan Abu Bakr al-Baghdadin nimittämänä kalifaattiksi, mikä lisäsi sen kansainvälistä näkyvyyttä ja houkutteli ulkomaisia taistelijoita.

Organisaatio ja hallinto

ISIL rakensi omassa hallitsemassaan alueessa varsin kattavan hallintojärjestelmän. Se jakoi toimintonsa eri osastoihin (diwan), kuten sosiaalipalvelut, talous, oikeuslaitos ja sotilasorganisaatio. Hallinnon käytännöt perustuivat järjestelmälliseen vero- ja maksujärjestelmään, pakollisiin verotuksiin, resurssien takavarikointiin sekä kiristyksiin ja vastaanotettuihin maksuihin. Ryhmä nimitti hallitsemiaan alueita usein wilayat (provinssit).

Ideologia

ISILillä on ollut vahva salafi-jihadistinen ideologia, johon kuuluvat:

• Takfirismi – toisten muslimeiden julistaminen epärehellisiksi tai nieleviksi (takfir), minkä perusteella heidät voidaan panna kuolemanrangaistuksen alaisiksi;
• kovaoraainen tulkinta islamin laista ja julmat rangaistukset vastustajille;
• millenaristinen näkemys, jossa uskonto ja maailman loppua koskevat ennusteet motivoivat toimintaan;
• vahva vastakkainasettelu shiialaisuutta ja muita uskonnollisia tai etnisiä ryhmiä vastaan.

Toiminta ja taktiikat

ISIL käytti monipuolisia sotilaallisia ja terroriaktioita sekä perinteistä sodankäyntiä että terroritekoja. Tyypillisiä taktiikoita olivat:

• nopeat hyökkäykset ja alueelliset valtaukset;
• itsemurhaiskut ja pommi-iskut kaupungeissa;
• kidnappaukset, panttivankitapaukset ja kauhistuttavien teloitusten levittäminen propagandaksi;
• infrastruktuurin, arkeologisten kohteiden ja kulttuuriomaisuuden tuhoaminen sekä kaivostoimintojen ja öljykenttien valtaaminen;
• terroriverkoston rakentaminen ja epäsäännölliset partiohyökkäykset myös alueiden menetyksen jälkeen.

Rahoitus ja resurssit

Rahoitus tuli monista lähteistä: öljyn myynti pimeillä markkinoilla, verot ja maksut hallituilla alueilla, ryöstöt, arkeologisten löytöjen salakuljetus, kiristykset, lahjukset ja panttivankirahat. Alun jälkeen kansainväliset pakotteet, ilmaiskut ja alueiden takaisinvaltaus heikensivät merkittävästi organisaation vakaita tulonlähteitä, mutta paikalliset verkostot ja rikollinen toiminta pitivät toiminnan yllä hajanaisemmassa muodossa.

Rekrytointi ja propaganda

ISIL käytti tehokkaasti online-propagandaa ja sosiaalista mediaa rekrytointiin. Julkaisut kuten aikakauslehti Dabiq korostivat ideologiaa, taistelijan sankaruutta ja väkivaltaisia kuvauksia, jotka vetosivat erityisesti nuoriin ulkomaalaisiin rekrytoitaviin. Ryhmä myös tarjosi käytännön lupauksia, kuten maineen, lojaliteetin yhteisön ja väitetyn mahdollisuuden avioliittoon tai seksiorjuuteen — käytännöt, joita kansainväliset ihmisoikeusraportit ovat tuominneet ja dokumentoineet, erityisesti Yazidi-naisten kohtelun osalta.

Humanitaariset vaikutukset ja rikokset

ISILin toiminta aiheutti laajoja inhimillisiä kärsimyksiä: satojatuhansia kuolleita, miljoonia kodeistaan paenneita pakolaisia ja suurta tuhoa infrastruktuurille. Ryhmän suorittamat teot, kuten Yazidien vainot, naisten ja lasten orjuuttaminen ja laajat teloitukset, ovat saaneet kansainvälisen huomion; Yhdistyneet kansakunnat ja kansainväliset järjestöt ovat dokumentoineet rikoksia ihmiskuntaa vastaan ja argumentoineet joissain tapauksissa kansanmurhasta.

Kansainvälinen vastaus ja vastatoimet

Laaja kansainvälinen koalitio, johon kuuluivat alueelliset toimijat kuten kurdialaiset joukot (esim. YPG/YPJ), Irakin turvallisuusjoukot, sekä kansainväliset liittolaiset (Yhdysvallat, EU-maat, Venäjä ja muut), käynnisti sotilaallisia toimia ISILin voittamiseksi. Merkittäviä käännekohtia olivat Mosulin takaisinvaltaus vuonna 2017 ja Raqqan valloitus samana vuonna. Nämä iskut katkaisivat ryhmän hallitseman "kalifaatin" institutionaalisen ytimen, mutta ISIL on säilyttänyt kyvyn toimia hajautuneina soluryhminä ja kannattajakuntina eri maissa.

Leviäminen ja alaryhmät

ISIL on pyrkinyt laajentumaan nimellä ja ideologialla eri alueille niin, että paikalliset ryhmät ovat vannoneet uskollisuutta keskushallinnolle. Tunnettuja esimerkkejä ovat:

• Sinaissa toimiva haara (Wilayat Sinai);
• Afganistanissa toimiva IS-K (Islamic State Khorasan);
• Länsi-Afrikassa toimivat muodot, joissa osa Boko Haramin jäsenistä liitti itsensä ISIL:iin;
• Libyan ja muiden alueiden kapinallisryhmät, jotka ovat ottaneet IS-brändin käyttöön.

Oikeudellinen asema ja kansainvälinen tuomio

Useat valtiot ja kansainväliset organisaatiot ovat luokitelleet ISILin terroristijärjestöksi ja vastustaneet sen toimintaa taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti. Ryhmän johtajia ja jäseniä on vangittu, tuomittu ja joissain tapauksissa myös teloitettu tai tapettu taistelujen yhteydessä. Samanaikaisesti oikeusprosessit ja vetoomukset uhreille sekä rikosten tutkinta ovat monimutkaisia konfliktialueiden tilanteen vuoksi.

Nykytilanne ja uhat

Vaikka ISIL menetti suurimman osan territoriaalisesta hallinnastaan 2017–2019, se ei ole kadonnut. Organisaatio toimii nyt enemmän verkostomaisesti ja yrittää hyödyntää heikkoja valtionrakenteita, sisäisiä jännitteitä ja turvallisuusaukkoja eri maissa. Erityisesti Sahel-alueella, Afganistanissa ja joissain Itä-Välimeren ja Pohjois-Afrikan osissa ISIL-yhteydet ja paikalliset solut muodostavat edelleen turvallisuusuhan. Kansainvälisen yhteisön ja alueellisten toimijoiden haasteena on estää ideologian uusi leviäminen, katkaista rahoitusketjut ja tukea vakauttamista alueilla, joilla ihmiset ovat kärsineet eniten.

Yhteenveto

ISIL on ollut ja on edelleen merkittävä esimerkki modernista, transnationaalista extremismistä: se yhdisti sotilaallisen toiminnan, tehokkaan propagandan, rikollisen rahoituksen ja paikallisten konfliktien hyödyntämisen omaksi uhakseen. Vaikka sen "kalifaatti" romahti, ideologia ja hajautuneet piirret toimijat pitävät keskustelun ja torjunnan ajankohtaisena. Ratkaisuja etsitään yhdistämällä sotilaallisia toimia, rikostoimia, paikallisten instituutioiden tukemista ja ennaltaehkäisevää toimintaa verkko- ja yhteisötasolla.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on ISIL?

Q: Mikä on ISILin toinen nimi?

K: Missä maissa ISIL toimii?

K: Mikä on ISILin tavoite?

K: Mikä on ISILin rekrytointistrategia?

K: Mikä uskonnollinen lahko vaikuttaa ISILiin?

K: Mitä mieltä ISIL on shiialaisuudesta?

Hae kirjaimella