Vuoden 2020 pörssiromahdus: koronaviruspandemia, öljysota ja markkinakriisi

Vuoden 2020 pörssiromahdus: perusteellinen katsaus koronaviruspandemian, öljysodan ja markkinakriisin vaikutuksiin — syyt, seuraukset ja opit sijoittajille.

Vuoden 2020 pörssiromahdus on maailmanlaajuinen pörssiromahdus, joka alkoi 20. helmikuuta 2020 vuosien 2019-20 koronaviruspandemian aikana. Dow Jones Industrial Average, S&P 500 -indeksi ja NASDAQ-100 -indeksi putosivat kaikki lyhytaikaiseen laskuun 27. helmikuuta yhden pahimmista kaupankäyntiviikoista sitten vuosien 2007-2008 finanssikriisin. Romahdus ei ollut yksittäisen tapahtuman seuraus, vaan yhdistelmä terveys-, talous- ja raaka-aineiden hintashokkeja, jotka heikensivät sijoittajien luottamusta ja sysäsivät likviditeetin ahtaalle.

Tausta ja keskeiset syyt

Tapahtumia vauhdittivat pääasiallisesti kaksi laajaa tekijää:

• Koronaviruspandemia – COVID-19-epidemian leviäminen ja siihen liittyvien liikkumisrajoitusten sekä talouselämän sulkujen uhka aiheuttivat nopeasti ennakoimattoman kysyntäshokin monille toimialoille. Tästä syystä markkinat reagoivat voimakkaasti ja nopeasti (vuosien 2019-20 koronaviruspandemian vaikutukset näkyivät mm. matkailussa, ravintola- ja tapahtuma-alalla sekä toimitusketjuissa).
• Öljyn hintasota – OPEC+-neuvottelujen epäonnistumisen jälkeen maaliskuun alussa syntyi riita, joka johti merkittäviin tuotannon lisäyksiin ja hintaleikkauksiin. Tämä synnytti jyrkän öljyn hinnan laskun ja lisäsi epävarmuutta energia-alan ja muiden riskialttiiden sektoreiden tuloksentekoon (Venäjän ja Saudi-Arabian välisen öljyn hintasodan seuraukset).

Tapahtumien aikajana ja markkireaktiot

Helmikuun lopulta maaliskuuhun 2020 markkinat kokivat useita nopeita laskupäiviä ja suurempia päivävaihteluita. Useita indeksejä kohtasi ennennäkemätön volatiliteetti.

20. helmikuuta 2020 nähty alkuvaiheen lasku laajeni 27. helmikuuta, ja seuraavalla viikolla (2.–6. maaliskuuta) markkinat muuttuivat erittäin epävakaiksi: päivittäiset vaihtelut olivat usein 3 % tai enemmän (lukuun ottamatta 6. maaliskuuta).

Maaliskuun 9. päivänä kaikki kolme Wall Streetin pääindeksiä putosivat yli 7 %, ja useimmat maailmanmarkkinat raportoivat vakavista tappioista. Syynä olivat sekä koronaviruspandemia että öljyn hintasodan aiheuttama samanaikainen shokki.

Tästä tuli niin sanottu musta maanantai, ja se oli tuolloin yksi pahimmista pudotuksista sitten vuoden 2008 suuren laman. Kolme päivää mustan maanantain jälkeen seurasi toinen voimakas pudotus, musta torstai, jolloin osakkeet Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa laskivat paikoin yli 9 prosenttia.

Markkinamekanismit ja likviditeetin kaventuminen

Romahduksen aikana volatiliteettiindeksit (esim. VIX) nousivat kymmenkertaisiin arvoihin aiempiin tasoihin verrattuna, mikä kuvasti sijoittajien pelkoa. Useita kertoja otettiin käyttöön markkinan laajuisia keskeytyksiä eli circuit breakers-mekanismeja, jotka pysäyttävät kaupankäynnin väliaikaisesti suojaten likviditeettiä ja yrittäen estää paniikkimyyntiä. Lisäksi yritysten tulosodotukset heikkenivät nopeasti, erityisesti energia-, matkailu- ja vähittäiskaupan aloilla.

Poliittiset ja rahapoliittiset vastatoimet

Monet keskuspankit ja hallitukset vastasivat poikkeuksellisen nopeasti ja laajasti:

• Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) teki hätäleikkauksia ja käynnisti massiivisia arvopaperiosto-ohjelmia sekä likviditeettiohjelmia. Fed laski ohjauskorkonsa pitkän aikavälin käytännöistä poiketen lähes nollaan ja laajensi likviditeetin tukitoimia.
• Euroopan keskuspankki, muut keskuspankit ja kansalliset hallitukset käynnistivät tukipaketteja, lainatakauksia ja väliaikaisia työllistämistuella toimia suojellakseen yrityksiä ja kotitalouksia.
• Yhdysvaltain kongressi hyväksyi maaliskuun lopulla laajan talouspaketin (CARES Act), jonka suuruus oli noin 2 000 miljardia dollaria, sisältäen suorien tukien, lainatakauksien ja työttömyysturvan laajennuksia.

Seuraukset ja toipuminen

Lyhyellä aikavälillä romahdus aiheutti laajaa toimeentulon epävarmuutta: työttömyysluvut nousivat nopeasti monissa maissa ja yritykset joutuivat sopeuttamaan toimintaansa. Öljyn hinnan romahdus ja lyhytaikainen kysynnän romahtaminen johtivat energiasektorin vaikeuksiin; öljyn futuurihinnat laskivat äärimmäisen mataliksi ja huhtikuussa 2020 nähtiin poikkeuksellinen tilanne, jossa WTI-raakaöljyn futuurihinta ajautui hetkellisesti negatiiviseksi.

Keski- ja pitkällä aikavälillä markkinat alkoivat toipua osin keskuspankkien ja hallitusten tukitoimien ansiosta. Osakkeet palautuivat osittain tai täysin vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla, ja erityisesti teknologia- ja kasvuosakkeet vetivät indeksejä uusiin ennätyksiin loppuvuodesta 2020. Toipuminen oli kuitenkin epätasaista: monet pienemmät yritykset ja tietyt toimialat kohtasivat pitkäkestoisempia haasteita.

Yhteenveto

Vuoden 2020 pörssiromahdus oli seurausta poikkeuksellisesta yhdistelmästä terveydellistä, taloudellista ja raaka-aineiden hintojen shokkeja. Pandemian aiheuttama talouden sulku yhdessä öljyn hintasodan kanssa aiheutti nopeita ja laajoja tappioita markkinoilla. Keskuspankkien ja valtioiden nopeilla tukitoimilla sekä osin pandemian kulun ja lääkkeiden kehityksen myötä markkinat aloittivat toipumisen, mutta talouden rakenteelliset vaikutukset ja alatason seuraukset jäivät monin paikoin pitkäaikaisiksi.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Milloin vuoden 2020 pörssiromahdus alkoi?

K: Mitkä pörssi-indeksit joutuivat lyhytaikaiseen laskuun 27. helmikuuta 2020?

Kysymys: Oliko 27. helmikuuta 2020 jälkeiset kaupankäyntiviikot parempia vai huonompia?

K: Miksi rahoitusmarkkinat raportoivat voimakkaista tappioista 9. maaliskuuta 2020?

K: Mikä on musta maanantai?

Kysymys: Tapahtuiko mustan maanantain jälkeen toinen pudotus osakemarkkinoilla?

K: Toipuivatko pörssikurssit suurimmassa osassa maailmaa ennen vuoden 2020 loppua?

Hae kirjaimella