COVID-19-pandemia, jota kutsutaan myös koronaviruspandemiaksi, on vuonna 2019 alkanut maailmanlaajuinen koronaviruspandemia (COVID-19). Sen aiheuttaa vakavan akuutin hengitystieoireyhtymän koronavirus 2 (SARS‑CoV‑2). Epidemia alkoi joulukuussa 2019 Wuhanissa, Hubein maakunnassa Kiinassa. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti tilanteen pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020. Syyskuun 4. päivään 2022 mennessä yli 600 miljoonaa COVID‑19‑tapausta oli raportoitu lähes kaikissa maailman maissa, ja yli kuusi miljoonaa ihmistä oli kuollut tautiin. Monet ihmiset ovat myös toipuneet infektiosta.
Leviäminen
Virus tarttuu pääasiassa ihmisestä toiseen pieninä pisaroina yskiessä, aivastellessa tai puhuessa. Tartunta tapahtuu yleisimmin, kun ihmiset ovat lähellä toisiaan, minkä vuoksi sosiaalista etäisyyttä ja sisätilojen hiilidioksidimittarien ja ilmanvaihdon huomioimista on suositeltu. Tartunta voi myös tapahtua kosketuksen kautta, jos henkilö koskettaa viruksella saastunutta pintaa ja sen jälkeen kasvojaan. Virus voi levitä myös huoneilman pienhiukkasten (aerosolien) välityksellä erityisesti huonosti ilmastoiduissa tiloissa.
Oireet ja taudinkuva
COVID‑19:n yleisimpiä oireita ovat kuume, yskä ja hengitysvaikeudet. Infektio voi vaihdella oireettomasta tai lievästä flunssan kaltaisesta taudista vaikeaan keuhkokuumeeseen ja akuuttiin hengitysvaikeusoireyhtymään (sairaus). Oireisiin voi kuulua myös väsymys, lihaskivut, päänsärky, maku- ja hajuaistin menetys, kurkkukipu, nenän vuotaminen, pahoinvointi tai ripuli. Joillakin potilailla kehittyy pitkäaikaisia oireita ns. pitkän COVIDin muodossa.
Rokotukset ja hoidot
Tammikuuhun 2021 mennessä useita COVID‑19‑rokotteita oli kehitetty, ja ensimmäisinä laajamittaisesti käyttöön tulivat Pfizerin ja BioNTechin mRNA‑rokote sekä Oxfordin/AstraZenecan rokote. Sittemmin käytössä on ollut monia muita rokotteita eri valmistajilta, ja erilaisia rokotusohjelmia on toteutettu maailmanlaajuisesti. Rokotukset vähentävät vakavan taudin, sairaalahoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä sekä auttavat rajoittamaan epidemian leviämistä. Tehosteannokset on suositeltu monissa maissa, erityisesti riskiryhmille.
Hoidoissa on kehitetty ja otettu käyttöön myös viruslääkkeitä ja muita lääkkeitä. Esimerkkejä ovat remdesivir, suun kautta otettavat antiviraalit kuten nirmatrelvir/ritonaviiri (Paxlovid) ja molnupiraviiri sekä joissain tilanteissa vasta‑ainelääkkeet. Tukihoito (hengityksen tuki, nestetasapainon ylläpito, oireiden hoito) on ollut keskeistä vaikeissa tapauksissa. Hoitojen tehokkuus voi vaihdella riippuen viruksen varianteista ja potilaan tilasta.
Ennaltaehkäisy
Yksilötasolla tartuntoja voi vähentää seuraavin keinoilla:
- käsihygienia — käsien pesu vedellä ja saippualla tai desinfiointi
- yskä- ja aivastuskäytännöt — suun ja nenän peittäminen
- etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin ja väkijoukkojen välttäminen
- kasvosuojainten käyttö — lääketieteelliset tai kankaiset maskit tilanteen mukaan
- eristäytyminen sairastamisen aikana ja karanteeni altistuksen jälkeen
- hyvä sisäilmanvaihto ja ilman suodatus etenkin suljetuissa tiloissa
- testaus, jäljitys ja rokotukset
Alkuperä ja zoonoosi
Tapausketjut viittaavat siihen, että virus on zoonoottinen — se on voinut elää luonnollisesti villieläimissä, esimerkiksi lepakoissa, ja siirtyä toiseen välilisäeläimeen, mahdollisesti pangoliiniin, ennen ihmisiin tarttumista. Alkuperästä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja lopullista varmuutta; tutkinta jatkuu. Varhaiset tartuntaketjut liittyivät Huananin kaltaisiin kauppoihin, joissa myytiin eläviä eläimiä, mutta myös muita selityksiä on tutkittu.
Variantit
Viruksesta on kehittynyt useita variantteja, joilla on eroja tarttuvuudessa, taudinkuvassa ja immunoevasiossa. Tunnetuimpia variantteja ovat olleet Alpha, Beta, Gamma, Delta ja Omicron sekä niiden alamuodot. Osa varianteista on levittänyt tartuntoja nopeammin tai osittain välttänyt aiemmin syntynyttä immuunivastetta, minkä takia rokotusohjelmia ja hoitosuosituksia on päivitetty.
Vaikutukset ja yhteiskunnallinen reaktio
COVID‑19 on aiheuttanut laajoja terveys-, talous‑ ja sosiaalisia vaikutuksia: rajoituksia matkustamiseen, koulutuksen ja työelämän muutoksia, taloudellisia menetyksiä ja mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Pandemia on myös korostanut terveydenhuollon kapasiteetin merkitystä ja rokotteiden jakautumisen epätasaista tilannetta eri maiden välillä. Lisäksi pandemian aikana on raportoitu lisääntyneestä rasismista ja muukalaisvihan tapauksista, erityisesti kiinalaisiin ja aasialaisiin kohdistuen.
Rokotetilanne ja kehitys
Marraskuussa 2020 yritykset kuten Pfizer ja Moderna ilmoittivat edistyksestä rokotteissa. MRNA‑teknologiaan perustuvat rokotteet osoittautuivat alun perin erittäin tehokkaiksi lievittämään vakavaa tautia. Myöhemmin markkinoille tuli myös muita rokotetyyppejä, ja rokotekattavuuteen liittyvät ohjelmat laajenivat. Rokotteita kehitetään edelleen, myös varianteille suunnattuja päivityksiä ja yhdistelmärokotteita varten.
Tilanne Yhdysvalloissa
Virus on aiheuttanut merkittävän kuolleisuuden myös Yhdysvalloissa, joissa on raportoitu maailmanlaajuisesti suurimpia kuolonuhrimääriä. Raporttien mukaan yli miljoona amerikkalaista on menehtynyt COVID‑19:ään. Kalifornia on yksi osavaltioista, jossa on ollut paljon tapauksia.
Pandemia on edelleen kansanterveydellinen haaste, mutta rokotukset, uudet hoidot, testaus ja ennaltaehkäisevät toimet ovat auttaneet hallitsemaan tautia ja vähentämään sairaalahoitojen sekä kuolemien määrää. Tilanne voi muuttua uusien varianttien tai tartuntatilanteiden myötä, joten terveysviranomaisten suosituksia ja rokotusohjelmia seurataan ja päivitetään jatkuvasti.













![COVID-19 total cases per 100,000 population from selected countries[80]](https://www.alegsaonline.com/image/Covid-19_total_cases_per_100_000_population_from_selected_countries.png)
![COVID-19 active cases per 100,000 population from selected countries[80]](https://www.alegsaonline.com/image/COVID-19_Active_Cases_per_100_000_population.png)
![COVID-19 deaths per 100,000 population from selected countries[80]](https://www.alegsaonline.com/image/COVID-19_deaths_per_100,000_population.png)

