Belgia | liittovaltio Länsi-Euroopassa

Historia

Nimi "Belgia" tulee nimestä Gallia Belgica. Tämä oli roomalainen maakunta Gallian pohjoisimmassa osassa. Ennen roomalaisten hyökkäystä vuonna 100 eaa. siellä asui belgialaisia, kelttiläisten ja germaanisten kansojen sekoitusta. Germaaniset frankkiheimot toivat alueen 5. vuosisadalla Merovingien kuninkaiden hallintaan. Hidas vallansiirto 800-luvulla johti siihen, että frankkien valtakunta muuttui Karoliinien valtakunnaksi. Verdunin sopimus vuonna 843 jakoi alueen Keski- ja Länsi-Frankiaan. Ne olivat joko Ranskan kuninkaan tai Pyhän Rooman keisarin vasalleja. Monet näistä läänityksistä yhdistyivät 1300- ja 1400-luvuilla Burgundin Alankomaissa.

Kahdeksankymmenvuotinen sota (1568-1648) jakoi Alammaat pohjoisiin Yhdistyneisiin provinsseihin ja eteläisiin Alankomaihin. Eteläisiä Alankomaita hallitsivat espanjalaiset ja Itävallan Habsburgit. Tämä muodosti suurimman osan nykyisestä Belgiasta.

Vuoden 1794 Ranskan vallankumoussotien kampanjoiden jälkeen Alammaat liitettiin Ranskan ensimmäiseen tasavaltaan. Tämä lopetti Itävallan vallan alueella. Alankomaiden liittäminen takaisin muodosti Alankomaiden yhdistyneen kuningaskunnan. Tämä tapahtui Ranskan ensimmäisen keisarikunnan päättyessä vuonna 1815.

Belgian vallankumous oli vuonna 1830. Leopoldista tuli kuningas 21. heinäkuuta 1831. Tätä päivää vietetään nykyään Belgian kansallispäivänä.

Vuoden 1885 Berliinin konferenssissa Kongon vapaavaltion hallinta siirtyi kuningas Leopold II:lle. Miljoonia kongolaisia satutettiin tai tapettiin, enimmäkseen kumin tuotantoa varten, ja Leopoldista tuli hyvin rikas. Vuonna 1908 Belgian valtio otti siirtomaan haltuunsa kuolemantapauksista syntyneen skandaalin jälkeen.

Saksa hyökkäsi Belgiaan vuonna 1914. Tämä oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Sodan ensimmäiset kuukaudet olivat Belgiassa hyvin huonoja. Sodan aikana Belgia otti haltuunsa Ruanda-Urundin (nykyiset Ruanda ja Burundi). Sodan jälkeen Eupenin ja Malmedyn preussilaiset alueet liitettiin Belgiaan vuonna 1925. Saksa valtasi maan uudelleen vuonna 1940, ja se oli Saksan hallinnassa vuoteen 1944 asti. Toisen maailmansodan jälkeen kansa pakotti kuningas Leopold III:n jättämään valtaistuimensa vuonna 1951. Tämä siksi, että he katsoivat hänen auttaneen saksalaisia. Belgia liittyi Naton perustajajäseneksi.

Vuonna 1960 Belgian Kongo lakkasi olemasta Belgian vallan alla. Kaksi vuotta myöhemmin myös Ruanda-Urundista tuli vapaa.

 
Belgian vuoden 1830 vallankumouksen episodi (1834), tekijä Egide Charles Gustave Wappers, Museo de la Arte Ancient Art, Bryssel.  


Belgian Philippe, nykyinen kuningas.  


Seitsemäntoista maakuntaa (oranssi, ruskea ja keltainen alue) ja Liègen piispakunta (vihreä).  

Hallitus ja politiikka

Vuodesta 1993 lähtien Belgia on ollut liittovaltio, joka on jaettu kolmeen alueeseen ja kolmeen yhteisöön.

Alueet:

• Brysselin pääkaupunkiseutu
• Flanderin alue (tai Flanderi)
• Vallonian alue (tai Vallonia)

Yhteisöt:

• Flaaminkielinen yhteisö
• Belgian ranskalainen yhteisö
• Belgian saksankielinen yhteisö

Sen hallitusjärjestelmä tunnetaan perustuslaillisena monarkiana, mikä tarkoittaa, että maassa on monarkki, mutta monarkki ei hallitse maata, vaan hallitus valitaan demokraattisesti.

Belgiassa on ollut oma monarkia vuodesta 1831 lähtien. Kuningas Albert II jätti valtaistuimen 21. heinäkuuta 2013, ja nykyinen kuningas on Philippe.

Belgiassa hallitus valitaan vaaleilla. Vuoden 2010 puolivälistä vuoden 2011 loppuun, kun vaaleissa ei saatu selvää tulosta, Belgiassa ei ollut virallista hallitusta, kunnes Elio Di Ruposta tuli pääministeri. Flanderissa ja Valloniassa on myös omat aluehallituksensa, ja Flanderissa on huomattava itsenäisyysliike. Alexander De Croo on tällä hetkellä pääministeri.

 

Maantiede

Belgia on Ranskan, Saksan, Luxemburgin ja Alankomaiden vieressä. Sen kokonaispinta-ala on 34 143 neliökilometriä (merialue mukaan lukien). Pelkästään maa-aluetta on 30 689 km², josta 195 km² eli 0,64 % on sisä- ja rannikkovesiä. Belgiassa on kolme maantieteellistä pääaluetta. Rannikkotasanko sijaitsee luoteessa. Keskitasanko on osa Anglo-Belgian altaan aluetta. Ardennien ylänköalue sijaitsee kaakossa. Pariisin allas ulottuu pienelle neljännelle alueelle Belgian eteläisimmässä kärjessä, Belgian Lothringenissa.

Rannikkotasanko on enimmäkseen hiekkadyynejä ja poldereja. Sisämaassa on tasainen, hitaasti kohoava maisema. Siellä on hedelmällisiä laaksoja. Kukkuloilla on paljon metsiä. Ardennien ylätasangot ovat karumpia ja kallioisempia. Niillä on luolia ja pieniä, kapeita laaksoja. Signal de Botrange on maan korkein kohta 694 metrin korkeudessa.

Alueet

Belgia on jaettu kolmeen alueeseen: Flanderin alue (Flanderi), Vallonian alue (Vallonia) ja Brysselin pääkaupunkialue (Brysselin alue tai Bryssel - myös kaupungin nimi):

Alue	Hollanninkielinen nimi	Ranskalainen nimi	Pääoma	Suurin kaupunki	Pinta-ala (km²)	Väestö (2022)
Brysselin pääkaupunkiseutu	Bryssel Hoofdstedelijk Gewest	Brysselin pääkaupunkiseutu	Bryssel  (hollanniksi: Brussel) (ranskaksi: Bruxelles) (saksaksi: Brüssel)	Bryssel	162	1,222,637
Flanderi	Vlaanderen	Flandre	Bryssel ¹	Antwerpen ¹ (hollanniksi/saksaksi: Antwerpen) (ranskaksi: Anvers)	13,626	6,698,876
Vallonia ²	Wallonië	Wallonie	Namur  (hollanniksi: Namen)	Charleroi	16,901	3,662,495

¹ Brysselin kaupunki ei sijaitse Flanderin alueella, joten se ei voi olla alueen suurin kaupunki.

² Saksankielinen nimi: Vallonia(n): Vallonian alueen itäisin osa on virallisesti saksankielinen, niin sanottu Belgian saksankielinen yhteisö.

Maakunnat

Flanderi ja Vallonia on jaettu maakuntiin. Bryssel (alue) ei kuulu mihinkään maakuntaan.

Maakunta	Alue	Hollanninkielinen nimi	Ranskalainen nimi	Pääoma	Suurin kaupunki	Pinta-ala (km²)	Väestö (2022)
Antwerpen	Flanderi	Antwerpen	Anvers	Antwerpen  (hollanniksi: Antwerpen) (ranskaksi: Anvers)	Antwerpen	2,876	1,886,609
Itä-Flanderi	Flanderi	Oost-Vlaanderen	Flandre-Orientale	Gent  (hollanniksi Gent) (ranskaksi Gand)	Gent	3,007	1,543,865
Flanderin Brabant	Flanderi	Vlaams-Brabant	Brabant flamand	Leuven  (ranskaksi: Louvain)	Leuven	2,118	1,173,440
Hainaut	Vallonia	Henegouwen	Hainaut	Mons  (hollanniksi: Bergen)	Charleroi	3,813	1,351,127
Liège ¹	Vallonia	Luik	Liège	Liège ¹ (hollanniksi: Luik)	Liège	3,857	1,110,989
Limburg	Flanderi	Limburg	Limbourg	Hasselt	Hasselt	2,427	885,951
Luxemburg	Vallonia	Luxemburg	Luxemburg	Arlon  (hollanniksi: Aarlen) (luxemburgiksi: Arel)	Bastogne  (hollanniksi: Bastenaken)	4,459	291,143
Namur	Vallonia	Nimi	Namur	Namur  (hollanniksi: Namen)	Namur	3,675	499,454
Vallonian Brabant	Vallonia	Waals-Brabant	Brabant wallon	Wavre  (hollanniksi: Waver)	Braine-l'Alleud  (hollanniksi: Eigenbrakel)	1,097	409,782
Länsi-Flanderi	Flanderi	West-Vlaanderen	Flandre-Occidentale	Brugge  (hollanniksi: Brugge)	Brugge	3,197	1,209,011

¹ Saksankielinen nimi: Lüttich - Liègen maakunnan itäisin osa on virallisesti saksankielinen, niin sanottu Belgian saksankielinen yhteisö.

 

Sotilaallinen

Belgian asevoimissa on noin 46 000 aktiivista sotilasta. Vuonna 2009 vuotuinen puolustusbudjetti oli 6 miljardia dollaria. Puolustusministeriö koostuu neljästä osasta: Belgian maavoimat eli armeija, Belgian ilmavoimat eli ilmavoimat, Belgian merivoimat eli laivasto ja Belgian lääkintäjoukot.

 

Tiede ja teknologia

Tieteen ja teknologian lisääminen on tapahtunut koko maan historian ajan. kartografi Gerardus Mercator, anatomi Andreas Vesalius, yrttitieteilijä Rembert Dodoens ja matemaatikko Simon Stevin ovat vaikutusvaltaisimpia tiedemiehiä.

Kemisti Ernest Solvay ja insinööri Zenobe Gramme antoivat nimensä Solvay-prosessille ja Gramme-dynamolle 1860-luvulla. Bakeliitin perusti vuosina 1907-1909 Leo Baekeland. Merkittävä lisäys tieteeseen oli myös belgialaisen Georges Lemaîtren ansiota. Hän on se, joka teki maailmankaikkeuden alkua koskevan alkuräjähdysteorian vuonna 1927.

Kolme fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkintoa myönnettiin belgialaisille: Jules Bordet vuonna 1919, Corneille Heymans vuonna 1938 ja Albert Claude yhdessä Christian De Duven kanssa vuonna 1974. Ilja Prigoginelle myönnettiin kemian Nobel-palkinto vuonna 1977. Kaksi belgialaista matemaatikkoa on palkittu Fieldsin mitalilla: Pierre Deligne vuonna 1978 ja Jean Bourgain vuonna 1994.

Helmikuussa 2014 Belgiasta tuli maailman ensimmäinen maa, joka laillisti eutanasian ilman ikärajaa.

 
Gerardus Mercator  

Kulttuuri

Kuvataide

Maalaustaiteeseen ja arkkitehtuuriin on tehty monia lisäyksiä. Useat esimerkit Belgian merkittävistä arkkitehtonisista kohteista kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. 1400-luvulla Jan van Eyckin ja Rogier van der Weydenin uskonnolliset maalaukset olivat tärkeitä. 1500-luvulla oli enemmän tyylejä, kuten Peter Breughelin maisemamaalaukset ja Lambert Lombardin antiikin esittäminen. Peter Paul Rubensin ja Anthony van Dyckin tyyli oli vahva 1600-luvun alussa Etelä-Alankomaalla.

1800- ja 1900-luvuilla aloitti monia omaperäisiä romanttisia, ekspressionistisia ja surrealistisia belgialaisia taidemaalareita. Näihin kuuluvat James Ensor ja muut Les XX -ryhmän taiteilijat, Constant Permeke, Paul Delvaux ja René Magritte. Kuvanveistäjä Panamarenko on edelleen merkittävä hahmo nykytaiteessa. Taiteilija Jan Fabre ja taidemaalari Luc Tuymans ovat muita nykytaiteen kansainvälisesti tunnettuja henkilöitä.

Belgian panos arkkitehtuuriin oli myös 1800- ja 1900-luvuilla. Victor Horta ja Henry van de Velde olivat merkittäviä jugendtyylin kehittäjiä.

1800- ja 1900-luvuilla oli merkittäviä viulisteja, kuten Henri Vieuxtemps, Eugène Ysaÿe ja Arthur Grumiaux. Adolphe Sax keksi saksofonin vuonna 1846. Säveltäjä César Franck syntyi Liègessä vuonna 1822. Myös uudempi musiikki Belgiassa on kuuluisaa. Jazzmuusikko Toots Thielemans ja laulaja Jacques Brel ovat saavuttaneet maailmanlaajuista mainetta. Rock/pop-musiikissa tunnettuja ovat Telex, Front 242, K's Choice, Hooverphonic, Zap Mama, Soulwax ja dEUS. Heavy metal -yhtyeillä, kuten Machiavelilla, Channel Zerolla ja Enthronedilla, on maailmanlaajuinen fanikunta.

Belgiassa on useita tunnettuja kirjailijoita, kuten runoilija Emile Verhaeren ja romaanikirjailijat Hendrik Conscience, Georges Simenon, Suzanne Lilar ja Amélie Nothomb. Runoilija ja näytelmäkirjailija Maurice Maeterlinck sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1911. Hergén Tintin seikkailut on ranskalais-belgialaisista sarjakuvista tunnetuin. Monet muut merkittävät tekijät, kuten Peyo, André Franquin, Edgar P. Jacobs ja Willy Vandersteen, toivat belgialaisille sarjakuville maailmanlaajuista mainetta.

Belgialainen elokuva on herättänyt valkokankaalla henkiin useita pääasiassa flaaminkielisiä romaaneja. Belgialaisia ohjaajia ovat muun muassa André Delvaux, Stijn Coninx sekä Luc ja Jean-Pierre Dardenne. Tunnettuja näyttelijöitä ovat muun muassa Jan Decleir ja Marie Gillain. Menestyselokuvia ovat muun muassa Mies puree koiraa ja Alzheimerin juttu.

Keittiö

Belgia on kuuluisa oluesta, suklaasta, vohveleista ja ranskalaisista perunoista. Ranskalaiset perunat valmistettiin ensimmäisen kerran Belgiassa. Kansallisruokia ovat "pihvi ja ranskalaiset salaatilla" ja "simpukat ranskalaisilla". Muita paikallisia pikaruokia ovat muun muassa mitraillette. Belgialaiset suklaa- ja praliinimerkit, kuten Côte d'Or, Guylian, Neuhaus, Leonidas, Corné ja Galler, ovat kuuluisia. Belgiassa valmistetaan yli 1100 olutlajiketta. Westvleterenin luostarin trappistinen olut on toistuvasti arvioitu maailman parhaaksi olueksi. Maailman suurin panimo volyymin perusteella on Anheuser-Busch InBev, jonka kotipaikka on Leuven.

Urheilu

1970-luvulta lähtien urheiluseurat on järjestetty erikseen kunkin kieliyhteisön toimesta. Jalkapallo on yksi suosituimmista urheilulajeista Belgian molemmissa osissa, samoin kuin pyöräily, tennis, uinti ja judo. Belgian Eddy Merckxin, joka on voittanut viisi kertaa Tour de Francen ja saavuttanut monia muita pyöräilyennätyksiä, sanotaan olevan yksi kaikkien aikojen suurimmista pyöräilijöistä. Entisen belgialaisen maalivahdin Jean-Marie Pfaffin sanotaan olevan yksi jalkapallon (jalkapallo) historian suurimmista. Belgia ja Alankomaat isännöivät jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailuja vuonna 2000. Belgia isännöi vuoden 1972 jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailuja.

Kim Clijsters ja Justine Henin olivat molemmat naisten tennisliiton vuoden pelaajia. Spa-Francorchampsin moottoriurheiluradalla järjestetään Formula ykkösten maailmanmestaruuskilpailu Belgian Grand Prix. Belgialainen kuljettaja Jacky Ickx voitti kahdeksan Grand Prix -kilpailua ja kuusi Le Mansin 24 tunnin kilpailua. Belgialla on myös vahva maine motocrossissa. Belgiassa järjestetään vuosittain urheilutapahtumia, kuten Memorial Van Damme -yleisurheilukilpailu, Formula ykkösten Belgian Grand Prix -kilpailu ja useita klassisia pyöräilykilpailuja, kuten Flanderin kierros ja Liège-Bastogne-Liège. Vuoden 1920 kesäolympialaiset järjestettiin Antwerpenissä.

 
Kim Clijsters oli WTA:n vuoden pelaaja vuosina 2005 ja 2010.  


Brysselin vohvelit, jotka tunnetaan Belgian ulkopuolella yleisesti nimellä belgialaiset vohvelit.  


Gentin alttaritaulu: van Eyckin maalaus vuodelta 1432.  

Aiheeseen liittyvät sivut

• Belgia olympialaisissa
• Belgian jalkapallomaajoukkue
• Luettelo Belgian joista